78294 osumaa

Professori Juhana E. Idänpään-Heikkilä: Helsingin julistusta tarkasteltava kriittisesti monesta näkökulmasta

Juhana E. Idänpään-Heikkilä on toiminut WHO:n ja UNESCO:n perustaman Lääketieteen tiedejärjestöjen kansainvälinen neuvoston (Council for International Organizations of Medical Sciences, CIOMS) pääsihteerinä Genevessä viime vuodesta lähtien. Idänpään-Heikkilän mukaan ihmiseen kohdistuvien tutkimuksien on oltava eettisesti hyväksyttäviä, mutta silti on pystyttävä säilyttämään tutkimusasetelman tieteellinen sisältö ja rakenne. Ellei tässä onnistuta, tutkimus on tieteellisesti epäpätevä ja turha - siten myös epäeettinen.

Ulla Toikkanen

Voiko erikoissairaanhoidon kustannuksiin vaikuttaa?

Nykyaikaiset tietojärjestelmät mahdollistavat potilaskohtaisen seurannan hoidon eri tasoilla. Somaattisessa erikoissairaanhoidossa on selvästi todettavissa kustannusten kasautuminen kallishoitoisille, mutta varsin pienille potilasryhmille. Jo vajaan prosentin potilasmäärän hoito vaatii viidenneksen somaattisen erikoissairaanhoidon kustannuksista, 5 %:iin potilaista kuluu puolet ja 20 %:iin potilaista 80 % kustannuksista. Tavanomainen erikoissairaanhoidon potilaskunta, joka muodostaa noin 70 % potilaista, on hoidettava 10 %:lla kustannuksista. Somaattisen erikoissairaanhoidon järjestelymahdollisuudet näyttävät nykykäytännössä varsin vähäisiltä, ja kulujen hallinnassa vaikuttavat ratkaisevasti yksittäiset hoitopäätökset ja valinnat, jotka lopulta määrittävät hoidon tuotantohinnan.

Seppo Nieminen, Pirjo Lehtonen

Terveydenhoitajien ja kätilöiden kokeneisuus raskauden seurannassa

Useat syyt, kuten väestövastuisen toimintatavan käyttöönotto, ovat johtaneet siihen, että terveydenhuollon palvelut järjestetään nykyisin aiempaa pienemmissä yksiköissä. Asiakasmäärät ovat pienentyneet sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Eräiden suositusten mukaisesti yli 80:tä raskaana olevaa naista oli kyselytutkimuksen mukaan viimeksi kuluneen vuoden aikana hoitanut 26 % äitiysneuvolassa työskentelevistä. Vähenevien asiakasmäärien vuoksi varsinkin pienen väestöpohjan kuntien olisi hyvä luoda esimerkiksi yhteisiä toimintoja, jotta erityistaidon ylläpitäminen jollain erikoisalalla, kuten raskauden seurannassa, olisi mahdollista.

Saila Sormunen, Elina Hemminki, Päivikki Koponen

Mitä teen kun uuvun työtaakan alla ja sijaista ei saa?

Lääkärin uupumus on luentoaihe, jota on suosittu viime aikoina. Lääkäripäivilläkin aihe veti enemmän kuulijoita kuin saliin mahtui istumaan. Uupumusta on tutkittu paljon ja löydetty sille selittäviä tekijöitä niin työntekijästä yksilötasolla kuin työjärjestelyistäkin. Yleisinä suosituksina on esitetty ongelman parempaa tiedostamista sekä tarvittaessa erilaisia työilmapiiri- ja uupumusmittauksia. Toimenpiteissä painottuu työn ja työntekijän yhteensopivuuden lisääminen ja työhön liittyvien stressitekijöiden vähentäminen. Tietoa on paljon, mutta miten sitä sovelletaan käytännössä?

Kristiina Toivola

Lääketieteellisen latinan juurilla

Lääketieteellistä latinaa ei ole erityisen paljon tutkittu osana Rooman ajan kirjallisuutta. Manchesterin yliopiston klassisten kielten professori D.R. Langslow onkin tehnyt merkittävän työn tutkimalla neljän oppineen roomalaisen, 1. vuosisadalla jKr. eläneiden Celsuksen ja Scribonius Larguksen ja 5. vuosisadalla vaikuttaneiden Theodorus Priscianuksen ja Cassius Felixin lääketieteen tekstejä. Kirjassa verrataan heidän tekstejään aikalaisten säilyneisiin kirjoituksiin, ja näin lääketieteen latinaa voidaan luonnehtia erityisenä teknisenä kielenä.

Tuija Laurikka, Jari Laurikka

37. lääke-esittelijäkurssi

Lääketietokeskus Oy järjesti 37. lääke-esittelijäkurssin joulu-maaliskuussa 2001. Kurssi on luonteeltaan lääketieteen ja farmakologian peruskurssi, josta kurssilainen saa riittävät lääketieteelliset perustiedot lääke-esittelijänä toimimiseen. Opiskelijat ovat alalla olevia lääke-esittelijöitä, joiden pohjakoulutus on yleensä opisto- tai korkeakoulutasoinen tutkinto kaupalliselta tai terveydenhuoltoon liittyvältä alalta.

Jouko Tuomisto är okritisk

I en lång artikel "Liikenteen ja energiantuotannon päästöt ja terveys" (Finlands Läkartidning 13/2001) redogör professor Jouko Tuomisto okritiskt i huvudsak för de synpunkter som är välkända för dem som läser dagspressens miljöjournalistik. I detta avseende är artikeln oduglig som miljöinformation för Finlands läkarkår. Betydligt viktigare skulle det ha varit att kritiskt granska de grova förenklingar och halvsanningar i miljöfrågor som under de senaste åren trummats in i det allmänna medvetandet.

Jarl Ahlbeck

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat