Kun veitsi ei enää paranna

Puolet suolistosyöpään sairastuneista potilaista tarvitsee sairautensa jossain vaiheessa palliatiivista hoitoa, osa jo diagnoosivaiheessa. Suolistosyöpiä eli paksu- ja peräsuolisyöpiä todetaan vuosittain Suomessa lähes 2 500 potilaalla ja sairauteen menehtyy yli 1 100 henkilöä vuodessa (1). Asianmukaisesta primaarihoidosta huolimatta lähes puolet suolistosyövistä uusiutuu ja potilaat kuolevat levinneeseen suolistosyöpään. Sairauden ennusteeseen vaikuttaa merkittävimmin sen levinneisyys diagnoosihetkellä, ja tärkein parantava hoito on kasvaimen sisältävän suolenosan ja suoliliepeen kirurginen poisto sitä suonittavan verisuonirungon tyveen asti, kuten tämän lehden artikkeleissa kerrotaan (s. 173-81). Myös maksa- ja keuhkometastaasien kirurginen hoito on suolistosyöpien kohdalla joskus mahdollista (s. 189-93).

Marja Hyöty

Lihavuuden, diabeteksen ja muiden glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden esiintyvyys suomalaisessa aikuisväestössä Dehkon 2D-hanke (D2D)

Väestön ylipainoisuus ja glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt ovat yleistymässä nopeasti kaikkialla maailmassa. Tässä artikkelissa tarkastellaan tyypin 2 diabeteksen kansallisen ehkäisyohjelman toimenpanohankkeen, Dehkon 2D-hankkeen, lähtötilannetta lihavuuden ja diabeteksen osalta.

Markku Peltonen, Eeva Korpi-Hyövälti, Heikki Oksa, Hannu Puolijoki, Juha Saltevo, Mauno Vanhala, Timo Saaristo, Liisa Saarikoski, Jouko Sundvall, Jaakko Tuomilehto

Paksusuolisyövän kirurginen hoito

Tärkein tieto Tärkein paksusuolisyövän ennusteeseen vaikuttava tekijä on taudin levinneisyys leikkaushetkellä. Kirurgin leikkaustekniikka ja patologin suoliliepeestä tutkimien imusolmukkeiden lukumäärä ovat myös tärkeitä ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä. Paksusuolisyövän leikkausmenetelmät ovat vakiintuneet käsittäen kasvaimen alueella sijaitsevan suolenosan ja sitä vastaavan suoliliepeen ja verisuonirungon radikaalin poiston. Laparoskooppinen suoliresektio on hyväksytty paksusuolisyövän hoitomenetelmäksi. Pitkälle edenneen paksusuolisyövän hoidossa endoskooppinen stentti vaikuttaa lupaavalta vaihtoehdolta palliatiiviselle leikkaukselle uhkaavassa suolitukostilanteessa.

Heikki Huhtinen, Arto Rantala

Peräsuolisyövän hoito

Tärkein tieto Peräsuolen syöpä on yleisimpiä syöpämuotoja, ja sen hoitona on useimmiten leikkaus. Kasvaimen levinneisyysastetta arvioidaan koko vartalon tietokonetomografialla etäpesäkkeiden ja peräsuolen magneettitutkimuksella paikallisen levinneisyyden osalta. Peräaukon säästäminen (anteriorinen resektio tai lokaalipoisto) on mahdollista yli 75 %:lla peräsuolen syöpään sairastuneista. Paikallinen uusiutuminen voi jäädä jopa alle 5 %:iin käytettäessä Healdin totaalista mesorektumin poistotekniikkaa. Peräsuolen syövän leikkaushoito on vaativaa, ja hoitotulokset paranevat, jos leikkaushoito keskitetään riittävän suuriin yksikköihin. Ennen leikkausta annettava sädehoito (5 x 5 Gy) vähentää paikallisen uusiutumisen todennäköisyyttä puoleen. Tätä hoitokäytäntöä sovelletaan nykyisin useimmissa Euroopan maissa ainakin Dukesin B- ja C-luokan (TNM-luokituksen levinneisyysaste II ja III) kasvaimissa, jotka sijaitsevat peräsuolen ala- tai keskikolmanneksessa.

Heikki J. Järvinen, Mauri Kouri

Paksu- ja peräsuolisyövän liitännäishoito

Liitännäishoito solunsalpaajilla annetaan kasvaimen poiston jälkeen syövän uusiutumisvaaran ja kuolleisuuden vähentämiseksi. Pelkän leikkauksen jälkeen kolorektaalisyöpä on uusiutunut vajaalla puolella potilaista.

Pia Österlund, Raija Ristamäki, Seppo Pyrhönen

Levinneen paksu- ja peräsuolisyövän hoito

Levinneessä kolorektaalisyövässä tulee aina arvioida etäpesäkkeiden leikkausmahdollisuus. Etäpesäkkeiden radikaalilla leikkauksella osa potilaista kyetään vielä parantamaan.

Raija Ristamäki, Pia Österlund, Seppo Pyrhönen

Kantasoluhoidot tulevat

Suuriin muutoksiin liittyy kohua ja keskustelua kriittisin äänenpainoin. Tieto kantasoluista ja niiden valtavasta potentiaalista vaikeiden sairauksien hoidossa on saanut ilmaa siipien alle viime vuosikymmenen lopulta lähtien. Tiedotusvälineet, eivät tutkijat itse, loivat aiheesta valtavan kohun. Sellainen ei ollut mahdollista aiempien lääketieteen harppauksien yhteydessä.

Outi Hovatta

Levoadrenaliini lasten kurkunpäätulehduksen hoidossa

Laryngiitti eli kurkunpäätulehdus on tavallinen lasten ylähengitystieinfektio, jonka aiheuttajina ovat pääasiassa parainfluenssavirukset.

Jouni Ahonen, Minna Kurttila, Raimo Ojala

Pudotus uusien lääkkeiden lukumäärässä

Yhdysvaltojen lääkevalvontavirasto (FDA) hyväksyi vuonna 2005 vain 20 uutta lääkettä, kun lukumäärä vuonna 2004 oli 36. Vuonna 1996 uusia lääkkeitä hyväksyttiin peräti 52, mutta sen jälkeen määrä on vähentynyt jyrkästi. Kymmenvuotisjaksolla 1996-2005 uusien lääkkeiden kehittelyyn käytetty rahamäärä on kuitenkin kaksinkertaistunut, samoin varhaisessa kehitysvaiheessa olevien lääkeaihioiden määrä. Potilastutkimuksiin ja kliiniseen käyttöön uutuuksista on edennyt vain pieni osa. Satsaukset bioteknologiaan ovat vieneet tutkimusresursseja, mutta tulokset ovat olleet vaatimattomia. Viime vuosien lukuisat lääketehtaiden fuusiot ja niitä seuranneet leikkaukset tutkimustoiminnoissa ovat myös keskeyttäneet monien lääkeuutuuksien kehittelyn.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lintuinfluenssaviruksen lääkeresistenssistä lisätietoa

Tällä palstalla on äskettäin käsitelty lintuinfluenssaviruksen (H5N1) oseltamiviirihoitoa (Tamiflu, Roche) vastaan kehittyvää resistenssiä (SLL 2005;60:5129). Lääkkeellä (annos 75 mg x 2) on nyt hoidettu kahdeksaa lintuinfluenssapotilasta Vietnamissa. Heistä kaksi kuoli. Näiden potilaiden virus kehitti oseltamiviirihoidon aikana resistenssin lääkkeeseen. Samanlainen tapaus on jo julkaistu aikaisemmin Vietnamissa. Tutkijat epäilevät, että oseltamiviirin suositeltu hoitoannos on liian pieni, jolloin viruksen lisääntyminen voi jatkua ja resistenssin kehittymisen vaara kasvaa. Myös lääkkeen farmakokinetiikka saattaa muuttua vaikeasti sairailla, joilla esiintyy mm. ripulia. Tutkijat ehdottavat oseltamiviirin hoitoannoksien nostamista, hoitoaikojen pidentämistä ja muiden viruslääkkeiden lisäämistä lääkehoitoon.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä