Diabeteslääke haittojen vuoksi pannaan

Troglitatsoni - aikuisiän diabeteksen uusi lääke - vedettiin pois käytöstä Yhdysvalloissa maaliskuun lopulla maksavaurioiden vuoksi vajaan kahden myyntivuoden jälkeen. Lääke on käytössä Suomessakin erityisluvilla. Noin 0,5 miljoonalla lääkkeen käyttäjistä 89 sai maksavaurion ja näistä 61 kuoli. Myös muut glitatsonijohdokset - rosiglitatsoni ja pioglitatsoni - ovat nyt erityistarkkailussa. Rosiglitatsonista on ilmoitettu muutoksia maksafunktioissa, mutta kokemukset ovat vielä rajallisia. Suomalaisenkin lääkärin on syytä tarkkailla huolellisesti potilaan maksafunktioita ja arvioida lääkkeen todellinen hyöty uudelleen, jos hoitona on troglitatsoni.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Sisapridi pois käytöstä Yhdysvalloissa

Mahalaukun tyhjenemishäiriöihin, esofagusrefluksin ja esofagiitin hoitoon Suomessakin laajasti käytössä oleva sisapridi (Prepulsid, Janssen-Cilag) vedetään pois käytöstä Yhdysvalloissa heinäkuussa 2000. Valmisteen käyttöön on liittynyt yli 340 rytmihäiriötapausta, joista 80 päättyi kuolemaan. Valmistaja on kehottanut potilaita ottamaan välittömästi yhteyden hoitavaan lääkäriin hoidon vaihtamiseksi. Sisapridin turvallisuudesta on julkaistu Hannu Väänäsen artikkeli Lääkelaitoksen julkaisussa Tabu (4/99, s. 17).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkärin puhelimessa antamilla neuvoilla voi korvata osan potilaskäynneistä

- Lääkärin antamalla puhelinneuvonnalla voidaan saada terveydenhuollossa aikaan kustannussäästöjä, kun neuvonta korvaa päivystys- ja ajanvarausvastaanottokäyntejä, sanoo puhelinlääkäritoiminnasta väitellyt oululaislääkäri Pirkko Hyrynkangas-Järvenpää.

Suvi Sariola

Tutkimus matkapuhelimien käytöstä sairaalassa: GSM1800-puhelimista ei merkittäviä häiriöitä

Työterveyslaitos ja Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus tekivät yhteistyössä tutkimuksen matkapuhelimien käytön vaikutuksista Helsingin Marian sairaalan laitekantaan. Hankkeeseen osallistuivat myös Helsingin sairaanhoitopiiri ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan lääkintätekniikan keskus.

Ihmisen fysiologia ei tue laihtuneen painonhallintaa Ihannepainon tavoittelusta siirryttävä pienten tavoitteiden painonhallintaan

Suomalaiset eivät kansakuntana enää liho niin kovaa vauhtia kuin viime vuosikymmenellä.

Ulla Järvi

Omenaviinietikka on vuoden laihdutuslimbo

Suomen lihavuustutkijat ry. myönsi historiansa ensimmäisen laihdutuslimbo-tunnustuspalkinnon etikkavalmisteille.

Painonhallinta- palkinto KiintoNainen- ja KiloKimppa-toiminnalle

Lihavuustutkijat myöntää myös painonhallinnan todellisen tunnustuspalkinnon. Ensimmäisenä palkittiin vuonna 1992 aloittanut KiintoNainen-toiminta ja vuonna 1995 alkanut KiloKimppa-toiminta.

Kärsimyksen hoitaminen

Jo liki klassiseksi muodostuneessa Eric Cassellin artikkelissa kärsimyksen luonteesta ja lääketieteen pyrkimyksistä kirjoittaja totesi, että osa potilaiden kärsimyksestä johtuu hoidoista. Lääketieteellisten hoitojen keskittyminen yksinomaan objektiiviseen sairastamiseen johtaa potilaan persoonan unohtamiseen. On yksiulotteisesti ajateltu, että mitä suurempi kipu tai muu fyysinen oire, sitä suurempi kärsimys. Cassellin mukaan oireen merkitys yksityiselle potilaalle on kärsimyksen mittaa säätelevänä tekijänä huomattavasti merkittävämpi. Kärsimys liittyy tunteeseen kontrollin puutteesta omaan sairastamiseen. Kärimyksellä on myös ajallinen komponentti. Pelko ja ahdistus liittyvät aina tulevaisuuteen.

Juha Hänninen

Att möta lidande

I Eric Cassells redan i det närmaste klassiska artikel om lidandets natur och läkarvetenskapens bemödanden konstaterade författaren att en del av det lidande som patienter upplever härrör från givna behandlingar. När medicinsk behandling uteslutande fokuserar på det objektiva konstaterandet att patienten är sjuk, glömmer man bort patienten som individ. Man föreställer sig stereotypt att ju svårare smärta eller något annat fysiskt symtom patienten upplever, desto större är hans lidande. Enligt Cassell har själva symtomet som en faktor vilken styr lidandets omfattning avsevärt större betydelse för den enskilde patienten. Lidande är förknippat med en känsla av att inte kunna kontrollera sin sjukdom. I lidandet ingår även en tidsrelaterad komponent. Rädsla och ångest är alltid förknippade med framtiden.

Juha Hänninen

Lääketieteen teknistymisen paineet hyvään lääkärintyöhön

Maailma on muuttunut 50 viime vuoden aikana ehkä enemmän kuin koskaan menneinä vuosisatoina vastaavan pituisena ajanjaksona. Uudet innovaatiot ja niiden sovellutukset ovat parantaneet merkittävästi niin tutkimus- ja hoitomahdollisuuksia kuin myös käytännön lääkärin työtä. Tämä on luonnollisesti johtanut siihen, että hoidosta ja diagnostiikasta on tullut yhä enemmän monet eri tieteenalat ylittävää. Tarvitaanko siis vielä lääkäriä tulevaisuudessa ja mihin?

Hannu Puolijoki