Lääkäripäiville rekrytoimaan

Terveyskeskuksille ja sairaaloille tarjotaan mahdollisuutta rekrytoida lääkäreitä ja muuta terveydenhuoltoalan väkeä ensi vuoden Lääkäripäivillä. Idea on lähtöisin kentältä, lääkäripulaa poteneesta kunnasta, joka ilmoitti haluavansa tulla Lääkäripäiville esittäytymään houkutellakseen kuntaan lääkäreitä. Lääkäripäivien näyttelyn järjestävä Suomen Messut on lähettänyt asiaa koskevan kirjeen maan kaikille terveyskeskuksille, sairaaloille ja sairaanhoitopiireille.

Suomen Genomikeskuksen johtaja vaihtuu

Tämän viikon torstaina vietettiin Helsingin Meilahteen nousseen tutkimuskeskus Biomedicumin vihkiäisiä. Yhdessä Biomedicumin kanssa juhli myös Suomen Genomikeskus, joka muutti väliaikaisista tiloistaan Biomedicumiin.

Pekka Leinonen aloitti Suomen Lääkärilehden lääketieteellisenä päätoimittajana Lääkärin päivitettävä tietokantaansa koko ajan

-Suomen Lääkärilehden nykyinen viikoittainen ilmestyminen on lehdelle etu, mutta myös suuri haaste. Se tarjoaa nopean ajankohtaisen tiedonvälityksen foorumin. Nopeus ei kuitenkaan synny itsestään, vaan vaatii aktiivista toimituspolitiikkaa, pohtii Suomen Lääkärilehden lääketieteellisenä päätoimittajana juuri aloittanut dosentti Pekka Leinonen.

Ulla Järvi

Väestöliitto tutki koululaisten tiedot seksistä Poikien ja tyttöjen tiedoissa suuret erot

Väestöliitto järjesti vuosi sitten keväällä valtakunnallisen seksuaaliterveystietokilpailun peruskoulun kahdeksasluokkalaisille mm. selvittääkseen, mistä johtuu aborttien ja klamydiatartuntojen kova kasvu. Kilpailu oli myös tutkimus, johon osallistui 400 koulua ja yli 30 000 oppilasta. Oppilaiden keski-ikä oli vastaushetkellä noin 14,8 vuotta.

Ulla Toikkanen

Lapsuus on lyhentynyt ja laitostunut

- Yhteiskunta on jo pitkään ottanut itselleen yhä enemmän tehtäviä, jotka aikaisemmin kuuluivat vanhemmille. Mitä tämä lapsuuden laitostuminen vaikuttaa vanhemmuuteen, kysyy lastenpsykiatrian professori Tuula Tamminen.

Suvi Sariola

Voidaanko aikuisena sairastuneen tyypin 1 diabeetikon insuliinihoito aloittaa polikliinisesti?

Tyypin 1 diabetekseen sairastuneen insuliinihoito voidaan kokemuksemme mukaan aloittaa polikliinisesti, kun potilas on hyväkuntoinen ja yhteistyökykyinen, ketoasidoosin mahdollisuus on suljettu pois ja hoidon toteuttamiseen on muuten edellytykset. Hoidon aloittaminen polikliinisesti vaatii hoitoyksiköltä ennakkoluulottomuutta ja joustoa työjärjestelyissä, koska sairastuminen ei ole ennakoitavissa. Aiempaan osastolla toteutettuun insuliinihoidon aloitukseen verrattuna hoitotuloksessa ei ainakaan ensimmäisen vuoden aikana ole olennaista eroa, mutta kustannussäästö on selvä. Aika näyttää, onko varhain aloitetulla potilaan omahoidon korostamisella ja varhaisella hoitovastuun ottamisella suotuisa vaikutus diabeetikon hoitotulokseen pitkällä aikavälillä.

Paula Nikkanen, Pirkko Salmi, Tiinamaija Tuomi, Timo Sane

Alue-erot miesten alkoholikuolleisuudessa

Alkoholi on merkittävä tekijä siinä prosessissa, jonka tuloksena Pohjois- ja Itä-Suomen sekä pääkaupunkiseudun kokonaiskuolleisuus on muun maan keskiarvoa suurempi. Tutkimuksessa tarkastellaan yksilötasoisten ominaisuuksien vaikutusta alkoholikuolleisuuden jakautumiseen maamme eri alueiden välillä. Tarkastelun kohteena ovat 20-74-vuotiaiden miesten kuolemat, joihin alkoholi on liittynyt joko peruskuolemansyyn tai myötävaikuttavan syyn kautta.

Pia Mäkelä, Samuli Ripatti, Tapani Valkonen

Oikeuskemiallisen tutkimuksen perusteella todetut myrkytyskuolemat vuosina 1998 ja 1999

Myrkytyskuolemien määrä ylitti tuhannen rajan vuonna 1990 ja on siitä lähtien pysytellyt samalla korkealla tasolla. Lääkeaineet aiheuttavat eniten myrkytyskuolemia, ja löydöksenä on yhä useammin morfiini tai heroiini. Alkoholimyrkytykset ovat toiseksi yleisin kuolemaan johtava ryhmä. Häkämyrkytyksiä on hieman yli sata vuosittain, mutta muiden myrkytysten osuus on vähäinen: kuolemantapauksia on kymmenkunta. Lasten myrkytyskuolemat ja myrkyttämällä tehdyt henkirikokset ovat meillä harvinaisia.

Erkki Vuori, Ilkka Ojanperä, Jari Nokua, Riitta-Leena Ojansivu

Kudoksensisäinen sädehoito paikallisen eturauhassyövän hoidossa

Tutkimusmenetelmien kehittymisen ja miesten lisääntyneen aktiivisuuden johdosta eturauhassyöpä löytyy yhä varhaisemmassa vaiheessa. Perinteisten hoitojen rinnalle on tullut uusi hoitomuoto: eturauhasen kudoksensisäinen sädehoito eli brakyterapia, jossa säteilylähteinä toimivat isotooppijyväset asetetaan tietokonepohjaisen annossuunnitelman mukaisesti eturauhaskudoksen sisään. Brakyterapia vaatii suorittajalta tarkkuutta ja huolellisuutta, mutta ei rasita potilasta samalla tavalla kuin eturauhasen poistoleikkaus tai ulkoinen sädehoito.

Vesa Kataja, Tapani Lahtinen, Martti Ala-Opas

Traumaperäiset stressioireet ja niiden hoito - missä mennään

Psykiatrisen lääkärikunnan suhtautuminen erilaisten traumojen uhreille ja auttajille annettavaan debriefing-toimintaan on ollut hyvin kriittistä tieteellisen näytön puuttuessa sen hyödystä ja posttraumaattista stressioireyhtymää (PTSD) ehkäisevästä vaikutuksesta. Tutkimusten paradoksaalisena löydöksenä on jopa noussut pintaan näkemys menetelmän haitallisuudesta stressihäiriön mahdollisena aiheuttajanakin. Debriefing-menetelmän kannattajat ja siihen uskovat ovat vastaavasti pyrkineet osoittamaan tutkimustulosten heikkouksia ja toimintamallinsa oikeutusta ja välttämättömyyttäkin traumahoidon perusmenetelmänä.