78294 osumaa

Diabeetikoiden ja verrokkien terveyspalvelujen käyttö ja kustannukset Helsingissä

Diabeetikot muodostavat huonosti hoidettuina pienen, mutta kalliin terveyspalvelujen suurkuluttajaryhmän. Tässä verrokkikontrolloidussa tutkimuksessa valtaosa diabeetikkojen hoidon kustannuksista aiheutui tyypin 2 diabeteksen ja erityisesti sen komplikaatioiden hoidosta. Diabeteksesta aiheutuneena kustannuslisänä laskettuna komplisoitunutta tyypin 2 diabetesta sairastavien hoito tuli yli 24 kertaa komplisoitumatonta tautia sairastavien hoitoa kalliimmaksi ja tyypin 1 diabeteksessa lähes 12 kertaa kalliimmaksi. Tehostetulla diabeteksen hoidolla voitaisiin saavuttaa huomattavia kustannussäästöjä.

Tero Kangas

Mitä vaikuttaa siirtyminen röntgenfilmiarkistoinnista digitaaliarkistointiin

Siirtyminen röntgenfilmiarkistoinnista digitaaliarkistointiin vähentää kustannuksia. Röntgenfilmit ja filmien kehittämiseen tarvittavat kemikaalit ovat kalliita. Myös työajan säästö on huomattava, kun kuvia ei enää tarvitse etsiä arkistoista ja kuljettaa hoitopisteeseen. Itäsuomalaisissa sairaaloissa tutkittiin radiologisten osastojen tuotantoprosessimallia, jonka tavoitteena on vähitellen päästä eroon filmeistä kuvantamistutkimuksissa ja siirtyä kokonaan sähköiseen järjestelmään. Digitaaliseen arkistointiin siirtyminen edellyttää huolellista arviointia nykyjärjestelmän ja uuden toimintamallin hyvistä ja huonoista puolista.

Hilkka-Helena Vesala, Harri Sintonen, Matti Mattila, Seppo Soimakallio

Kommentti Merja Laineen kirjoitukseen

Kiitoksemme Merja Laineelle siitä, että hän oli jaksanut lukea kirjoituksemme aina viimeistä kappaletta myöten ja vielä kommentoidakin sitä. Vilpittömästä yrityksestämme huolimatta kyseinen kappale näyttää olevan kirjoitettu siten, että sen voi ymmärtää toisin kuin tarkoitimme. Tekstissä korostimme sitä, että tekemässämme karkeassa vertailussa on kyse nimenomaan ja ainoastaan ns. yhteiskunnalle aiheutuvista kustannuksista käynnin suuntautuessa joko yksityislääkärille tai terveyskeskukseen.

Timo Klaukka, Timo Maljanen

Lääkärilakko ja julkisuus

Lääkärilakko on jo periaatteessa suuri mediatapahtuma, sillä akateeminen ja korkeasti koulutettu ammattikunta ei usein lakkoile. Liittomme historiassa tämä on toinen kerta. Aivan oma julkisuusarvo tällä lakolla on, koska kaikki muut järjestöt ovat joko hyväksyneet TUPO:n tai ainakin taipuneet sen mukaisiin palkankorotuksiin seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Vaikka Lääkäriliitto irtisanoutui TUPO:sta jo viime vuonna, on KT koko ajan kertonut sitoutuneensa siihen. Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara on ollut kovin huolissaan terveydenhuollon toimintaedellytyksistä jo pitkään, ja lääkärilakko vaikeuttaa hänen kunnianhimoisia ja hyviä uudistussuunnitelmiaan. Niinpä hän varmasti hieman pettyneenä antoi 21.3. haastattelun radiouutisille. Haastattelu uutisoitiin laajalti, ja lähetin sitä koskien Helsingin Sanomiin seuraavan kirjoituksen 22.3., jolloin lehdessä oli myös pääkirjoitus Soininvaaran haastattelun pohjalta. Kirjoitukseni julkaistiin 24.3.

Heikki Pälve

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat