78335 osumaa

Nuoren oikeudet - ja vähän muidenkin

"Nuoret ovat nykyisin yhä varhaisemmassa vaiheessa itsenäisiä toimijoita. Tieto lainsäädännön oikeusvaikutuksista on erityisen tärkeää nuorelle itselleen. Nuoria koskevan sääntelyn erityispiirteiden tuntemus on toisaalta tärkeää myös vanhemmille ja nuorten kanssa ammatikseen toimiville. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole julkaistu kattavaa teosta niistä oikeuksista ja velvollisuuksista, joita nuorilla on." Sitaatti on tuoreen Nuoren oikeudet -kirjan takakannesta. Toimitus on lähtenyt vastaamaan suureen ja tärkeään haasteeseen ja asettanut itselleen selkeän, korkean tavoitteen. Lisäksi kirjan on tarkoitus tarjota perusteluja käytössä oleville monille eri ikärajoille, joilla nuorten siirtymistä aikuisten maailmaan pehmennetään. Toimitus haluaa myös ottaa kantaa siihen, miten hyvin säädökset vastaavat nyky-yhteiskunnan vaatimuksia. Vaan kuinkas sitten kävikään?

Silja Kosola
Lehti 4: Kirjallisuus 4/2006 Kommentteja

UEMS - erikoislääkärien eurooppalaista edunvalvontaa

Euroopan erikoislääkäriliitto (UEMS) antoi vuosikokouksessaan loppuvuodesta Münchenissä tunnustuksen EU:n uuden tutkintojen tunnustamisdirektiivin muokkaamiseksi tehdystä työstä viimeisten kolmen vuoden aikana. Lopputulos on lääkärikunnan kannalta varsin myönteinen. Hannu Halilan kausi järjestön puheenjohtajana päättyi vuoden 2005 lopussa, uudeksi puheenjohtajaksi valittiin kardiologi Zlatko Fras Sloveniasta.

Hannu Halila
Lehti 4: Liitto toimii 4/2006 Kommentteja

Dysfasian diagnosointi

Puheen kehityksen viivästyminen on melko yleistä; kriteereistä riippuen kehityksen on todettu viivästyvän noin 15-20 %:lla lapsista. Merkittävällä osalla lapsista viiveen taustalla on puheen ja kielen kehityksen erityisvaikeus eli dysfasia. Sen taustalla olevat tekijät ovat edelleen epäselviä. Dysfasian esiintyvyydeksi on todettu 3-7 %, mutta joidenkin arvioiden mukaan se voi olla suurempikin. On myös esitetty, että hyvänlaatuiseksi luokitellun viivästymisen taustalla voisi olla ainakin osalla lapsista samankaltaisia mutta lieväasteisempia ongelmia kuin dysfasiassa.

Marja Asikainen
Lehti 4: Väitös 4/2006 Kommentteja

Beetasoluautoimmuniteetti ja HLA-genotyypin välittämä alttius tyypin 1 diabetekselle lapsilla

Jotta tyypin 1 diabeteksen puhkeaminen pystyttäisiin joskus ehkäisemään, tarvitaan tietoa siitä, mitä tapahtuu jopa vuosia kestävän prekliinisen vaiheen aikana. Tässä vaiheessa ainoa tapa havaita tautiin johtavan autoimmuuniprosessin käynnistyminen on tutkia verestä tyypin 1 diabetekseen liittyvät vasta-aineet, saarekesoluvasta-aineet (islet cell antibodies, ICA), insuliinautovasta-aineet (insulin autoantibodies, IAA), glutamaattidekarboksylaasivasta-aineet (GADA) ja IA-2-vasta-aineet (IA-2A).

Marika Kuuskeri
Lehti 4: Väitös 4/2006 Kommentteja

Steroidihormonivasteen säätely normaaleissa ja rintasyöpäsoluissa

Steroidihormonit estrogeeni ja progesteroni säätelevät monia fysiologisia toimintoja, kuten yksilönkehitystä, käyttäytymistä, suvunjatkamista, solujen erilaistumista ja niiden apoptoosia. Hormoni-reseptorikompleksin toimintaan vaikuttavat monet säätelijäproteiinit, mm. koregulaattorit, jotka jaetaan edelleen koaktivaattoreihin, korepressoreihin ja kointegraattoreihin. Hormoni-reseptorikompleksi sitoutuu solun tumassa DNA:han ja lopulta kohdegeenien transkriptio joko voimistuu tai vaimenee. Yksityiskohtaisesti ei kuitenkaan tiedetä, miten steroidihormonivaste soluissa lopulta saavutetaan ja miten sitä säädellään.

Nanna Sarvilinna
Lehti 4: Väitös 4/2006 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat