Vakuutusalalla keskusteltu oman sairaalan perustamisesta

Vakuutusalalla on keskusteltu vakuutusyhtiöiden oman sairaalan perustamisesta. Asiaa selvitettiin Vakuutusyhtiöiden keskusliiton hallituksen teettämässä selvityksessä.

Suvi Sariola

Miehen ehkäisypilleri

Naisen hedelmällisyys edellyttää ensisijaisesti vain yhden munasolun irtoamista munasarjoista kerran kuukaudessa, ovulaatiota. Ovulaation hormonisäätelyn ymmärtäminen käynnisti e-pillerien kehittämisen nelisenkymmentä vuotta sitten, ja nykynaisella on useita tehokkaita ja turvallisia hormonaalisen ehkäisyn mahdollisuuksia (1). Miehellä valintoja on vain kaksi: kondomi ja vasektomia. Miltei puolet maailman pariskunnista turvautuu vain miehen ehkäisymahdollisuuksiin, vaikka ne ovat hankalia ja epäluotettaviakin. Kondomiehkäisyn aikana jopa 14 % naisista tulee raskaaksi vuoden kuluessa, taiten käytettäessäkin 3 % (1). Miehen e-pillerille olisi kyllä kysyntää: kyselyissä 40-80 % maailman miehistä siirtyisi sellaiseen (1). Määrä olisi huomattava siinäkin tapauksessa, että käyttäjiä tosielämässä olisi vähemmän. Maailmanlaajuiset terveysjärjestöt, kuten WHO, ovatkin asettaneet miehen e-pillerin kehittämisen tärkeysjärjestyksessä kärkisijoille (1).

Pekka Leinonen

Käsihygienia terveydenhuollossa

Tutkimuksessa selvitettiin välittömässä potilastyössä toimivien lääkärien, hammaslääkärien, sairaanhoitajien ja muiden potilastyöhön osallistuvien arvioita käsihygienian toteutumisesta. Siinä ilmeni, että käsiä pestiin tai desinfioitiin useammin työskentelyn jälkeen kuin ennen sitä. Pääsääntöisesti käsihygienian toteuttamismahdollisuuksia pidettiin riittävinä. Asianmukaisesti toteutetulla käsihygienialla terveydenhuollon henkilöstö voi ratkaisevasti ennaltaehkäistä potilaiden infektiotartuntoja hoidon aikana. Infektiot terveydenhuollossa aiheuttavat satojen miljoonien markkojen kustannukset maassamme.

Eija Silvennoinen

Astmaepäily ja astmapotilaan seurantakäynti Sairauskertomuksen laatutyö Lappeenrannan terveyskeskuksessa ja Etelä-Karjalan keskussairaalassa

Terveydenhuollon rajallisten resurssien käytössä on tärkeää, että kaikki tekevät oikeita asioita oikeaan aikaan. Valtakunnallisessa astmaohjelmassa korostetaan astman varhaisen diagnostiikan, hyvän hoidon ja seurannan merkitystä tehokkaassa hoitotuloksessa. Alueellisista hoitoketjuista saa käytännön toimintaohjeita. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirissä laadittiin Lappeenrannan terveyskeskuksen ja keuhkosairauksien poliklinikan yhteistyönä astmaepäily- ja astmakontrollipotilaiden sairauskertomuksiin kirjattavista asioista sanelumallit, jotka löytyvät helposti potilastietojärjestelmästä.

Ritva Kauppinen, Tuomo Pöyry, Juha Metso, Katriina Kilpiö

PET-tutkimus syövän hoidon suunnittelussa ja hoitovasteen seurannassa

Syövän hoidon suunnittelu perustuu huolelliseen taudin laadun ja levinneisyyden määrittämiseen. Kuvantamismenetelmien kehittyminen on merkittävästi lisännyt tietoa yksilöllisestä anatomiasta ja tautimassan laajuudesta. Aineenvaihduntaa mittaava PET-tutkimus on osoittautunut hyödylliseksi lisätutkimukseksi joissakin tilanteissa, kun halutaan sulkea pois syövän etäpesäkkeiden mahdollisuus ennen paranemiseen tähtäävän hoitosuunnitelman toteuttamista. Lymfoomien osalta PET-tutkimusta voidaan käyttää myös hoitovasteen seurannassa.

Sirkku Jyrkkiö, Joanne Nuutinen, Heikki Minn

Onko edennyt eturauhassyöpä solunsalpaajaresistentti syöpä?

Levinnyt eturauhassyöpä on parantumaton sairaus, ja hoidon primääritavoite on palliatiivinen eli potilaan oireiden lievittäminen ja mahdollisesti elinajan pidentäminen. Eturauhassyöpä on yleensä hormonisensitiivinen kasvain, ja levinneen taudin ensisijainen hoito on hormonihoito joko kemiallisella tai kirurgisella kastraatiolla. Yhä useampi tutkimus on osoittanut solunsalpaajahoidon parantavan merkittävästi levinnyttä eturauhassyöpää sairastavan potilaan elämänlaatua helpottaen syövän aiheuttamia oireita. Uusilla solunsalpaajilla on osoitettu merkittävää prostataspesifisen antigeenin, PSA-pitoisuuden pienemistä ja viimeisimmän tutkimuksen mukaan myös elossaoloajan lisääntymistä.

Pirkko Kellokumpu-Lehtinen, Petteri Hervonen

Dekompensoidun sydämen vajaatoiminnan vanhat ja uudet hoidot

Noin 2-2,5 % suomalaisista sairastaa sydämen vajaatoimintaa. Vaikka kroonisen vajaatoiminnan hoitoon on viime vuosien aikana tullut monia lääkkeitä, joutuvat sydämen vajaatoimintaa sairastavat potilaat usein sairaalahoitoon tautinsa takia. Vajaatoiminnan pahenemisen syynä voivat olla esim. sydänlihastuhon vähittäinen eteneminen, uusi iskeeminen tapahtuma, rytmihäiriö, infektio tai potilaan huono hoitomyöntyvyys. Dekompensaatiotilanteen hoito päivystyksessä ja potilaan jatkohoidon järjestäminen vaativat huomiota, jotta potilaan pitkäaikaisennustetta voidaan parantaa, sairaalahoidon kestoa lyhentää sekä dekompensaation uusiutumista välttää.

Lasse Lehtonen, Markku S. Nieminen

Hyviä tuloksia myoomien embolisaatiohoidosta

Lihaskasvaimet ovat tavallinen kohdunpoiston syy. Vaihtoehdoksi tälle aikaisemmin ainoalle tehokkaalle oireita aiheuttavan myooman hoidolle on kokeiltu kohdun verisuonten embolisaatiota. Kovin laajaa kokemusta hoidosta ei vielä ole. Toimenpiteeseen perehtynyt yksikkö raportoi nyt kokemuksensa 400 embolisaation tuloksista. 85 % potilaista oli alle 50-vuotiaita. Kaikilla oli vaikeiksi luokiteltuja vuotoja, rakon tai peräsuolen paineoireita tai alavatsakipuja, joiden perusteella heidät oli lähetetty kirurgista hoitoa varten sairaalaan. Suurimman myooman tilavuus oli keskimäärin 112 cm3 ja keskimääräinen läpimitta oli lähes 10 cm.

Pertti Kirkinen

Ison elimemme yllätyksiä

Meissä vaikuttaa noin puolentoista kilon elin, josta ei anatomian oppikirjoista tai lääkärikoulussa yleensäkään paljon tietoa heru. Näin voidaan todeta suolen mikrobistosta, jossa aktiivisia soluja on noin kymmenen kertaa enemmän kuin elimistössä omia soluja. Elimeksi sitä voi sanoa, sillä tämä kanssamme symbioosissa elävä yhdyskunta vaikuttaa fysiologiaamme ja hyvinvointiimme ällistyttävän monella tavoin.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Hiirellä ja ihmisellä paljon samoja sairausgeenejä

Hiiren perimän lähes täydellinen sekvenssi ja analyysi julkaistiin viime vuoden loppupuolella. Yli 90 % erilaisiin sairauksiin liittyvistä hiiren geeneistä osoittautui identtisiksi ihmisen vastaavien sairausgeenien kanssa. Genomien vertailu mahdollisti välittömästi peräti 1 200:n funktioltaan aiemmin tuntemattoman ihmisgeenien merkityksen selvittämisen. Hiiren geenien kokonaislukumääräksi saatiin 30 000, samaa luokkaa kuin ihmiselläkin. Näistä vain 300 on hiirelle ominaisia. Tämä löydös vahvistaa erilaisten hiirimallien sopivuutta ihmisen sairauksien tutkimukseen.

Matti Viljanen