78118 osumaa

Puutteellinen jälkiseuranta potilasvahinkona

Terveydenhuollon ammattihenkilön asemasta seuraa erityinen huolehtimisvelvollisuus potilaasta. Potilasvahinkolain 2 pykälä:n 1 momentin mukaan potilasvahinkona korvataankin henkilövahinko, jonka potilaan tutkimuksen, hoidon tai muun vastaavan käsittelyn laiminlyönti on todennäköisesti aiheuttanut. Terveydenhuoltojärjestelmä perustuu kuitenkin pitkälti hoidon porrastukseen eikä yhden ammattihenkilön voi edellyttää kantavan vastuuta koko hoitoketjun toiminnasta. Usein lopullinen päätös hoidosta tehdään vasta pitkähkön seurannan jälkeen. Tällöin vaarana on, että suunnitellut hoidot tai tutkimukset jäävät toteutumatta joko huonon potilas-lääkärisuhteen, puuttuvan hoitomyöntyvyyden, hoitoketjun järjestelmävirheiden tai yksinkertaisesti inhimillisten väärinymmärrysten takia ja tästä aiheutuu potilaalle vahinkoa.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Euroopan lääkäreiden yleiskokous Brysselissä

Euroopan lääkäreiden pysyvä komitea (CP) on aktiivisesti mukaan Euroopan unionin laajentumiskehityksessä ja seuraa erityisesti sen vaikutuksia lääkärien ammattiin sekä potilaiden hoitoon eri maissa. CP on käynnistänyt merkittävän hankkeen, jonka tavoitteena on kartoittaa lääkäreiden tilannetta uusissa EU-jäsenmaissa ja työskennellä aktiivisesti, jotta lääkärien vapaa liikkuvuus voisi toteutua potilaan kannalta turvallisesti ja laadukkaasti.

Virva Ojanperä-Kataja

Ahneuden markkinat

Ahtisaari oli optioita vastaan paheksuessaan presidenttinä huippujohtajien sitouttamista firmojensa palvelukseen. SAK jyrisi että työväkikin osallistuu tuloksen tekoon ja olisi myös palkittava. Kun Ahtisaari joutui presidenttipelin ja lopulta puolueensakin sivuraiteelle, saattaa olettaa, että hänelle Elqotecin hallintoneuvoston jäsenyytenä tarjoutuva optioetu oli erinomainen näpäytys tahoja kohtaan, jotka olivat aiheuttaneet narsismilleen trauman.

Sir William Oslerin elämäkerta

Kun William Osler kuoli 1919, pohdittiin etenkin anglosaksisessa maailmassa vakavasti, oliko hän kaikkien aikojen suurin ja merkittävin lääkäri? Monelle kysymyksessä ei ollut mitään mieltä, koska vastaus oli niin itsestään selvästi myönteinen. Asiaa vauhditti vuonna 1925 ilmestynyt Harvey Cushingin 1 400-sivuinen Pulitzer-palkittu elämäkerta, jossa Oslerin elämä ja saavutukset kerrottiin yksityiskohtaisen kronologisesti ja jonka antamaa kuvaa Sir Williamista on myöhemmin pidetty liian hagiografisena. Sittemmin Oslerin merkitystä on arvosteltu, koska hän ei löytänyt eikä keksinyt mitään suurta. Toronton yliopiston historian professori Michael Bliss on nyt tarttunut haasteeseen ja kirjoittanut uuden kriittisen biografian oman aikamme tarpeisiin.

Timo Hannu

Esko Aalto-Setälälle

Kiitos kommenteistasi keskusteluun lääkäripäivien oheisohjelmasta. Silti luin kommenttisi äärimmäisellä huolestuneisuudella: jos todella olisi niin, että tuo tammikuun viikko olisi ainoa viikko, jolloin suomalaiset lääkärit harrastavat kulttuuria, tilanne olisi kammottava. Päinvastoin lähden siitä oletuksesta (ja tiedosta), että kulttuuri kaikissa muodoissaan kiinnostaa kaikkia lääkäreitä joka tapauksessa. Sellaisiin rientoihin ei pidä (eikä saa) olla tekosyitä. Sinun kohdaltasi en asiaa tunne sen paremmin.

Hannu Savolainen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat