Duodecim-palkittu Esa Kotilainen: Kliininen tutkimus tärkeä ennen selkäleikkausta

- Monipuolinen ja tarkka kliininen tutkimus on ehdottoman tärkeää ennen kuin tehdään leikkauspäätös, sanoo Turun yliopistollisen sairaalan neurokirurgi, dosentti Esa Kotilainen.

Ulla Järvi

Rintakehälle sädehoitoa saaneiden ei pitäisi tupakoida

Rintasyövän leikkauksen jälkeen annettava sädehoito estää tehokkaasti paikallisia uusimia, mutta saattaa joskus vaurioittaa sydäntä. Aiemmin ajateltiin, että tämä ongelma liittyi vain vanhanaikaisiin sädehoitotekniikoihin. Tanskalaisen ryhmän tulokset, joka esitettiin Pariisissa viime viikolla suuressa eurooppalaisessa syöpäkokouksessa, viittaavat kuitenkin siihen, että erityisesti vasemmalle puolelle rintakehälle annettu sädehoito lisää sydäntapahtumien (infarkti, angina pectoris ja sydämen vajaatoiminta) vaaraa edelleen. Retrospektiivisessa tutkimuksessa oli mukana 4 368 vähintään kymmenen vuotta sitten rintasyövän sairastanutta potilasta.

Päivi Hietanen

Ikäihmisille apua ulkoiluun Ulkona liikkumisesta luopuminen usein askel kohti laitoshoitoa

Ikääntyneitten auttaminen ulkoilussa pitäisi sisällyttää osaksi kotihoidon palveluja, suosittelee Ikäinstituutin Liikkeessä-projekti. Projektissa on kokeiltu erilaisia käytännön malleja, joilla on autettu ikäihmisiä liikkumaan kodin ulkopuolella. Heitä on esimerkiksi autettu kauppamatkoilla ja viety kulttuurikävelyille.

Suvi Sariola

Solukalvojen rakenteiden tutkimus avaa väyliä lääkeaineiden kehittelyyn

Vaikka esimerkiksi anestesiaa on lääketieteessä käytetty jo kauan, vieläkään ei täysin tiedetä, millainen molekulaarinen mekanismi sen taustalla on. Jos mekanismi tunnettaisiin tarkkaan, anesteettisia aineita voisi kehittää yhä tehokkaammiksi ja turvallisemmiksi.

Ulla Järvi

Hus saa oman PET-kuvauslaitteiston

Meilahden sairaalaan hankitaan ensi vuonna Hyksin historian ensimmäinen PET-kuvantamislaitteisto. Kahden viime vuoden aikana kuvantaminen on hoidettu Husissa ostopalveluna rekkaan sijoitetulla laitteella ja sitä ennen lähettämällä PET-kuvausta tarvitsevat potilaat Turun yliopistolliseen sairaalaan.

KTL kehittää Terveystietoporttia

Kansalaisten terveystietoportti on parhaillaan työn alla Kansanterveyslaitoksella. Terveystietoportti kokoaa tiedontuottajien ohjelmat internetiin.

Ulla Toikkanen

Voiko syömishäiriöitä ehkäistä

Syömiseen liittyvät ongelmat ovat yksi tämän päivän lasten ja nuorten pahan olon ilmauksista. Kliinisen kokemuksen mukaan nämä ongelmat ovat lisääntyneet, ja niitä esiintyy yhä nuoremmilla lapsilla, vaikka epidemiologiset tutkimukset lasten ja nuorten lihavuutta lukuun ottamatta eivät osoita varsinaisten diagnoosiin johtavien syömishäiriöiden kiistatonta lisääntymistä. Kyse on kuitenkin merkittävästä ongelmasta, sillä laihuushäiriö on yksi nuoruusikäisten tyttöjen yleisimmistä pitkäaikaissairauksista. Ahmimishäiriö on tätäkin yleisempi, mutta ei samalla tavoin uhkaa fyysistä hyvinvointia. Lisäksi sen oireisiin liittyy salailua ja käyttäytymisen kontrollin menetystä, jota potilas voi hävetä. Siksi ahmimishäiriöstä kärsivä potilas ei yhtä usein tule hakemaan apua.

Hanna Ebeling

Miten ehkäistä väkivaltaa?

Aggressio ei itsessään ole hyvä eikä paha asia, vaan syvällä biologiassa oleva reagointitapa. Eräs sen johdannaisista on väkivalta, jota paheksutaan ja kammoksutaan samalla kun sen viihteellinen, stimuloiva merkitys on populaarikulttuurin keskeinen osa. Sillä ei ole rajoittajanaan samanlaista tabuluonnetta kuin seksillä, vaan kulttuurimme on sen kyllästämää pikkulasten sotaisista leluista alkaen. Pienen lapsen ei kuitenkaan tarvitse oppia väkivaltaa, vaan se on ihmisen myötäsyntyisessä käyttäytymisvalikossa. Sosiaalistumisen keskeisenä osana väkivaltaa opitaan säätelemään hyvinkin monimutkaisen sääntöverkoston, rangaistuksen pelon, empatian ja yhteishengen määrittelemällä tavalla.

Hannu Lauerma

Häiriintynyt syömiskäyttäytyminen ja sen varhainen toteaminen kouluterveydenhuollossa

Kouluterveydenhuolto on avainasemassa nuorten syömiskäyttäytymisessä ilmenevien häiriöiden havaitsemisessa, ennaltaehkäisyssä ja hoitoon ohjauksessa. Artikkelin tarkoituksena on kuvata syömishäiriön puhkeamista ennakoivan, nuorten itse ilmoittaman oireilun esiintyvyyttä ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä murrosikäisten nuorten keskuudessa.

Lea Hautala, Pirjo-Riitta Liuksila, Hannele Räihä, Aija-Mari Väänänen, Aleksi Jalava, Antti Väinälä, Simo Saarijärvi

Tie vastaanotolle on pitkä

Suurelle osalle syömishäiriötä potevista sairaus on elämistä määrittävä, ahdistava salaisuus. Häpeän ja pelon lisäksi asiaan vaikuttaa sairaudentunnon puuttuminen, jolloin hoitoa ei pidetä edes tarpeellisena. Nuoret syömishäiriöiset etsivät ensimmäiset tietonsa taudista internetistä. Syömishäiriöihin perehtyneen lääkärin antama verkkoneuvonta olisi tarpeen, että syömishäiriöisen kynnys hakea apua oireisiinsa madaltuisi.

Sofi Oksanen