Lyhyesti: Yskösten eosinofiilien määrä ja inhaloitavan steroidin annoksen pienentäminen

Australiassa tutkittiin, miten voisi mitata, onnistuuko inhaloitavan steroidin annoksen pudottaminen hyvin. Ryhmä koostui 50 hyvässä hoitotasapainossa olevasta aikuisesta astmaatikosta, joilla annosta ryhdyttiin pienentämään keskimäärin 1 000 myyg:n vuorokausiannoksesta (vaihteluväli 100-3 600 myyg) puolittamalla annos kahdeksan viikon välein. Tutkimuksessa mitattiin mm. uloshengitysilman typpioksidia sekä bronkiaalista hyperreaktiviteettia histamiini- ja mannitolialtistuksessa. Hyväksi mittareiksi osoittautuivat juuri herkkyys histamiinille ja mannitolille sekä niinkin yksinkertainen testi kuin yskösten eosinofiilien prosenttiosuus. Jos yskösten eosinofiilitaso nousi selvästi annoksen pienentämisen jälkeen, tämä ennusti vaikeuksia astmatasapainossa.

Hannu Puolijoki

Lääketutkimuksista direktiivi EU-maille

EU:n komissio on äskettäin vahvistanut lääketutkimuksia säätelevän ja mm. niiden eettistä arviointia koskevan direktiivin. Se pyrkii erityisesti tehostamaan tutkimuksiin osallistuvien henkilöiden suojaa ja turvallisuutta. Direktiivi antaa eettisille toimikunnille lisätehtäviä ja -velvoitteita ja niiden työmäärä tuleekin kasvamaan. Suomessa vuonna 1999 uudistettua lainsäädäntöä eettisistä toimikunnista jouduttaneen tarkistamaan. Aihetta käsitellään myös tämän Lääkärilehden pääkirjoituksessa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääketutkimuksen eettisyys kyseenalaistettiin julkisesti

Latinalaisessa Amerikassa lasten intensiivisen hoidon yksiköissä käynnistetty tutkimus vastasyntyneiden hengitysvaikeusoireyhtymästä (respiratory distress syndrome, RDS) on joutunut kriittiseen tarkasteluun. Tutkimuksessa verrataan Discovery Laboratories -yrityksen kehittämää uutta synteettistä surfaktanttia (Surfaxin) lumelääkkeeseen sekä käytössä jo olevaan surfaktanttiin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Antihistamiinit astemitsoli ja terfenadiini kummittelevat yhä Kanadassa

Kanadan lääkeviranomainen (Therapeutic Products Programme) on julkaissut erityisohjeet kuluttajille jo vuonna 1999 käytöstä poistetuista astemitsolia ja terfenadiinia sisältäneistä antihistamiinivalmisteista. Terfenadiinia myytiin itsehoitolääkkeeksi peräti 24:nä erinimisenä valmisteena, mutta astemitsolista oli myynnissä vain yksi valmiste eli Hismanal. Huolta aiheuttaa kuluttajien varastoissa yhä olevat valmisteet ja lisääntyvä tietämys haitallisista yhteisvaikutuksista, kuten joskus jopa fataaleista rytmihäiriöistä, jos näitä lääkkeitä käyttää samanaikaisesti tiettyjen muiden lääkkeiden kanssa. Nimeltä mainitut terfenadiinia ja astemitsolia sisältävät lääkevalmisteet kehotetaan nyt palauttamaan apteekkeihin hävitettäviksi. Kanada on näin lääketurvallisuuden etulinjassa, sillä tuskin missään muussa maassa on käynnistetty vastaavaa kampanjaa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tupakasta vieroittavan masennuslääkkeen turvallisuus

Englannin lääkelaitos (Medicines Control Agency, MCA) on julkaissut ensikokemukset bupropionin (Zyban) turvallisuudesta. Lääke hyväksyttiin tukihoitona tupakasta vieroittamiseen mm. Englannissa ja monessa muussa EU-maassa vuoden 2000 aikana. Sitävastoin mm. Suomi ei myöntänyt valmisteelle myyntilupaa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tarvitaanko Suomessa influenssan kliinistä valvontaa?

Tartuntatautirekisterin influenssalöydösten käyttöarvoa lisäisi oleellisesti anturikeskuksiin perustuva kliinisen influenssan seurantajärjestelmä. Yhdessä nämä kaksi ajantasajärjestelmää antaisivat nykyistä paremman kuvan siitä millainen on influenssaepidemian kulku, voima ja ennuste, kirjoittaa laboratorionjohtaja Reijo Pyhälä.

Reijo Pyhälä

SPR:n lääkäri Terhi Heinäsmäki kenttäsairaalassa Intian maanjäristysalueella - Vain 90 sekunnin tähden

Tammikuun 26. päivänä 2001 maa järisee luoteisintialaisen Gujaratin maakunnan alla. 90 sekuntia osoittaa ihmisen vääjäämättömän haavoittuvuuden tuhoamalla valtavasti elämää ja omaisuutta.

Terhi Heinäsmäki

Katse sairaaloiden lääkehuoltoon

ROHTO-hankkeeseen kuuluva työryhmä teki maamme keskussairaaloiden lääkeneuvottelukuntia ja lääkevalikoimaa koskevan selvityksen. Sen mukaan sairaaloiden lääkehankintamenettelyt ja -päätökset vaihtelevat, ja käytössä olevien lääkkeiden määrissä voi olla jopa kymmenkertaiset erot eri sairaaloiden välillä. Selvityksen perusteella työryhmä pitää tarpeellisena lääkeneuvottelukuntien toiminnan kehittämistä ja suosituksen laatimista sairaaloiden lääkevalikoimista ja tarjousmenettelyistä.

Terhi Hermanson, Eija Järviluoma, Veikko Mäkelä, Pertti Neuvonen, Outi Raitoaho

Kun rahhoo on vuan panna likkoon, niin kyllä sitä jottaen tietoo lähtis - Potilaiden kokemuksia kivun hoidosta

Kroonisesta kivusta kärsivien potilaiden mielestä kivun syyn löytyminen on tärkeää. Vaikka potilaat kääntyvät ensimmäiseksi lääkärin puoleen kivun vuoksi, he eivät ole kovin tyytyväisiä etenkään julkisessa terveydenhuollossa saamaansa kohteluun. Kuopiossa tehdyn haastattelututkimuksen mukaan kipupotilaat hakeutuivat yksityislääkärin vastaanotolle, koska he kokivat, etteivät saaneet terveyskeskuksesta haluamiaan tutkimus- tai hoitotoimenpiteitä. Kipupotilailla oli myös runsaasti kokemuksia vaihtoehtolääketieteestä, jonka harjoittajat näyttävät oivaltaneen myös psykologisten tekijöiden vaikutuksen kivun hoidossa.

Anne Kumpusalo-Vauhkonen, Riitta Ahonen, Esko Kumpusalo, Pekka Mäntyselkä, Jorma Takala

Priorisointi - mahdoton yhtälö?

Priorisointia pohtinut neuvottelukunta totesi kannanotossaan, että toistaiseksi priorisointia ei Suomessa tarvita, vaan nykyisen järjestelmän tehostaminen ja kehittäminen saavat riittää. Neuvottelukunta suhtautui kielteisesti oregonilaiseen hoitojen listaamiseen tärkeysjärjestyksessä ja suositteli terveydenhuollon bkt-osuuden lisäämistä vertailukelpoisten OECD-maiden tasolle. Kuitenkin lääkäri joutuu käytännön työssään priorisoimaan joka päivä, koska kaikkeen hyvään kaikille ei ole varaa. Kirjoittajan mielestä yhteiskunnan olisi hyväksyttävä tämä tosiasia ja annettava lääkärille priorisointivastuun lisäksi myös priorisointivaltaa.

Samuli Saarni