Aspergerin oireyhtymän nykykäsitys

Itävaltalainen lastenlääkäri Hans Asperger kuvasi vuonna 1944 joukon poikia, joilla normaaliin älykkyyteen liittyi merkittävä vastavuoroisen sosiaalisen kommunikaation häiriö, stereotyyppisiä ja jäykkiä kiinnostuksen kohteita sekä yliälyllistävä suhtautuminen maailmaan. Hän kutsui tilaa autistiseksi psykopatiaksi. Aspergerin työ tuli tunnetuksi englanninkielisessä maailmassa vasta vuonna 1981 Lorna Wingin luotua käsitteen Aspergerin oireyhtymä kuvaamaan niitä autistisia potilaita jotka eivät sopineet Kannerin infantiilin autismin kuvauksiin. Aspergerin oireyhtymä hyväksyttiin itsenäiseksi diagnoosiksi DSM IV-luokitukseen 1994 ja ICD-10:een 1993. Tämän jälkeen aihetta käsittelevä kirjallisuus on eksponentiaalisesti kasvanut.

Pekka Tani

Kuka vastaa mielenterveyspalveluiden riittävyydestä?

Suomi on pitkään ollut eräänlainen musta maa mielenterveyshäiriöiden kroonistumisesta ja psyykkisistä syistä johtuvan työkyvyttömyyden korkeiden tilastonumeroiden valossa. Eläköitymisen ja työkyvyttömyyden virran suunta on ehdottomasti saatava muutetuksi. Tämä on haaste ja kollektiivinen vastuu, joka lankeaa meille kaikille, kirjoittavat Ranan Rimón ja Reijo Laitinen.

Ranan Rimón, Reijo Laitinen

Pyövelit, ruumisvarkaat ja murhamiehet hankkivat vainajia anatomeille

Anatomiasta oli tullut 1300-luvun alussa tiede, joka muodosti perustan kaikelle lääketieteen opetukselle. Vaikeutena oli tutkimuskohteiden puute, sillä kristillinen kirkko ei hyväksynyt ruumiin leikkelyä sen paremmin ruumiin kuin sielunkaan kannalta. Vain rikoksen kautta sielunsa kadottaneiden ihmishylkiöiden ruumiita oli luvallista avata, siis niiden jotka olivat ansainneet kuolemansa hirttämällä tai tehneet itsemurhan.

Arno Forsius

Rintarauhaskirurgia, yleiskirurgia ja gastroenterologia - entäs kirurginen onkologia?

Juhani Kellosalo kommentoi Karl von Smittenin, Tiina Jahkolan, Erkki Nylamon sekä Rauni Saariston pääkirjoitusta (SLL 36/2000) ja toteaa ettei rintarauhaskirurgia ainakaan gastroenterologiaan kuulu (SLL 41/2000).

Mikael Victorzon

Hyvä kouluterveydenhuolto ja sen edellytykset

On erinomainen asia, että Ulla Mattelmäki tarttui (SLL 42/2000, s. 4310) laatimiimme Hyvän kouluterveydenhuollon edellytyksiin (SLL 39/2000, s. 3940-3941), vaikka onkin harmillista, että kannanottoa voidaan ymmärtää niin väärin kuin hän teki. Tilanpuutteen vuoksi puutun tässä vain muutamiin Mattelmäen kirjoituksen väärinymmärryksiin.

Elina Hermanson

Oikea normitus hyvän kouluterveydenhuollon toimivuuden edellytyksenä

Ulla Mattelmäen kannanottoon Hyvän kouluterveydenhuollon edellytyksistä (SLL 42/2000, s. 4310) haluaisimme kouluterveydenhoitajina tuoda muutaman näkökulman käytännön työstä.

Erja Korteniemi-Poikela, Salme Ruski

Hannu Savolaiselle

Luin huvittuneena vuodatustasi lääkäripäivien oheisohjelmien järjettömyydestä (SLL 42/2000). Mikäli tulet kaukaa Euroopasta (Sveitsistä) tulet ilmeisesti useammaksi kuin yhdeksi päiväksi. Luentojen välillä on luullakseni runsaasti aikaa kiertää näyttelyä ja tavata tuttuja. Lisää aikaa keskusteluun löytynee eri kaupallisten ja yksityisten tahojen järjestämistä illanistujaisista ravintoloissa ja muissa tiloissa. Uskon, että osalle kollegoista lääkäripäivät on erinomainen tilaisuus (ehkä vuoden ainoa) nauttia myös kulttuurista esim. teatterin tai oopperan muodossa. Voithan itse odottaa sen ajan ravintolassasi, sieltä varmasti löytyy juttuseuraa. Oletko koskaan itse asiassa miettinyt, että joku saattaa mennä teatteriin tai oopperaan myös sen vuoksi, ettei sinä aikana tarvitse kuunnella drinkkilasi kädessä tuhannen ja yhden yön tarinoita.

Esko Aalto-Setälä

Lääkärit ansaitsevat hyvin - pakollisilla ylitöillä?

Tuntikorvauksella tekeville työläisille on yleensä säädetty työaika, josta he saavat sovitun palkan. Sairaalalääkärien työaika on virkaehtosopimuksen mukaisesti sovittu 38,25 tunniksi viikossa, jotka tunnit pääsääntöisesti on sopimuksen mukaisesti sijoitettava ns. normaaliin työaikaan eli päiväksi. Tästä työstä heille maksetaan ns. peruspalkka eli palkka, joka duunarin kuuluu saada työstään. Monen lääkärin toimenkuvaan kuuluu kuitenkin huolehtia myös akuutisti sairastuneista tai loukkaantuneista potilaista, tarpeen vaatiessa aivan välittömästi potilaan saavuttua sairaalaan. Koska nämä sairaustapaukset sattuvat myös muuhun kuin lääkärin säännölliseen työaikaan, joudutaan turvautumaan päivystysjärjestelmään. Lääkärit ovat siis pakotettuja työskentelemään myös vuorokauden ympäri, mistä heille maksetaan erillinen ns. päivystyskorvaus. Tämän suuruus riippuu myös siitä, kuinka tiukasti ko. lääkäri päivystysaikanaan joutuu olemaan sitoutuneena sairaalaan. Monet lääkärit, varsinkin nuoremmat kollegat, haluavat tehdä päivystystyötä siitä saamansa lisäansion takia, koska he eivät tulisi toimeen pelkillä päiväansioillaan. Jos näin olisi, ei varmaan moni kollega himoitsisi yöpäivystyksiä edes lisäansion toivossa.

Timo Raatikainen

Hallituksen kokous 15.11.2000: Uudet aluepäälliköt nimetty

Lääkäriliiton hallitus jatkoi kokouksessaan järjestöllisen valmiuden suunnittelua, ja keskustelua käytiin mahdollisista työtaistelumalleista. Hallitus päätti nimetä lakkopäälliköksi Heikki Pärnäsen, jos syntyy työtaistelutilanne. Myös VES-tavoitteet olivat edelleen asialistalla.

Mika Vehkasaari

Kokkolan paikallisosasto jakoi viidennen Cederberg-mitalin erikoislääkäri Toini Virkkalalle

Lääkäriliiton Kokkolan paikallisosasto on jakanut järjestyksessä viidennen Cederberg-mitalin sisätautien erikoislääkäri Toini Virkkalalle. Hän työskentelee Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa. Mitali jaettiin Lääkäriliiton 90-vuotisjuhlan kunniaksi pidetyssä iltajuhlassa, jonka järjesti liiton Kokkolan paikallisosasto.

Mika Vehkasaari