Aikasokeus - julkisen terveydenhuoltomme perisynti

Professori Paul Lillrankin artikkeli Lääkärilehdessä 17.1.2003 herätti ajattelemaan systemaattisesti sitä ajantuhlausta, jota sairaanhoidon järjestelmässä on. Osasyy on, että puuttuu myös ymmärrystä.

Pekka Vuoria

Lääkärin ja poliisin työpari kehittää taktista ensihoitoa

Alkusysäys taktiseen ensihoitoon tuli Yhdysvalloista, jossa sitä on kehitetty järjestelmällisesti apuvälineeksi vaarallisiin poliisioperaatioihin 1990-luvun alusta. Nyt myös Suomessa ensihoidon lääkärien, hoitajien ja poliisien ryhmät ovat yhdistäneet ammattitaitonsa ja opiskelleet uutta työmenetelmää. Hoitoalan ja poliisin ammattilaiset hakivat oppia valtameren takaa, ja osastonylilääkäri Juha Valli sekä ylikonstaapeli Jussi Komokallio kouluttavat nykyisin taktisen ensihoidon ryhmiä eri puolilla Suomea.

Ulla Toikkanen

Käyttävätkö kaupunkikeskuksen ja ympäristökuntien asukkaat eri tavalla yhteistä terveyskeskuspäivystystä?

Lähes kaikilla alueilla Suomessa toimii tai on suunnitteilla alueellinen yhteispäivystys, joka usein liittyy tavalla tai toisella sairaalapäivystykseen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin pelkästään terveyskeskusten yhteispäivystystä. Silloinkin on sovittava terveyskeskusten kesken kunkin osuus lääkärityövoiman turvaamisesta päivystysvuoroihin. Perusteena voidaan käyttää terveyskeskusten väestöpohjaa tai todettua palvelujen käyttöä. Porin seudulla tehdyssä selvityksessä todettiin, että porilaiset käyttivät 2-2,5-kertaisen määrän yhteispäivystystä verrattuna ympäristökuntien asukkaisiin. Ympäristökuntien välillä ei todettu merkittäviä eroja.

Pekka T. Jaatinen, Esko Karra, Kyösti Lemmetty, Erja Kuurila

Väestön hoitaminen kahden lääkärin yhteistyönä vuoroviikoin

Vuoden 2001 lääkärilakon aikana puhuttiin paljon lääkäreitten työolojen kehittämisestä palkkauksen ohella. Työolojen kehittämisestä tehtiin Siilinjärven terveysasemalla kokeilu, jossa väestövastuulääkäri vaihtui vuoroviikoin. Vakinainen viranhaltija jäi 1.9.2001 alkaen osittaiselle virkavapaalle ja sijaiseksi lupautui kollega joka toiseksi viikoksi. Potilaat saivat monipuolisempaa palvelua nopeasti. Lääkäreille jäi aikaa ja voimia muuhunkin kuin työhön eikä hoitajakaan pitänyt toimintamallia huonona.

Veikko Viitasalo

Biologiset altisteet laboratoriotyössä

Laboratoriotyössä esiintyvien biologisten altisteitten laaja kirjo ulottuu bakteereista ja viruksista sieniin sekä hiivoihin, soluviljelmistä aina kasvien tutkimiseen ja koe-eläinten käyttöön saakka. Työsuojelun ja työterveyshuollon kannalta biologisten altisteiden aiheuttaman vaaran toteaminen ja riskin arviointi ovat osa työpaikan kokonaisuutta. Siinä selvitellään biologisten altisteiden lisäksi kemiallista ja fysikaalista altistumista, unohtamatta henkisen kuormituksen arviointia. Tässä kokonaisuudessa biologisten tekijöiden osuus käytännön työssä voi jäädä tutumpien vaarojen varjoon.

Sinikka Haakana, Lassi Pakkala

Jäähyväiset disketille

Internetin kautta PC-koneita myyvä Dell on lopultakin poistanut levykeaseman vakiotietokoneistaan.

Erkki Karjalainen

Rakel Jalas (1892-1955) - psykiatri sosiaali- ja väestöpolitiikan kehittäjänä

Rakel Jalas (o.s. Hallamaa) syntyi vuonna 1892. Ylioppilaaksi vuonna 1910 tultuaan hän alkoi opiskella lääketiedettä Helsingin yliopistossa ja valmistui lääketieteen kandidaatiksi vuonna 1915 sekä lisensiaatiksi vuonna 1922. Hän avioitui vuonna 1919 agronomi, fil. maist. Arvo Jalaksen (1885-1943) kanssa ja avioparille syntyi kolme lasta. Rakel Jalakselle myönnettiin useita ansiomerkkejä ja vuonna 1952 lääkintöneuvoksen arvonimi. Hän kuoli vuonna 1955 sairastettuaan pitkään munuaisvikaa.

Arno Forsius

Tieteessä tarvitaan myös luovuutta

Mitä on tieteellinen luovuus ja voidaanko sitä jäljittää? Mitä eroa on neroudella ja luovuudella? Kuinka nobelistit ovat päätyneet huippukeksintöihinsä? Kuinka tärkeänä he pitävät luovuutta tässä prosessissa? Mikä asema ohjaajilla tai opettajilla on aloittelevan tutkijan uralla?

Erika Lauronen, Matti Isohanni

Vielä kerran geneerisestä substituutiosta

Vuonna 1599 oli William Shakespearen näytelmän Paljon melua tyhjästä ensiesitys. Runsaat 400 vuotta myöhemmin Suomessa toteutetaan lakisääteinen lääkkeiden geneerinen substituutio, joka ansaitsisi mielestäni saman nimen kuin Shakespearen näytelmä. Geneeristä substituutiota on vuoden aikana käsitelty runsaasti kaikissa tiedotusvälineissä, ja ennen kaikkea kiinnostuksen kohteena ovat olleet sen (mahdollisesti) tuomat säästöt yksityisille kansalaisille ja erityisesti yhteiskunnalle. Sen sijaan siitä aiheutuvat organisatoriset lisäkustannukset sekä ongelmat potilaille - varsinkin iäkkäämmille ja useaa lääkettä samanaikaisesti käyttäville - ovat jääneet substituutiota ajavien kirjoituksissa vähälle huomiolle. Tunnelatauksia on ollut sekä substituution puolesta että sitä vastaan, mausteina kannanotoille ovat olleet mm. lääkkeiden kalliit hinnat, lääketeollisuuden ja lääkäreiden väliset epäilyttävän hyvät suhteet, lääkäreiden kirjoittamat runsaat ja kalliit lääkkeet, lääkekustannusten kasvu viimeksi kuluneiden 10 vuoden aikana ja tietenkin nykyinen suomalaiseen terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvä säästöpakko. Lakisääteinen substituutio toteutetaan, kokoomuksen äänenkannattajan Nykypäivän pääkirjoituksen (4.10.2002) mukaan arvioidut 15 miljoonan euron vuotuiset säästöt ovat merkittäviä. Ansio tästä mullistavasta uudistuksesta annetaan sosiaali- ja terveysministeri Maija Perholle, jonka mukaan (HS 28.8.2002 /Talous) lääkärin määräämän lääkkeen vaihto edullisempaan rinnakkaisvalmisteeseen ei ole turvariski.

Rainer Fogelholm

Kuuluvatko masennuslääkkeet geneerisen substituution piiriin?

Potilaat laiminlyövät lääkehoitoaan tunnetusti, kuten T. Klaukan ja J. Idänpään-Heikkilän katsausreferaatissa todettiin (SLL4/2003 s. 411). Kun lääkitykseen sitoutuminen on heikkoa, koko hoito kyseenalaistuu oikeasta lääkevalinnasta huolimatta. Masennuslääkityksistä toteutuu ohjeen mukaan vain kaksi kolmasosaa. Suomessa määrätään vuoden 2001 Suomen Lääketilaston mukaan noin miljoona masennuslääkereseptiä. Hoitoon sitoutumisen lisääminen olisi ensiarvoisen tärkeää hoidon tavoitteiden, mm. itsemurhien vähentämisen, kannalta.

Pekka Eränkö