78113 osumaa

Dekompressiivinen kirurgia selkärangan etäpesäkkeiden hoitomuotona

Selkärangan etäpesäke on yksi vakavimmista syövän komplikaatioista. Todennäköisimmät etäpesäkkeen aiheuttajat ovat eturauhas-, rinta-, keuhko- ja munuaissyöpä. Jos etäpesäke havaitaan ajoissa, voidaan tilanne saada rauhoittumaan sädehoidolla. Kirurginen dekompressio tehdään, kun neurologiset oireet etenevät nopeasti tai nikamassa on instabiili murtuma. Tällöin tulisi leikkauksessa tehdä aina stabiloiva toimenpide, useissa tapauksissa spondylodeesi. Selkää stabiloivat toimenpiteet eivät pidennä potilaiden elinaikaa, mutta parantavat jäljellä olevan elämän laatua.

Martti Hirn, Jonna Maunu

Milloin sydämen ultraäänitutkimus on tarpeellinen avohoidossa?

Sydämen ultraäänitutkimuksen avulla saadaan tietoa sydämen rakenteesta ja toiminnasta. Tutkimus auttaa sydänsairauksien diagnosoinnissa, hoitolinjojen valinnoissa ja seurannassa. Vaikka kaikukardiografiatutkimus on käyttökelpoinen menetelmä, on sen saatavuus avohoidossa melko rajallinen. Tutkimus tulisi kuitenkin tehdä niille potilaille, joiden jatkohoitoon löydöksellä oletetaan olevan vaikutusta. Katsauksessa käsitellään sydämen ultraäänitutkimuksen aiheellisuutta avoterveydenhuollon aikuispotilaille.

Sari Vanninen, Kaj Groundstroem

Uudet synteettiset huumeet ja päihdetarkoituksessa käytetyt psykotrooppiset aineet

Uusimpina tulokkaina huumemarkkinoilla ovat synteettiset huumeet, joilla on oma käyttäjäkuntansa ja käyttökulttuurinsa; synteettiset huumeet ovat suosittuja erityisesti nuorten ja hyvin toimeentulevien keskuudessa. Niiden käytöstä aiheutuvan riippuvuuden hoitoon hakeutumisen kynnys on korkea, ja hoidosta ei ole tutkittua tietoa. Kyseisten aineiden aiheuttamat myrkytystapaukset ovat usein lääketieteellisesti ongelmallisia. Lisäksi aineiden käyttöön liittyvät terveysriskit ovat melko tuntemattomia. Katsauksessa kerrotaan uusimpien huumeiden käytöstä, farmakologiasta ja akuuttihoidosta.

Hannu Alho, Elina Järvenpää, Timo Seppälä

Itsetuhoisuus skitsofreniassa

Skitsofreniaan liittyy vakavaa itsetuhoisuutta, jonka taustalta on todettavissa masennusta, toivottomuutta sekä sairauden psykologiseen ja sosiaaliseen merkitykseen liittyviä syitä. Itsemurhavaaraa ei useinkaan ole helppoa tunnistaa sairauden kroonisen vaiheen aikana eikä ennakkovaiheessakaan. Akuutin itsemurhavaaran tunnistamista ja hoitoa auttaa se, että kokonaishoidon suunnittelussa myös vakavan masennuksen merkitys otetaan huomioon ja tuetaan elämänhalun säilyttämistä.

Pirjo Saarinen

Bakteerihoitoa toistuvaan otiittiin - uuden aikakauden alku?

Ruotsalainen tutkijaryhmä julkaisi 1996 tutkimuksen, jossa he pystyivät vähentämään toistuvia A-streptokokkitonsilliitteja antamalla potilaille suun ja nenänielun alueella esiintyvää alfahemolyyttistä streptokokkia suihkeena mikrobilääkehoidon jälkeen. Mikrobilääkehoito tuhoaa patogeenien lisäksi aina myös normaalia bakteerikasvustoa, jonka toipuminen on avainasemassa uuden infektion torjumisessa.

Pentti Huovinen

Laskimoon annettava gammaglobuliini vaikuttaa estävän Fc-reseptorin kautta

Intravenöösinen gammaglobuliini (IVIG) kehitettiin hypogammaglobulinemian hoitoon. Ajan myötä IVIG-hoitoa on kokeiltu vaihtelevalla menestyksellä mitä moninaisimpiin tauteihin. Sen sisältämät vasta-aineet selittävät osan sen terapeuttisesta tehosta. IVIG:n tulehdusta vaimentavaa vaikutusta hyödynnetään esimerkiksi autoimmuunimekanismilla syntyneiden sytopenioiden, Guillain-Barrén oireyhtymän, myasthenia graviksen, dermatomyosiitin, vaskuliittien ja uveiitin hoidossa. Toistaiseksi on ollut hämärän peitossa, mihin IVIG:n anti-inflammatoriset vaikutuksen perustuvat.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Inhalaatiosteroidin teho alkaa jo kuudessa tunnissa

Hengitettävän budesonidikerta-annoksen (2 400 myyg) tehon alkua tutkittiin 41:llä stabiilia astmaa sairastavalla potilaalla, joilla oli merkittävä yskösten eosinofilia (> 7 %). Yskösten eosinofiilitasot laskivat jo kuudessa tunnissa aktiivilääkkeillä hoidetuilla merkitsevästi enemmän kuin lumelääkettä saaneilla, ja sama havaittiin hengitysteiden reagoinnissa. Löydös sopinee yleistyneeseen käytäntöön hoitaa astman lievää vaikeutumista lisäämällä ensisijaisesti inhaloitavan steroidin annosta.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Tappajavirus syntyi sattumalta

Australialaistutkijat ymppäsivät hiiren rokkovirukseen munasolun ketossa sijaitsevan proteiinin geenin. Viruksella infektoidut hiiret kehittivät vasta-aineita proteiinille, vasta-aineet tuhosivat munasoluja ja hiirinaaraat sterilisoituivat. Tehostaakseen vasta-aineiden tuotantoa, tutkijat laittoivat viruksen kyytiin vielä interleukiini-4:n (IL-4) geenin. Tämän jälkeen alkoi tapahtua hirveitä: virus tappoi hiiret muutamassa päivässä. Yhtä huonosti kävi aiemmin vastustuskykyisille ja jopa rokotetuille eläimille. IL-4 vaimensi soluvälitteistä immuniteettia ja virus pääsi kasvamaan esteettä. Löydöksen raportointia harkittiin pitkään, sillä terroristeille ei haluttu paljastaa erinomaisen bioaseen reseptiä.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Verisolut ja allergiat

Astmalla ja keuhkoahtaumataudilla on vuosia tiedetty olevan yhteyttä veressä esiintyvien eosinofiilien ja neutrofiilien suurentuneisiin määriin. Nyt tutkittiin yli 2 000 aikuisen britin aineistosta (Diet and lung health-study), mikä on basofiilien ja monosyyttien osuus. Basofiilit olivatkin yhteydessä astmaan ja hengitysteiden hyperreaktiivisuuteen sekä kohonneeseen veren kokonais-IgE-arvoon, mutta toisin kuin eosinofiilit ne eivät yhdistyneet atopiaan. Monosyyttien todettiin olevan yhteydessä obstruktiiviseen keuhkosairauden oireisiin kuten neutrofiilienkin, mutta molempien nousut korreloivat myös ikään.

Hannu Puolijoki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat