Terveydenhuollon selvitysmiehet - onni vai onnettomuusko?

WHO:n kesällä 2000 julkistama eri maiden terveydenhuoltojärjestelmiä vertaileva raportti on esimerkki kansainvälisestä selvitysmiestyöstä. Raportti täytti monista puutteistaan huolimatta paikkansa kansallisen keskustelun käynnistäjänä. STM:n ja Kuntaliiton asettamat selvitysmiehet kävivät läpi Suomen terveydenhuollon tilan muutama vuosi sitten. Kuntaliiton ja Stakesin keräämän tilastoaineiston pohjalta on toiminnallisessa vertailuarvioinnissa päästy entistä tarkempaan tulokseen. Vuoden 1999 tieto on ollut lähes puolen vuoden ajan käytettävissä sairaaloiden väliseen erikoisalakohtaiseen vertailuun. Suuret poikkeamat valtakunnallisesta keskiarvosta puoleen tai toiseen herättävät kysymyksiä ja paikallisia jatkoselvityksiä.

Lauri Nuutinen

Vårdens utredningsmän - väl eller ve?

WHO publicerade förra sommaren en jämförande rapport om hälso- och sjukvården i olika länder, ett exempel på ett utredningsuppdrag på internationell nivå. Trots sina många brister fungerade rapporten som startskott för nationella debatter om vården. Utredningsmän tillsatta av social- och hälsovårdsministeriet och Kommunförbundet gjorde för några år sedan en översyn av den finländska hälso- och sjukvårdens status. Utgående från statistik insamlad av Kommunförbundet och Stakes har jämförelser av vårdverksamheten kunnat göras med noggrannare resultat än tidigare. Uppgifterna från år 1999 har redan varit tillgängliga nästan ett halvår för specialitetsvisa jämförelser mellan olika sjukhus. Betydande avvikelser från riksmedeltalet i den ena eller andra riktningen väcker frågor och leder till ytterligare utredningar på lokal nivå.

Lauri Nuutinen

Lääkäripäivät ovat ihmisten ja tietotaidon suurkatselmus

Torstaina päättyneet Helsingin Lääkäripäivät järjestettiin nyt 29. kerran. Neljän päivän aikana luennoi noin 500 asiantuntijaa. Kursseja ja kokouksia oli kaikkiaan noin 70. Päiville osallistui reilusti yli 3 000 lääkäriä.

Ulla Järvi

Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara Lääkäripäivien avajaisissa: Erikoissairaanhoidon tuottavuuden nousu otettu henkilökunnan selkänahasta

- Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä selvisi laman aiheuttamasta säästökuurista kohtalaisen pienin vaurioin. Yksi syy siihen oli, että erikoissairaanhoidon tuottavuus nousi suuresti 1990-luvulla. Suurelta osin tämä otettiin henkilökunnan selkänahasta, niin hoitajien kuin lääkärienkin. Henkilökunnan jaksaminen alkaakin olla yksi järjestelmän suurimpia uhkia, totesi peruspalveluministeri Osmo Soininvaara Lääkäripäivien avajaisissa.

Mika Vehkasaari

Äyräpää-palkinto akatemiaprofessori Riitta Harille

Tämän vuoden Matti Äyräpää -palkinto on myönnetty akatemiaprofessori Riitta Harille. Neurofysiologi Riitta Hari työskentelee Teknillisen korkeakoulun Kylmälaboratorion Aivotutkimusyksikön johtajana, omien sanojensa mukaan lääketieteellisen kotipesän ulkopuolella, fyysikkojen joukossa.

Suvi Sariola

Sirpa Asko-Seljavaara palkittiin lääketieteellisestä elämäntyöstä

Taitavat osaajat pakenevat julkiselta sektorilta. Silmälääkärit ja ortopedit ovat jo lähteneet, ja plastiikkakirurgeilla on jalka oven välissä. Erikoissairaanhoidossa on liian vähän rahaa, sanoo Töölön sairaalan plastiikkakirurgian yksikön johtaja, professori Sirpa Asko-Seljavaara.

Suvi Sariola

Hyvän Tiedon Omena Sirkka-Liisa Kivelälle

Lääketieteen toimittajat -yhdistyksen vuotuinen tunnustuspalkinto Hyvän Tiedon Omena annettiin tänä vuonna Turun yliopiston yleislääketieteen professorille Sirkka-Liisa Kivelälle tunnustuksena aktiivisesta ja tuloksellisesta yhteistyöstä lääketieteen toimittajien kanssa.

Maaria Seppälä: Nukutetaanko Suomi unilääkkein?

Unilääkkeiden käyttö on Suomessa jatkuvasti lisääntynyt; 4,4 prosenttia ottaa unilääkkeen joka ilta. Yli 80-vuotiaista naisista 40 prosenttia käyttää unilääkkeitä säännöllisesti, ja laitoksissa asuvilla lääkitys on vieläkin yleisempää. Naiset käyttävät unilääkettä 2-3 kertaa useammin kuin miehet.

Raimo Puustinen: Lääkärin selviämiskoodi pakottaa itsenäisyyteen

- Lääkärillä ei ole erityisiä myötäsyntyisiä ominaisuuksia, joiden avulla hän selviytyisi emotionaalisesti ja sosiaalisesti vaikeista tilanteista muita paremmin. Ammattikuntamme sisäänrakennetun selviämiskoodin myötä lääkärin tulee selviytyä ongelmistaan yksin. Katsomme, että vaikeiden tilanteiden hallinta kehittyy enemmän tai vähemmän kivuliaasti yleisen ammattitaidon kehittymisen myötä, pohtii erikoislääkäri Raimo Puustinen lääkärin jaksamista ja uupumista.

Sairastavuuden väestöryhmittäiset muutokset Pohjoismaissa 1980- ja 1990-luvulla

Terveydentilan väestöryhmittäisiä eroja on ensi kertaa selvitetty Pohjoismaissa kahtena eri ajankohtana. Yhteiskunnallisista muutoksista ja taloudellisesta lamasta huolimatta sairastavuus ei muuttunut 1980-luvulta 1990-luvulle siirryttäessä. Ainoastaan Suomen ero muihin maihin kaventui. Koulutusryhmittäisiä samoin kuin työmarkkina-aseman mukaisia terveyseroja todettiin kaikissa maissa ja ne osoittautuivat pääosin suhteellisen pysyviksi.

Katariina Kivelä, Eero Lahelma, Eva Roos, Terhi Tuominen, Espen Dahl, Finn Diderichsen, Jon Ivar Elstad, Inge Lissau, Olle Lundberg, Ossi Rahkonen, Niels Kristian Rasmussen, Monica Åberg Yngwe