Lääninoikeuslääkäri Antti Jääskeläinen pohtinut Turun huumaavaa mainetta: Nuori kuolee huumeisiin - mikä onkaan kuolinsyy?

Turun parin vuoden takainen huumekuolemien aalto hätkähdytti Varsinais-Suomen lisäksi koko maata. Ne olivat yksi sysäys mm. korvaushoidon laajentamiselle. Kun nuori ihminen kuolee huumausaineiden yliannostukseen pitää kysyä, mikä on syy ja mikä seuraus.

Ulla Järvi

Lääkäri tiimin kehittäjänä - esimerkki vanhustenhuollosta

Lääkärit toimivat enenevästi työyhteisöittensä tiimien vetäjinä ja jäseninä. Tiimi on aina parhaimmillaan enemmän kuin jäsentensä summa. Hyvä yhteistyö tiimissä ei kuitenkaan synny itsestään, vaan vaatii vetäjiltään tietoista kehittämistä sekä ryhmäilmiöiden ymmärtämystä. Tärkeimpien yhteistyön esteiden poistaminen vaatii työn rakenteiden selkeyttämistä: toimintaperiaatteiden ja päätöksentekoprosessien määrittelyä, johtajan aseman vahvistamista sekä erilaisuuden ja erityisosaamisen hyväksymistä tiimissä.

Kaisu Pitkälä, Monica Niemi

Psykiatrisen hoidon järjestämisestä ja resursseista 1990-luvulla

Mielenterveyspalvelut ja siinä psykiatrinen palvelujärjestelmä muuttuivat olennaisesti 1990-luvulla. Kunnat järjestävät psykiatrisen avohoitonsa enenevässä määrin terveyskeskusten toimintana, joskin vielä enemmistö kunnista järjestää sen sairaanhoitopiirin toimintana. Psykiatrisen henkilöstön kokonaismäärä on vähentynyt 1990-luvulla, myös avohoitohenkilöstön. Lasten- ja nuorisopsykiatrian henkilöstö on lisääntynyt. Alueelliset erot ovat suuret.

Timo Tuori, Irma Kiikkala, Ville Lehtinen

Voiko lääkäri olla aina myötätuntoinen?

Vuosia sodan jälkeen tuli Yhdysvalloissa juutalaista syntyperää olevan lääkärin potilaaksi Natsi-Saksan kannattajiin kuulunut nainen. Tuntematta lääkärin etnistä taustaa potilas ilmaisi avoimesti halveksuntansa juutalaisia kohtaan. Lääkäri koki naisen vihamielisen asenteen erityisen loukkaavana eikä heti paljastanut taustaansa, vaikka normaalisti ilmaisi potilaille eriävän mielipiteensä, jos nämä väheksyivät muita kansallisuuksia. Kirjoituksessa pohditaan hyvän potilas-lääkärisuhteen elementtejä - luottamusta, kunnioitusta ja myötätuntoa - joita tässä tapauksessa ei saavutettu.

Renate G. Justin

Lääketieteen ja ihmisoikeuksien yhtymäkohtia

Ihmisoikeuksia käsitteleviä artikkeleita on viime vuosina esiintynyt yhä enemmän lääketieteellisissä tietokannoissa. Yleensä lääkärit joutuvat tekemisiin ihmisoikeusasioiden kanssa joko potilaidensa kautta tai esim. puolustaessaan omia ammattieettisiä periaatteitaan. Joistakin maista, kuten esim. Etelä-Afrikasta tunnetaan myös tapauksia, joissa lääkäri on ollut osallisena ihmisoikeusrikkomuksissa.

Minna-Kaisa Auvinen

Lääketieteen filosofiaa Krakovassa

Lääketieteen filosofian toinen maailmankongressi pidettiin Krakovassa 23.-26.8.2000. Idylliseen Krakovaan oli saapunut yli 200 lääketieteen filosofian ystävää joka puolelta maailmaa. Suomesta oli paikalla yhdeksän asianharrastajaa.

Risto Koskinen

En ovanlig bok om ett ovanligt liv

Den norske läkaren Helge Eivind Torps memoarer hör till de mest ovanliga man kan läsa. Han insjuknade som sexåring i polio och förlamades totalt i den nedre extremiteterna och var efter det bunden till sängen. Därtill fick han hudtuberkulos med svår böld- och varbildning. Hans skolgång blev svårt eftersatt men med stor energi, specialarrangemang och ett stort stöd av sin familj avlade studentexamen.

Svante Stenman

Miten pysyä muutoksen mukana

Suurten ikäluokkien merkitys suomalaisen palvelurakenteen muokkaajina on aina ollut huomattava. Lähimmän viiden vuoden kuluessa on sosiaali- ja terveysalan alettava valmistautua seuraavaan isoon myllerrykseen. Noin 10 vuoden sisällä suuret ikäluokat alkavat siirtyä eläkkeelle ja 20-25 vuoden sisällä heidän hoito- ja hoivatarpeensa kasvaa merkittävästi.

Onko työpaikallasi huumeiden käyttäjä?

Huumeiden käyttäjään voi törmätä nykyään lähes kaikkialla. Työpaikalla sellainen voi olla työtoveri, asiakas tai satunnainen kävijä. Huumausaineen vaikutuksen alaisena ihminen käyttäytyy arvaamattomasti, jopa ympäristölleen vaarallisesti.

Arvon mekin ansaitsemme

Neljän vuoden puheenjohtajapestini on loppusuoralla. Olin terveyskeskuslääkäri jo silloin kun minut valittiin ja olen sitä edelleen (vaikkakin juuri nyt palvelen Sotainvalidien Veljesliiton Kyyhkylän kuntoutussairaalassa). Näinä puheenjohtajavuosinani olen parhaani mukaan (ehkä naiviuteen asti) koettanut säilyttää neutraliteetin sillä tavoin, että en ole edustamassa yhtä lääkäriryhmää varsinkaan toista porukkaa vastaan, vaan nimenomaisesti olen pyrkinyt olemaan koko ammattikunnan ja samalla koko terveydenhuollon asialla. Nyt kun olen jättämässä puheenjohtajan tehtävän ja liiton valtuuskunnan vaalitkin on juuri käyty, aion lausua muutaman subjektiivisen käsityksen perusterveydenhuollosta; samalla kuitenkin vilpittömästi koen, että nämä näkemykset ovat sekä potilaan, sairaalakollegan että veronmaksajan parhaaksi.

Kati Myllymäki