Lääkäriliitto huolissaan: Nykyinen neuvottelu- järjestelmä ontuu

Suomen Lääkäriliitto on huolissaan siitä, että nykyinen neuvottelujärjestelmä ontuu. Lääkärilakon pitkittyminen on oire neuvottelujärjestelmän toimimattomuudesta. Tämä saattaa johtaa paikallisten sopimusten yleistymiseen.

Mika Vehkasaari

Soininvaara palauttaisi sairaanhoitoon miljardeja

Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara katsoo, että kaksi vuotta sitten tehtyä hallitusohjelmaa olisi aika päivittää. Hän perustelee näkemystään sillä, että maan talous on kehittynyt kovin eri tavoin kuin oletettiin. Talouskasvu on ollut odotettua voimakkaampaa.

Apulaisoikeusasiamies ehdottaa asetusta lasten hammashoidosta

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Riitta-Leena Paunio katsoo, että lasten ja nuorten hammashoidosta, oikomishoito mukaan lukien, olisi tarpeen säätää asetuksella. Apulaisoikeusasiamiehelle tulee jatkuvasti lasten hampaiden oikomishoitoa koskevia kanteluja. Hänen mukaansa kunnissa näyttää vallitsevan epätietoisuus ja eriäviä näkemyksiä, onko lasten hampaiden oikomishoito ylipäätään kunnan järjestämisvelvollisuuteen kuuluva lakisääteinen tehtävä, ja jos on, niin missä määrin.

Potilasasiakirjoista uudet säädökset

Potilasasiakirjojen laatimisesta ja säilyttämisestä on tullut voimaan sosiaali- ja terveysministeriön asetus, joka tiukentaa aikaisempia käytäntöjä.

Suvi Sariola

Tietojen keruu alkaa toukokuussa Rakennusalan työterveyshuoltoa yritetään tehostaa rekisterillä

LEL Työeläkekassan yhteyteen perustetaan rakennusalan työterveystarkastusten seurantarekisteri eli Raketti. Rekisterissä ylläpidetään tietoja rakennusalan työntekijöiden työterveystarkastusten ajankohdista.

Ilmainen rintasyöpäseulonta yli 3 000 naiselle Pirkanmaalla

Lähes 3 400 naista pääsee ensi vuonna ilmaiseksi rintasyöpäseulontaan Pirkanmaalla. Ilmaisen mammografiaseulonnan lahjoittaa 50 vuotta täyttävä Pirkanmaan Syöpäyhdistys.

Uusi suomalainen tutkimus: Aikuistyypin diabetesta voidaan ehkäistä muuttamalla elintapoja

Kansanterveyslaitoksen johdolla tehdyssä uudessa suomalaisessa diabeteksen ehkäisytutkimuksessa oli mukana 522 keski-ikäistä henkilöä Helsingissä, Kuopiossa, Turussa, Tampereella ja Oulussa. Ihmiset tulivat mukaan tutkimukseen vuosina 1993-1998, ja heillä kaikilla oli tutkimuksen alussa heikentynyt glukoosin sieto sekä jonkinasteinen ylipaino. Tutkittavat jaettiin satunnaisesti tehostettuun ja tavanomaiseen neuvontaryhmään, ja päätutkijoina toimivat akatemiaprofessori Jaakko Tuomilehto Kansanterveyslaitokselta ja professori Matti Uusitupa Kuopion yliopistosta.

Ulla Toikkanen

Lääkärikoulutukseen kaavaillaan 70 aloituspaikan lisäystä

Yliopistot valmistautuvat lisäämään lääkärikoulutusta. Opetusministeriön ja yliopistojen välisissä jokavuotisissa tulosneuvotteluissa on kaavailtu, että lääketieteen peruskoulutukseen otettaisiin 70 opiskelijaa nykyistä enemmän. Yhteensä aloituspaikkoja olisi siten 550.

Sopiiko laparoskooppinen sappileikkaus päiväkirurgiaan?

Anestesia- ja leikkaustekniikoiden kehittyminen on mahdollistanut laparoskooppisen sappileikkauksen (LC) tekemisen päiväkirurgisesti. Aloittaessamme tätä uutta toimintaa Vaasan ja Keski-Pohjanmaan keskussairaaloissa teimme kyselytutkimuksen näiden potilaiden selviytymisestä kotona. Potilaat selviytyivät kotona hyvin ja olivat tyytyväisiä päiväkirurgiseen hoitomuotoon. Pahoinvointi osoittautui ennakoitua pienemmäksi ongelmaksi. Leikkauksen jälkeisen kivun hoitoa sen sijaan on kehitettävä edelleen. Oikeiden potilaiden valitseminen ja heidän huolellinen valmistaminen toimenpiteeseen sekä kokenut kirurgi luovat edellytykset onnistumiselle.

Tuula Rajaniemi, Tuula Vuorialho, Pekka Tolonen, Alari Ilves, Auvo Rauhala, Asta Boström, Lisen Franz, Lea Hovila, Anna Hakala

Väestötiheys vaikuttaa tapaturmariskiin

Suomessa sattuu vuosittain yli miljoona tapaturmaa, ja tapaturmaisesti kuolee yli 3 000 ihmistä. Tutkimuksessamme onnettomuustapahtumien määrä arvioitiin seutukunnittain tapaturmien päivystyspotilaiden määristä. Tapaturmien riski on selvässä yhteydessä asukastiheyteen, joka väestön määrän ohessa vaikuttaa yhteiskunnan toiminnan paljouteen (liikenne, massatapahtumat yms.). Tästä johtuen maassamme alueellinen tapaturmariski voidaan määritellä lähinnä kolmen tason mukaan, joista pääkaupunkiseutu erottuu muista selvästi korkeariskisimpänä.

Seppo Nieminen, Olli-Pekka Lehtonen, Miika Linna