In vivo -konfokaalimikroskopia ja tuntomittaus sarveiskalvon kliinisinä tutkimusmenetelminä

7.9.2001 Helsingin yliopisto

Maria Rosenberg

Terveyskeskuslääkäripalvelujen suurkäyttäjät ovat korostuneen huolestuneita oireistaan

7.9.2001 Oulun yliopisto

Simo Jyväsjärvi

Virtsatieinfektio varhais-lapsuudessa - Escherichia colin taudinaiheuttamiskykyyn liittyviä ominaispiirteitä

7.9.2001 Helsingin yliopisto

Maria Virkki

Missä ne lääkärit ovat? (pääkirjoitus SLL 47/2001)

Aikasarjat alkavat olla kohtuullisen pitkiä. Tältä pohjalta voi yrittää vastata otsikon kysymykseen. Sinällään päivän poikkileikkaustilanne ei kerro syistä, mutta vuosittaisten muutosten seuranta voi antaa jotain selvitystä asiaan. Viime kevään kyselypäivänä (14.3.2001) oli työssä 14 854 lääkäriä. Työssä olevien lääkärien määrä on kymmenen viime vuoden aikana vuosittain kasvanut noin 300–400:lla. Poikkeuksena oli vuosi 1993, jolloin työssä oli vain runsaat 40 lääkäriä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Nyt liikumme samoissa lukemissa, eli työssä oli 47 lääkäriä enemmän kuin maaliskuussa 2000. Sairaalan ilmoitti päätoimipaikakseen 7 114 lääkäriä, mikä on 16 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Terveyskeskuksissa toimivien määrä oli vähentynyt runsaalla 50:llä ja opetus- ja tutkimustehtävissä olevien määrä runsaalla 60:llä. Yksityissektorilla toimivien lääkärien määrä oli kasvanut noin sadalla lääkärillä. Kymmenen vuoden aikana muutokset eri toimintasektoreille sijoittumisessa ovat olleet vähäiset. Sairaaloissa toimivien lääkärien osuus työssä olevista lääkäreistä on laskenut 0,5 prosenttiyksikköä 47,9 %:iin. Terveyskeskuksissa toimivien osuus on pysynyt samana 23,4 %:na, tutkijoiden osuus on pienentynyt vajaan prosenttiyksikön 7,7 %:iin. Yksityissektorilla työskentelevien osuus on kasvanut 8,9 %:iin, ja kasvu on ollut 0,5 prosenttiyksikköä. Päätoimisesta lääkärintyöstä poissaolevien osuus työikäisistä on kasvanut vastaavana aikana 7 %:sta 9,6 %:iin. Päätoimisesta lääkärintyöstä poissaolemisen syynä ovat selvästi yleistyneet äitiyslomat, erilaiset eläkkeet ja ulkomailla oleminen.

Luulotauti, sairaus sekin (pääkirjoitus SLL 47/2001)

Hypokondria, jonka diagnostisten kriteerien perusteella on täytynyt merkittävästi vaikeuttaa potilaan elämää ainakin puoli vuotta, vaivaa noin 5 %:a poliklinikkapotilaista. Kahdella kolmesta on lisäksi psykiatrinen sairaus, useimmilla depressio (noin 40 %:lla). Oireissa tavanomaiset fysiologiset tuntemukset ovat monesti korostuneesti esillä aiheuttaen potilaalle pelon vakavasta sairaudesta. On kuitenkin korostettava, etteivät potilaat keksi oireita vaan heille ne ovat todellisia. Anamneesissa huomio kiinnittyy pitkään liutaan erilaisia tutkimuksia, vastaanottokäyntejä, jopa leikkauksia ja potilaan puheessa aiempien häntä tutkineiden ja hoitaneiden lääkärien vähättely (1). Muita diagnostisia vinkkejä ovat potilaan lääkärissä herättämä kiukku ja turhautuneisuus sekä se, että yksinkertaisinkin lohdutus pikemminkin raivostuttaa kuin helpottaa potilasta.

CP:n yleiskokous kokoontui Helsingissä

CP:n yleiskokous kokosi Helsinkiin monikulttuurisen ja -arvoisen joukon eurooppalaisten lääkäriliittojen johtoa. Tavoitteena on kehittää CP:sta kattojärjestö EU:n alueella toimiville erikoislääkäriliitoille.

Parjanne: Terveyspalvelujen aika verkottua

– Hyvä ratkaisu voisivat olla vaikkapa verkottuneet osaamiskeskukset, joissa riittävä toimenpidemäärä vuosittain pitää laadun ja osaamisen korkealla, esitti Parjanne. Tällainen verkottuminen edellyttää kuitenkin terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirien muodostamien kokonaisuuksien miettimistä. Uudistamista tarvitaan mm. väestön ikääntymisen tuomien paineiden hallitsemiseksi.

Huumetestien teosta ohjeet

Nyt laadunarviointia suorittava Labquality Oy on tuottanut ensimmäiset kansalliset, laboratorioalan asiantuntijoiden laatimat suostukset. Työryhmän puheenjohtajana toimi dosentti Timo Seppälä Kansaterveyslaitokselta. Suosituksilla halutaan ohjeistaa erityisesti työpaikoilla, kouluissa ja muissa yhteisöissä tehtäviä huumetestauksia siten, että lopputulos olisi mahdollisimman luotettava. Suositus pyrkii mm. siihen, että yhteisössä mietittäisiin huolellisesti koko testausstrategia jo ennen testien käynnistämistä. Ennen testausta on oltava vastaus mm. siihen, mitä tehdään, jos huumeidenkäyttäjiä todella löytyy. Suosituksissa ei kuitenkaan oteta kantaa siihen, missä yhteydessä ja milloin huumetestausta voidaan suorittaa tai millaisia testejä tulisi käyttää. Kyseessä ei myöskään ole viranomaissuositus.

Luottamus ja sopimustoiminta

Työmarkkinajärjestöjen kesken vallitsee yleensä luottamuksellinen suhde. Sen on sanellut käytäntö, sillä luottamuksen pettäminen on johtanut nopeasti työrauhan järkkymiseen jopa työrauhavelvoitteen vallitessa. Toisaalta luottamuksellisen suhteen syntyminen neuvotteluosapuolten välille vaatii yksinkertaisesti vain hyvien tapojen noudattamista ja toisen osapuolen kunnioitusta, vaikka intressit ovatkin erilaiset.

Heikki Pälve

Förtroende i avtalsrörelsen

I allmänhet råder förtroendefulla relationer mellan arbetsmarknadens parter. Förtroendet dikteras av praktiska hänsyn eftersom brist på förtroende snabbt kan leda till att freden på arbetsmarknaden rubbas t.o.m. under rådande fredsplikt. För att tillit ska uppstå mellan de förhandlande parterna krävs egentligen bara att de följer god umgängessed och respekterar varandra trots att de företräder olika intressen.

Heikki Pälve