Ensimmäinen päihdekoordinaattori aloitti työnsä TAYS:ssa

Terveydenhuollon maisteri Riitta Lappalainen-Lehto aloitti syyskuun lopussa työnsä TAYS:n kirurgian klinikan uutena päihdekoordinaattorina. Toimenkuva on upouusi, ja vastaavaa hoitomallia ei ole muualla erikoissairaanhoidossa. Päihdekoordinattoria tarvitaan, sillä kirurgian osastoilla on paljon potilaita, joilla on päihdeongelmia. Hoitotyön pulmana on ollut paitsi potilaiden päihteiden ongelmakäytön tunnistaminen myös heidän ohjaamisensa jatkohoitoon.

Ulla Toikkanen

Sauvakävely kiinnostaa varttuneita

Yli neljäsosa suomalaisista on kokeillut sauvakävelyä ja puoli miljoonaa harrastaa sitä säännöllisesti. Varttuneempi väki on ottanut sen omakseen; harrastajista innokkaimmat ovat 50-64-vuotiaita. Tästä ikäluokasta peräti 20 % harrastaa sauvakävelyä. Vajaat neljä vuotta sitten yleisölle markkinoitu laji on jatkanut nousuaan maamme suosituimpien liikuntalajien joukkoon. Sauvakävelyn harrastuksen leviämistä on auttanut sen helppous, turvallisuus ja edullisuus. Myös lajia markkinoivan Suomen Ladun valtakunnallinen organisaatio ohjattuine harjoituksineen on tehnyt lajia tunnetuksi.

Syöpäsäätiöiden suurstipendit Kähärille ja Kauppiselle

Dosentti Veli-Matti Kähäri Turun yliopistosta ja professori Risto Kauppinen Kuopion yliopistosta ovat kumpikin saaneet miljoonan markan suurstipendit Syöpäsäätiöiltä. Säätiöt jakoivat marraskuun lopussa syöpätutkimukseen lähes 14 miljoonaa markkaa.

Pohjoismainen lääkärikoulutuksen liitto toimii taas

NFMU - Nordisk Federation för Medicinsk Undervisning - Nordic Federation for Medical Education on lääkärikoulutuksen pohjoismainen liitto, joka juhlii ensi vuonna 35 toimintavuottaan. Liiton tavoitteena on edistää lääkärikoulutuksen kehittämistä perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen osalta mm. järjestämällä opettajille ja opiskelijoille tapaamisia, kongresseja ja kontakteja kokemusten vaihtamiseksi. Liiton jäseniä ovat monet pohjoismaiset lääketieteelliset tiedekunnat, Suomesta mm. Helsinki, Turku ja Tampere. NFMU julkaisee omaa lehteä, jota Suomessa toimitetaan jäsentiedekuntiin.

Pisimmät jonot sarveiskalvonsiirtoleikkauksiin Helsingissä ja Oulussa

Sarveiskalvon luovuttajista on pulaa jatkuvasti, vaikka elinsiirtotestamentteja tehdään Suomessa paljon. Yksi syy tähän on se, että testamentti on liian harvoin tiedossa, kun sen tehnyt henkilö kuolee. Lisäksi lääkärit eivät muista kysyä testamentista tai kokevat luvan kysymisen omaisilta vaikeaksi. Siksi osa sarveiskalvoista joudutaan ostamaan Kööpenhaminan silmäpankista.

Kuntien pätkätyöntekijät terveempiä kuin vakinainen henkilökunta?

Tampereella hämmästellään tutkimustuloksia, joiden mukaan kuntien pätkätyöntekijät ovat yleisesti ottaen terveempiä kuin vakinainen henkilökunta. Pätkätöitä tekevät toimihenkilönaiset tosin tuntevat itsensä psyykkisesti rasittuneiksi.

Terveydenhuollon maksukattojärjestelmä puntaroitavaksi

Lääkkeiden korvaamisessa otettiin vuonna 1986 käyttöön vuosittainen omavastuukatto, jonka ylittymisen jälkeen potilaalla on oikeus saada lopun vuotta lääkkeensä maksutta. Maksukattoon lasketaan kaikki sv-korvattavat lääkkeet. Katon ylittyminen todetaan Kelan tietojärjestelmistä, potilas saa siitä ilmoituksen ja saa niin halutessaan valtakirjamenettelyllä lääkkeensä apteekista maksutta tai rahat takaisin kuitteja vastaan Kelalta. Omavastuukatto on vuonna 2000 noin 3 300 mk.

Taito Pekkarinen

Fungerar avgiftstaket i vården?

År 1986 infördes ett tak för självrisken i fråga om läkemedelsutgifter. Då patientens egenandel av utgifterna överstiger taket får han sina mediciner gratis under resten av året. Utgiftstaket gällar alla läkemedel som omfattas av läkemedelsförmånen. Folkpensionsanstaltens datasystem noterar när patientens utgifter slår i taket, patienten underrättas och får därefter om så önskas medels fullmakt sina mediciner gratis från apoteket eller återbäring från FPA mot sina läkemedelskvitton. I år är taket för självriskandelen c. 3 300 mark.

Taito Pekkarinen

Päihdelääketieteellinen konsultointi erikoissairaanhoidossa Onko kliinistä vaikuttavuutta?

Päihteet ovat kasvava kansanterveydellinen uhka ja niihin liittyy lisääntynyt sairastavuus, kuolleisuus ja terveyspalvelujen käyttö. Päihderiippuvuuden hyvä hoito edistää myös muiden sairauksien hoitoa ja on usein niiden tuloksellisen hoidon ehdoton edellytys. Tampereen yliopistollisen sairaalan päihdepoliklinikka on ensimmäinen konsultaatio- ja yhteistyöpsykiatrian toimintaperiaatteita soveltava päihdeyksikkö Suomessa. Se on ollut kehittämässä kokonaisvaltaista lähestymistapaa päihteisiin liittyvien häiriöiden arvioinnissa ja hoidossa. Ensimmäiset tulokset toiminnan kliinisestä vaikuttavuudesta ovat lupaavia.

Riitta Alaja, Pentti Sorri, Pauli Poutanen, Kaija Seppä

Vaikeiden myrkytysten oireenmukainen ensi- ja tehohoito

Lääkeaineista, huumeista ja alkoholista johtuvien vaikeiden myrkytysten ensihoito annetaan useimmiten jo ennen potilaan toimittamista sairaalaan. Myrkytyksen uhrin tajunta on heikentynyt, hänellä saattaa olla hengitysvaikeuksia ja verenkierron häiriöitä. Ensihoitona varmistetaan ilmatiet, hengitys ja verenkierto sekä aloitetaan oireenmukainen alkuvaiheen vasta-ainehoito. Myrkyllisen aineen imeytymisen estossa suositaan nykyään lääkehiilen aikaista antoa mahahuuhtelun sijaan. Teho-osastolla myrkytyspotilaat voivat tarvita hengityskonehoitoa, munuaisten korvaushoitoa sekä verenkiertoa tukevaa ja rytmihäiriöiden lääkehoitoa.

Vesa Lund