77890 osumaa

Eurolääkärikoulutus: Suomi vastaan muu EU

Euroopan Unionin direktiivit ovat kymmenen viime vuoden aikana säädelleet suomalaisten lääkärien koulutusta ja ammattitoimintaa monella tavalla. Niiden seurauksena lääkärit on Suomessa saatettu työaikalainsäädännön piiriin. Vielä avoinna oleva palveludirektiivi saattaa myös heijastua suomalaisten lääkärien ja terveydenhuollon toimintaan. EU:ta käytettiin myös keppihevosena silloin, kun Suomessa rajusti vähennettiin erikoisalojen lukumäärää vuoden 1999 alusta alkaen. Sinänsä EU ei mitenkään säätele kansallisten erikoisalojen määrää, direktiivit koskevat vain työvoiman liikkuvuutta.

Hannu Halila

Euroläkarutbildning: Finland mot resten av EU

Europeiska unionens direktiv har under de senaste tio åren reglerat utbildning och yrkesverksamhet på ett flertal sätt när det gäller finländska läkare. Detta har lett till att läkare i Finland nu omfattas av arbetstidslagstiftningen. Det tjänstedirektiv som fortfarande bereds kan likaså komma att reflekteras i verksamheten för finländska läkare samt i hälso- och sjukvården. EU fick agera käpphäst även den gången antalet specialiteter med början år 1999 rejält minskades i Finland. Emellertid reglerar EU inte på något sätt antalet nationella specialiteter; direktiven gäller endast arbetskraftens rörlighet.

Hannu Halila

Resistenssihaasteet laajenevat

MRSA-epidemiat ja niiden torjuntatoimet ovat Suomessakin tulleet osaksi sairaaloiden ja pitkäaikaishoitolaitosten arkea. Näiden sairaalabakteerien ei ole uskottu leviävän laitosten ulkopuolella, mutta epidemiologia on muuttumassa. MRSA-löydöksiä on eri puolilta maailmaa todettu henkilöiltä, jotka eivät ole olleet sairaalahoidossa. Nämä ns. CA-MRSA-kannat eivät yleensä ole olleet moniresistenttejä kuten sairaaloiden kannat, vaan useimmiten vastustuskyky on kohdistunut vain beetalaktaameihin ja joihinkin muihin antibioottiryhmiin. Epidemioitakin ne ovat eräissä maissa aiheuttaneet mm. varuskunnissa, lapsilla, synnyttäneillä, kamppailu-urheilijoilla, vankiloissa, huumeidenkäyttäjillä, HIV-positiivisilla ja mieshomoseksuaaleilla. Kosketustartunta on todennäköisin leviämistie. Tavallisin kliininen ilmentymä on ollut furunkuloosi, kertoi infektiolääkäri Janne Laine Taysista Tartuntatautipäivillä.

Sankkeri palaamassa tautikirjoon?

Lymphogranuloma venereum eli ns. neekerisankkeri on yllättäen lisääntynyt Länsi-Euroopassa kupan ohella. Esimerkiksi Hollannissa ja Englannissa tartuntoja on löytynyt homomiehiltä ja joukossa on runsaasti HIV-positiivisia, kertoi professori Timo Reunala Taysista Tartuntatautipäivillä. Suomessa ei neekerisankkeria ole tiettävästi lähiaikoina tavattu. Tämä Chlamydia trachomatis -bakteerin serotyyppien L1-L3 aiheuttama tauti hävisi jokseenkin kokonaan 1930-luvulla sulfan tultua käyttöön. Bakteeri tarttuu limakalvorikkoumista ja infektio voi olla alkuvaiheessa pitkään piilevä.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030