78294 osumaa

Alemtutsumabi krooniseen lymfaattiseen leukemiaan

Euroopan lääkearviointivirasto esittää myyntilupaa monoklonaaliselle vasta-aineelle alemtutsumabille (MabCampath, Millenieu & Ilex), joka on tarkoitettu lähinnä toisen asteen hoidoksi kroonisessa lymfaattisessa leukemiassa. Hyvä vaste on saavutettu noin 30 %:ssa hoidetuista tapauksista ja vaste on säilynyt noin yhdeksän kuukauden ajan. Immunosuppressioon liittyvä lisääntynyt infektioriski on valmisteen keskeisin haittavaikutus. Valmisteen käyttöön edellytetään erityinen perehtyneissyys leukemian hoitoon.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Miten hoitaa prostatasyöpää?

Britannian terveysministeriö rahoittaa pitkäaikaistutkimuksen, jossa selvitetään prostatasyövän varhaisvaiheen eri hoitojen hyötyjä ja haittoja. Noin 130 miljoonaa markkaa maksavaan tutkimukseen osallistuu noin 2000 miestä, jotka satunnaistetaan sädehoitoon, prostatektomiaan tai aktiiviin seurantaan. Ministeriö toteaa, että nykyisillä hoidoilla - lääkkeet mukaan lukien - on haittavaikutuksia, eivätkä ne ole erityisen tehokkaita. Kirurginen hoito ja sädehoito aiheuttavat mm. impotenssia ja heikentävät virtsan pidätyskykyä. Kummankaan ei ole osoitettu vähentävän kuolleisuutta. Käynnistyvä tutkimus tarkastelee potilaiden eloonjäämistä, taudin etenemistä, fyysistä ja psyykkistä terveyttä sekä elämänlaatua. Jyrkästi lisääntynyt prostatasyöpätapausten määrä on yksi syy tutkimuksen käynnistämiseen. Vuonna 1971 todettiin Britanniassa noin 6000 ja 1993 jo runsaat 17 000 prostatasyöpätapausta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Itrakonatsoli ja terbinafiini: sydämen vajaatoiminta ja maksahaitat

Yhdysvaltojen lääkevalvontavirasto (Food and Drug Administration, FDA) varoittaa sienilääke itrakonatsolin (Sporanox, Janssen-Cilag) käyttäjillä havaituista sydämen vajaatoimintatapauksista. Itrakonatsolilla on todettu negatiivinen inotrooppinen vaikutus, minkä seurauksena sydämen lyöntivoima heikkenee. FDA on saanut ilmoituksen 94 tapauksesta, joissa itrakonatsolin käyttäjillä ilmeni sydämen vajaatoiminta. Näistä 58 tapauksessa syy-yhteys lääkkeeseen oli ilmeinen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusittu Helsingin julistus saattaa muuttua

Maailman lääkäriliitto on asettanut työryhmän selvittämään, tulisiko lokakuussa viime vuonna hyväksyttyyn Maailman lääkäriliiton uusittuun Helsingin julistukseen tehdä muutos. Uusi julistus toteaa mm, että lumelääkitystä voi käyttää vertailevissa lääketutkimuksissa vain, kun tehokkaaksi todettua hoitoa ei ole olemassa. Muissa tapauksissa uuden lääkkeen tehoa ja turvallisuutta on tutkittava vertaamalla sitä toiseen aktiiviseen hoitoon. Tätä julistuksen kohtaa on kritisoitu runsaasti erityisesti siksi, että se ei sallisi lumelääkkeen käyttöä silloinkaan, kun tämä on tieteellisesti välttämätöntä ja eettisesti hyväksyttävää.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Onko loratadiini turvallinen itselääkityksessä?

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviraston (Food and Drug Administration, FDA) asiantuntijakomitea on suosittanut kolmen antihistamiinivalmisteen, loratadiinin (Claritin, Schering-Plough), feksofenadiinin (Allegra, Aventis) ja setiritsiinin (Zyrtec, Pfizer), siirtämistä reseptiltä itsehoitolääkkeiksi. Lääkkeiden valmistajat vastustavat siirtoa ennenaikaisena ja pitävät sitä uhkana potilasturvallisuudelle, koska itselääkitsijä ei pysty aina määrittämään oikein tautiaan ja lääkäriin meno voi viivästyä. Valmisteiden turvallisuudesta itsehoitolääkkeinä ei myöskään tiedetä vielä riittävästi. Lisäargumentteina lääkeyritykset ovat todenneet allergian olevan usein krooninen ja monimutkainen sairaus, johon liittyy muitakin lääkärin seurantaa vaativia sairauksia. Teollisuus vastustaa siirtoa myös taloudellisin perustein.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tupakkavierotuslääke tarkkailuun Australiassa

Useissa maissa - mutta ei toistaiseksi Suomessa - tupakasta vieroittamiseen hyväksytty ja myös masennuslääkkeenä käytetty bupropioni (Zyban) on asetettu turvallisuustarkkailuun Australiassa. Valmiste on ollut käytössä siellä noin viisi kuukautta, minä aikana ilmoitettiin 780 sen käyttöön liittynyttä haittavaikutustapausta. Kuten aikaisemmin Britanniassa (ks. SLL 2001;56:1396) myös Australiassa raportoitiin eniten urtikariaa, unettomuutta ja kouristeluja sekä lisäksi angioödeemaa (62 tapausta) sekä 33 käyttäjällä seerumtaudin kaltaisia reaktioita, joissa ihottumaan tai urtikariaan liittyi nivelkipuja tai -turvotuksia. Kuolemantapauksia ilmoitettiin Australiassa yhdeksän ja Britanniassa niitä on aikaisemmin ilmoitettu 35 tapausta (ks. SLL 2001;56:2277). Havaintojen tulkintaa vaikeuttaa se, että valmistetta määrätään usein sellaisille tupakoiville, joilla on lisääntynyt riski mm. kardiovaskulaarisiin komplikaatioihin. Lääkityksen suora syy-yhteys kuolemantapauksiin jääkin useimmiten epäselväksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat