Monielinvaurion arviointi, etiologia ja ennuste

1.6.2001 Helsingin yliopisto

Ville Pettilä

Kampaajien iho- ja hengityselinsairauksien epidemiologiaa

1.6.2001 Helsingin yliopisto

Timo Leino

Keskosuusko hampaankolossa? (pääkirjoitus 35/2001)

Keskossynnytysten ehkäisemiseksi tarvitaankin uusia tehokkaampia keinoja. Sellainen voisi olla raskautta vasta suunnittelevien naisten infektioiden tutkiminen ja hoito. Kimmokkeen asian selvittämiseen antoi havaintomme siitä, että kohdunsuulta raskauden aikana mitattu insuliinin kaltaisen sitojaproteiinin fosforyloituneen muodon (phIGFBP-I) määrä oli suurentunut niillä naisilla, jotka synnyttivät keskosen, riippumatta siitä onnistuiko bakteerivaginoosin hoito vai ei (2). Kyseisen proteiinin ”valuminen” kohdunkaulakanavaan näytti liittyvän desiduan varhaiseen vaurioitumiseen todennäköisesti infektion pohjalta, ehkä jo ennen raskauden alkua.

Havaintoja lääkärilakosta II: Lääkärilakko ja virkaehtosopimusjärjestelmä (pääkirjoitus 35/2001)

Loppupäätelmä virkariitalautakunnan käsittelyistä lienee se, että niillä ei ole ollut merkittävää vaikutusta lakkojen kulkuun. Tämä viestii vahvasti siitä, että ainakin terveydenhuoltoalan järjestöissä kannetaan potilasturvallisuudesta huolta myös lakkotilanteissa. Ne eivät alun alkaenkaan rakenna sellaista työtaistelua, jossa kansalaisten henki tai terveydellinen turva joutuisi konkreettiseen vaaraan. Virkariitalautakunnan käsittely jää näin ollen kaiken kaikkiaan kovin vähämerkityksiseksi ja palvelee lähinnä työnantajapuolen julkisuustavoitteita.

Lakko laittoi monet kuviot uusiksi

– Niiden jälkianalyyseja tehtäessä on mietitty, kuinka paljon etua tai haittaa Lääkäriliitolle on kuulumisesta Akavaan. Myös äskeisen lakon aikana tuli tilanteita, joissa joutui miettimään, mikä liiton suhde Akavaan on ja kuinka paljon me Akavaa tarvitsemme erityisesti työtaisteluvaiheessa. Jotkut reaktiot eivät ehkä olleet ihan loppuun asti harkittuja eivätkä oikein ajoitettuja, Kujala kommentoi Kangasniemen lausuntoja.

Mitä tarkoittaa palkkaliukuma?

Tähän kysymykseen vastaa Lääkäriliiton neuvottelupäällikkö Matti Koivistoinen Lääkärilehden tuoreessa numerossa (SLL35/2001, s. 3428).

Valtakirjamenettelyssä voidaan nyt siirtyä atk:hon

Valtakirjamenettelyssä voidaan nyt käytännössä siirtyä atk:hon. Tietojärjestelmää käytetään, kun lääkärinpalkkioiden, tutkimuksen ja hoidon tilitystiedot toimitetaan Kelaan konekielisessä muodossa.

Havaintoja lääkärilakosta I: Onko nykylakkojen dynamiikka muuttunut?

Perinteinen työmarkkina-ajattelu lähtee siitä, että tuotantoelämän kannalta keskeinen ammattiryhmä on työtaistelutilanteessa vahvoilla lakon taloudellisten seurausten johdosta. Lääkärien lakko toteutettiin avainryhmälakkona, joka oli vain kahdessa sairaalassa jatkuva, muissa jaksotettu 2-3 viikon kestoisiksi lakossa-työssä-jaksoiksi. Näin organisoidun lakon rahalliset menetykset ovat sekä työnantajalle että lakkojärjestölle totaalilakkoon verrattuna olennaisesti vähäisemmät. Niistä muodostuu hyvin hitaasti riitaosapuolia sovintoon ajava tekijä. Lääkäriliiton edellinen puheenjohtaja Kati Myllymäki totesi, että tällä järjestelyllä lääkärit voivat lakkoilla tarvittaessa tuomiopäivään asti. Epäillä sopii, tekivätkö esimerkiksi nyt taloudenhoidossaan tiukimmille joutuneet HUS ja Oulun yliopistosairaala ahdinkonsa lopettamiseksi ensimmäistäkään sopuun painostavaa aloitetta niitä riidan sovittelussa edustaneelle KT:lle. Taloudellisen pakon puuttuessa lakko pitkittyy, ja sen kehityskulkuun alkavat vaikuttaa ratkaisevasti monet muut tekijät kuin ne, jotka kypsyttivät perinteiset lakkoilijat sopimuksiin.

Taito Pekkarinen

Reflexioner om läkarstrejken I: Har dagens strejker en ny dynamik?

Enligt ett vedertaget sätt att resonera på arbetsmarknaden har en yrkesgrupp som är viktig för en produktionsprocess en stark ställning i en arbetskonflikt eftersom denna har så påtagliga ekonomiska konsekvenser. Läkarstrejken genomfördes som en nyckelgruppstrejk som fortgick utan avbrott endast vid två sjukhus medan den vid övriga berörda arbetsplatser var uppdelad i två-tre veckors strejk- respektive arbetsperioder. Jämfört med en total strejk medför en på det här sättet organiserad arbetsstrid betydligt mindre ekonomiska förluster både för arbetsgivaren och den strejkande organisationen. Ekonomiska faktorer verkar då mycket långsamt på de stridande parterna för att driva fram en förlikning. Läkarförbundets föregående ordförande Kati Myllymäki har konstaterat att med en sådan uppläggning av konflikten kan läkarna strejka till domedag om det visar sig nödvändigt. Det är också tvivel underkastat om t.ex. de sjukhus som nu drabbades hårdast av strejken ekonomiskt, HNS och universitetssjukhuset i Uleåborg, någonsin tog kontakt med Kommunala arbetsmarknadsverket för att påskynda en förlikning som hade lindrat deras ekonomiska nödläge. Då det ekonomiska tvånget att avsluta en strejk saknas drar den ut på tiden och den påverkas betydligt mer av andra faktorer än sådana som vanligen får den strejkande parten att acceptera ett avtal.

Taito Pekkarinen

Onko näyttöön perustuva lääketiede unohtanut potilaan?

Näyttöön perustuva lääketiede on vuosikymmenen aikana varttunut lääketieteen painavimmaksi paradigmaksi. Tässä Lääkärilehden numerossa esitellään ansiokas katsaus näyttöön perustuvasta sydämen vajaatoiminnan hoidosta (1). Uudet tuulet puhaltavat aina myös vastaisesti, joskus kylmästi ja pohjoisesta. Vastatuuleen tarpojat näkevät uuden lääketieteen vain keskiarvojen, ahtaasti määriteltyjen tutkittavien potilaiden ja täsmällisesti mitattavien löydösten elitisminä: ymmärtävää lääkärin työtä nujertavana, tautikeskeisenä yliopistoväen keittokirjana (2,3,4). Palvooko nykylääketiede liikaa tilastoja, satunnaistettuja tutkimuksia, kvantitatiivisia näyttöjä - onko omailmeinen potilas unohtunut?

Pekka Leinonen