Plantaarifaskiitti ja sen hoito

Plantaarifaskiitti on yleisin jalan kiputila, joten sen laadukkaaseen hoitoon on syytä perehtyä. Hoito on ensisijaisesti konservatiivinen, ja sitä on jatkettava pitkään, ennen kuin operatiivista hoitoa aletaan harkita. Suomessa plantaarifaskiitin hoidossa tulehduskipulääkkei-den, kortikosteroidien ja pohjallisten rinnalla ei käytetä riittävästi muualla tehokkaiksi todettuja venytysharjoituksia, yölastoja ja immobilisaatiota.

Oliver Michelsson, Pekka Paavolainen, Leena Kauppila, Seppo Santavirta, Yrjö Konttinen

Typpioksiduulianalgesia 200 vuotta Miten ilokaasu tuli Suomeen

Typpioksiduulin aikaansaama analgesia kuvattiin kirjallisuudessa ensi kerran 200 vuotta sitten. Ensi kokemukset aineen käytöstä saatiin hampaanpoistossa - ja maksullisissa ilokaasunäytöksissä. Kului reilusti toistasataa vuotta, ennen kuin typpioksiduulin käyttö anesteettina yleistyi. Suomessa ensimmäiset kokeilut typpioksiduulilla tehtiin jo 1880 tai vähän ennenkin.

Tapani Tammisto, Christine Tammisto

Lapsi, perhe ja lapsen allerginen sairaus

Lasten allergiat ja astma vaativat aina koko perheen sopeutumista sairauteen. Allergia aiheuttaa rajoituksia ruokavalioon, harrastuksiin ja sosiaaliseen elämään. Sairas lapsi heikentää vanhempien itsetuntoa ja hänen saamansa huomio voi olla sisarusten kateuden aihe. Perhettä voi tukea ja motivoida luomalla luottamuksellisen hoitosuhteen ja antamalla positiivista palautetta onnistuneista ratkaisuista. Lapsen sairauden vaikutuksesta vanhempien ja koko perheen yleiseen psyykkiseen hyvinvointiin on edelleen varsin niukasti tutkimustietoa.

Kaija Puura, Minna Kaila

Lyhyesti: Mikrobit matkaavat laivojen painolastivesissä

Nykyaikaiset laivat tasapainottavat kulkuaan painolastiveden avulla. Vesi pumpataan lastaussatamassa pois ja purkaussatamassa sisään. Vierasta vettä kuljetetaan tällä mekanismilla Amerikan satamiin 79 miljoonaa tonnia vuosittain. Marylandilaiset tutkijat mittasivat yhdentoista laivan painolastivesien mikrobimääriä. Bakteereita löytyi keskimäärin 8,3 x 108/litra ja viruksia 7,4 x 109/litra. Koleravibrioitakin löytyi kaikista tutkituista laivoista. Sopivan ekologisen kodin löytäessään kauempaakin matkannut tulokas voi jäädä pysyväksi asukkaaksi ensin satamavesiin ja sitten laajemmallekin alueelle.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Asetyylisalisyylihappo ja mahaverenvuodon vaara

Tuore 66 000 potilasta ja 24 satunnaistettua tutkimusta käsittävä jälkianalyysi totesi asetyylisalisyylihapon aiheuttavan 1 %:lle hoidetuista potilaista ruoansulatuskanavan vuodon keskimäärin 28 kuukautta kestävän hoidon aikana. Hieman yllättäen valmistetyyppi tai ASA-annos ei vaikuttanut vuotovaaraan. Siis pieniannoksinenkaan ASA-hoito ei ole täysin vaaratonta. Hoidon mahdollisia hyötyjä ja vaaroja tulee pohtia etenkin silloin, jos asetyylisalisyylihappoa suositellaan antitromboottiseksi hoidoksi primaaripreventiossa.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Testosteronistako apua sepelvaltimopotilaan rintakipuihin?

Katherine English työtovereineen satunnaisti kaksoissokkotutkimuksessa 46 stabiilia sepelvaltimotautia potevaa miestä testosteroni- ja lumelaastarihoitoon 12 viikon ajaksi. Kaikkien miesten testosteroniarvot olivat matalat ennen hoitoa ja nousivat noin kaksinkertaisiksi hoidon aikana. Testosteronihoito oli varsin hyvin siedettyä ja helpotti selvästi potilaiden rintakipuja ja paransi rasituskokeella mitattua suorituskykyä. Sydänlihasiskemia ilmaantui myös testosteronihoidon aikana suuremmalla kuormituksella. Testosteronihoito paransi potilaiden elämänlaatua kaikilla mitatuilla osa-alueilla. Testosteronin vaikutusmekanismi on epäselvä, vaikka eläinkokeissa pieniannoksinen testosteroni laajentaakin sepelvaltimoita.

Juhani Airaksinen

Katetriablaatio tulossa eteisvärinänkin hoitoon?

Eteisvärinän lähtökohdaksi ovat usein osoittautuneet keuhkolaskimoihin työntyneet eteislihassäikeet. Viime vuosina onkin kokeiltu rytmihäiriön keuhkolaskimoon paikannetun lähtökohdan eristämistä tai hävittämistä useilla menetelmillä ja vaihtelevalla menestyksellä. Milanolainen kardiologiryhmä hoiti katetriablaatiolla 26 vaikeaoireista potilasta, joiden eteisvärinätaipumukseen lääkehoito ei tehonnut.

Juhani Airaksinen

Hallittu solukuolema osa elimistön puolustusta

Eräät bakteerit, virukset ja parasiitit käynnistävät useissa nisäkässoluissa ohjelmoituneen solukuoleman eli apoptoosin. Apoptoosissa solu jakautuu siististi osiin (apoptotic bodies), jotka fagosytoidaan ja joiden rakenteet käytetään hyväksi. Toisin kuin nekroottisessa solukuolemassa soluista ei vapaudu haitallisia tekijöitä ympäristöön. Tähän mennessä on ollut avoin kysymys, kumpi oikein apoptoosista hyötyy, mikrobi vai elimistö.

Matti Viljanen

Urheilijan sukupuolen varmistamisen ongelmat

Urheilijan sukupuolen varmistamista on pidetty tarpeellisena siksi, etteivät miehet saisi perusteetonta kilpailuetua päästessään kamppailemaan naisten sarjoissa, ja toisaalta siksi, ettei perusteetta estettäisi niiden naisten osallistumista, joilla on synnynnäisiä sukupuolikehityksen häiriöitä. 1960-luvulla käytettiin satunnaisesti gynekologista kliinistä tutkimusta, jos jostakin syystä heräsi epäily naispuoliseksi ilmoittautuneen henkilön sukupuolesta. Kansainvälinen olympiakomitea määräsi 1968 Meksikon kisoissa sukupuolikromatiinimäärityksen pakolliseksi naisten lajeissa.

Pertti Kirkinen

Nanobakteeri - kivinen kuplako?

Tällä palstalla on pariin otteeseen kirjoitettu nanobakteerista, kiistanalaisesta Kuopiossa keksitystä kivikuorisesta kääpiömikrobista. Samalla foorumilla, jolla julkaistiin huomiota herättänyt nanobakteerien yhteys munuaiskiviin, on nyt vuorossa epäilevien tuomaiden puheenvuoro.

Heikki Arvilommi