Tupon aikapommi laukesi

Akavan hallitus teki perjantaina 17.11. päätöksen olla sitoutumatta tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun tähtäävään neuvottelutulokseen. Päätös perustui ennen kaikkea siihen, että Akavan ehdottama koulutuspalkkaerä ei saanut minkäänlaista vastakaikua sen paremmin muiden palkansaajakeskusjärjestöjen kuin työnantajankaan taholta. Kielteinen suhtautuminen on jossain määrin yllättävää, sillä ongelma, johon ratkaisua haettiin johtuu pitkälti tupon rakenteesta ja se on ollut kaikkien tiedossa jo kauan. Kysymys on ollut enemmänkin siitä, milloin rakennehäiriö saavuttaa kipurajan.

Markku Äärimaa

Akava sprängde inkomstuppgörelsen

Den 17 november beslöt Akavas styrelse att centralorganisationen inte ansluter sig till förhandlingsresultatet om en inkomstpolitisk helhetsuppgörelse. Beslutet motiverades framför allt med att Akavas krav på en särskild utbildningspott inte fick något som helst gensvar varken bland övriga centralorganisationer på löntagarsidan eller hos arbetsgivarparten. Denna negativa attityd är litet överraskande eftersom det problem Akava ville få bukt med i hög grad är en strukturell defekt i inkomstpolitiken som alla redan länge varit medvetna om. Frågan har närmast varit när strukturfelet når smärtgränsen.

Markku Äärimaa

Vaikeasti tulkittava vaalitulos

Äkkiä lukien Lääkäriliiton valtuuskunnan viime viikolla päättyneen vaalin päätulokset voidaan kiteyttää pariin lauseeseen: äänestysvilkkaus oli parempi kuin kunnallisvaaleissa (61,2 % äänioikeutetuista), mutta heikompi kuin kolme vuotta sitten. NLY menetti kaksi valtuuskuntapaikkaa, toisen SELY:lle, toisen Kunnallislääkäreille. Valtuuskuntaan valittiin ensikertalaisia yli puolet, naisia uudessa valtuuskunnassamme on vähemmän kuin vanhassa eli hieman vajaa kolmannes.

Taito Pekkarinen

Nuorten seksuaaliterveystiedot

Peruskoulun yläasteen oppilaiden seksuaaliterveystietoja tutkittiin kouluterveyskyselyn vuosien 1998 ja 1999 aineistoissa. Tyttöjen tiedot olivat paremmat kuin poikien ja 9. luokan oppilaiden paremmat kuin 8. luokan. Puutteita oli sukupuolitauteihin liittyvissä tiedoissa. Huonoja tietoja selittivät luokka-asteen ja sukupuolen ohella huono koulumenestys, keskimääräistä myöhäisempi sukukypsyyden saavuttaminen, suunnitelmat lyhyestä jatkokoulutuksesta sekä vanhempien matala koulutustaso. Monet nuoret aloittavat sukupuolielämän ilman riittäviä perustietoja seksuaaliterveydestä.

Arja Liinamo, Matti Rimpelä, Elise Kosunen, Jukka Jokela

Selkärankareuman kuntoutus

Kuntoutusprosessiin liittyvät fysioterapia- ja kuntoharjoittelukeinot yhdessä antireumaattisen ja tulehduskipulääkityksen kanssa muodostavat selkärankareuman hoidon perustan. Sekä taudin varhaisen diagnosoinnin tehostaminen että hoidon varhaisempi aloittaminen ja tehokkaampi hyväksikäyttö parantavat taudin ennustetta. Moniammatillinen laitoskuntoutus on monella tavoin tehokkaampaa kuin avohoidon fysioterapia, mutta myös kustannuksiltaan kalliimpi. Säännönmukainen laitoskuntoutus on selkärankareuman hoidon kulmakivi. Sitä tulisi antaa 1-5 vuoden välein tarvearvion perusteella vähintään 3-4 viikon mittaisena.

Jorma V. Viitanen, Kari Lehtinen

Sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden kuntoutus - näyttöön perustuvaa lääketiedettäkö?

Näyttöön perustuva lääketiede tarkoittaa parhaan ja ajantasaisen tiedon tarkkaa arviointia sekä soveltamista potilaiden hoitoon. Laajennettaessa käsitettä kuntoutukseen tulevat vastaan kuntoutus-käsitteen määrittelyn ja rajauksen ongelmat. Lisäksi tulisi määritellä kuntoutukselle asetettavat tavoitteet, jotta sen vaikuttavuutta voitaisiin mitata. Sepelvaltimotautia sairastavan potilaan kohdalla tarkkaa rajaa hoidon, kuntoutuksen ja sekundaariprevention välille ei edes voida asettaa, vaan nämä toimenpiteet limittyvät toisiinsa.

Helena Hämäläinen

Charcot'n jalka

Charcot'n jalka on ehkä vaikein diabeteksen neuropaattinen myöhäiskomplikaatio. Se on vaikea sekä diagnosoida että hoitaa, ja se aiheuttaa pitkäkestoisen invaliditeetin potilaalle. Akuutissa vaiheessa tunnistaminen on ongelmallista, ja muutoksen luonne havaitaan yleensä vasta deformiteetin synnyttyä. Onnistunut hoito edellyttää varhaista diagnoosia ja pitkää kevennyshoitoa. Charcot'n jalkaa tulisi epäillä aina diabetespotilailla, joilla on toisen jalan turvotus, kuumotus tai punoitus.

Jorma Lahtela, Heikki-Jussi Laine

Työterveyshuollon terveystarkastukset ja niiden tuloksellisuus

Työterveyshuollossa tehdään vuosittain 4,7 miljoonaa yksilökäyntiä, joista neljännes kirjataan terveystarkastuksiksi. Tutkimusten mukaan terveystarkastuksilla ei ole ryhmätasolla vaikutuksia pitkän aikavälin terveysmittareihin. Sen sijaan niillä on tieteellisesti osoitettua vaikuttavuutta yksilön elämäntapariskien vähentämisessä. Työterveyshuollolla on ainutlaatuinen asema työelämän ja terveydenhoidon välimaastossa. Tämä yhdessä uuden tutkimustiedon kanssa antaa mahdollisuuden kehittää terveystarkastuksia vastaamaan entistä paremmin työelämän yksilölle tarjoamia haasteita ja mahdollisuuksia.

Kari-Pekka Martimo, Mari Antti-Poika

Lyhyesti: Norwalk-virus voi tarttua kontaktilajeissa

Viime syyskuussa floridalainen collegejoukkue voitti amerikkalaisessa jalkapallossa pohjoiscarolinalaisen joukkueen selvin numeroin. Hävinneen joukkueen tehottomuus johtui pelaajiin ottelun aikana iskeneestä vatsataudista. Sairastuneet jatkoivat peliä amerikkalaisen taisteluhengen ryydittämällä raivolla, sen minkä oksentelultaan ja ripuloinniltaan ehtivät. Taudin aiheuttajaksi osoittautui Norwalk-virus, jota löytyi pohjoiscarolinalaisten kalkkunavoileivistä. Eivät floridalaistenkaan voitonjuhlat pitkään jatkuneet: vuorokauden kuluessa suureen osaan joukkuetta iski sama tauti. Vatsatautiset kannattaa pitää pois joukkuepeleistä, virukset kun eivät tee eroa omien ja vieraiden pelureiden välillä.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Lentomatkaajan laskimotukosriskiä liioiteltu

Italialaistutkimuksessa verrattiin 186 alaraajalaskimotukospotilaan matkustusanamneesia 602 verrokin anamneesiin. Verrokeilla oli ollut tukokseen sopivia oireita, mutta tutkimuksissa ei ollut tukosta todettu. Ilmeni, että 5 % tukospotilaista oli matkustanut oireita edeltäneen kuukauden aikana, verrokeista 7 %. Liioin ei todettu, että matkustustapa tai edes matkan pituus (yli tai alle 5 tuntia) olisivat yhteydessä suurentuneeseen alaraajan laskimotukosriskiin. Ehkä tutkimusta voi kritisoida mm. pienen otoskoon vuoksi, mutta onpahan ensimmäinen tutkimus, jossa matkustamisen ja veritukosten välisiä yhteyksiä on selvitetty. Tulos puhuu sen puolesta, että economy class -syndrooma on myyttiä.

Robert Paul