Apoptoosi ja sen säätelyyn liittyvät proteiinit ja tekijät pienisoluisessa ja suurisoluisessa keuhkosyövässä

Kaikkein huonoennusteisimmat, voimakkaasti tupakointiin yhteydessä olevat keuhkosyöpätyypit, pienisoluinen ja suurisoluinen keuhkosyöpä johtavat potilaan menehtymiseen aktiivisella hoidollakin keskimäärin alle kahdessa vuodessa. Apoptoosi eli ohjelmoitunut solukuolema ja sen säätelyyn liittyvät tekijät, kasvunrajoitegeenit, angiogeneesi ja kasvaimen sisäiset puolustusmekanismit ovat tärkeimpiä syöpäkasvaimen syntyyn ja kasvuun vaikuttavia tekijöitä. Apoptoosissa solu kuolee geneettisesti tarkoin säädellyn, aktiivisen prosessin kautta vaurioittamatta ympäröiviä soluja. Apoptoosin avulla elimistö ylläpitää solujen homeostaasia ja puolustautuu sille vaarallisia soluja kuten syöpäsoluja vastaan.

Anna-Kaisa Eerola

Paikallisen ihomelanooman ennustetekijät

Pahanlaatuiseen ihomelanoomaan eli ihon tummasolusyöpään sairastuu Suomessa vuosittain lähes 500 potilasta. Noin kolmasosa diagnoosihetkellä paikallisista kasvaimista on lähettänyt etäpesäkkeitä, jolloin potilaiden ennuste on huono. Tutkimuksen tarkoituksena oli löytää uusia paikallisen ihomelanooman ennustetta tarkentavia tekijöitä, joista olisi hyötyä hoitopäätöksissä.

Jari Karjalainen

Insuliiniresistenssi familiaalisessa kombinoituneessa hyperlipidemiassa

Familiaalinen kombinoitunut hyperlipidemia (FKH) on tavallisin periytyvä rasva-aineenvaihdunnan häiriö. Noin yhdellä prosentilla suomalaisista on FKH-tauti. Tyypillisesti noin puolella sukulaisista on poikkeavat veren kolesteroli- ja/tai triglyseridiarvot ja siksi FKH:n ajateltiin alun perin olevan monogeeninen tauti. Todennäköisemmin kyseessä on kuitenkin vaihtelevien geenivirheiden ja ympäristön yhteisvaikutuksesta syntyvä tila.

Jussi Pihlajamäki

Kasvuhormonin eritys ja unen säätely

Kasvuhormonin suurimmat erityspulssit aivolisäkkeestä ajoittuvat sekä ihmisellä että myös monilla muilla nisäkäslajeilla, kuten rotalla, syviin hidasaaltounijaksoihin, jotka painottuvat unijakson alkuun. Valvominen normaalin unijakson alkupuolella estää kasvuhormonin eritystä ja unijakson siirtäminen eri aikaan vuorokaudesta siirtää vastaavasti kasvuhormonin erityspulsseja. Kasvuhormonin hypotalaamisella vapauttajahormonilla GHRH:lla on injisoituna todettu olevan erityisesti hidasaaltounta lisäävä vaikutus sekä ihmiseen ja koe-eläimiin. Kasvuhormonin eritystä estävän somatostatiinin injisoiminen taas lisää REM-unen määrää ainakin rotalla.

Jussi Toppila

Samma på svenska Tunteeko lääkäri lakipykälät?

Mitä väliä sillä on kummalla kielellä kirurgi leikkaa, pääasia on ett hyvin leikkaa. Tällä argumentilla torjutaan parannusvaatimukset koskien terveydenhoitoa ruotsin kielellä. Tajuttoman potilaan kohdalla asia tietysti on näin, mutta eihän hoito pelkkää leikkaamista ja ompelemista ole. Potilas, joka tulee ymmärretyksi ja joka itse ymmärtää jotakin omasta sairaudestaan, on rauhallisempi ja pystyy paremmin osallistumaan omaan hoitoonsa. Toimiva kommunikaatio on oikean diagnoosin ja hyvän hoitotuloksen paras tae.

Birgitta Dahlberg

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen kannanotot ympärileikkauksiin

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Riitta-Leena Paunio on tehnyt professori Esko Länsimiehen kantelun johdosta selvityksen, tehdäänkö Suomessa julkisin verovaroin rahoitetuissa sairaaloissa etnisen kulttuuri-identiteetin vaatimia terveiden poikien ympärileikkauksia ja miten verovarojen käyttöä tähän tarkoitukseen perustellaan tilanteessa, jossa sairaat ihmiset joutuvat jonottamaan tarpeellisiin, kiireellisiin ja välttämättömiin leikkauksiin. Paunio teki myös arvion Esko Länsimiehen toisen kirjoituksen johdosta siitä, onko tasa-arvon mukaista, että tytöt joutuvat alistumaan sukuelintensä rituaaliselle silpomiselle terveydenhuoltojärjestelmän ulkopuolella, kun samaan aikaan poikien ympärileikkauksia tehdään julkisen terveydenhuollon toimintayksiköissä.

Nikkelikoruille rajoituksia

Nikkelistä aiheutuvia uusia allergioita pyritään ehkäisemään rajoittamalla nikkeliä sisältävien, ihon kanssa kosketuksiin joutuvien metalliesineiden myyntiä ja myyntiin luovuttamista. Päätöksellä rajoitetaan esineistä vapautuvan nikkelin määrä niin pieneksi, ettei sen enää pitäisi aiheuttaa uusia allergiatapauksia.

Diabeteksen ehkäisy laaja-alaiseksi tavoitteeksi

Tyypin 2 diabeteksen (aikuistyyppi) ehkäisy olisi nostettava Suomessa terveyspoliittiseksi tavoitteeksi. Lisäksi diabeetikoiden sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn olisi panostettava puuttumalla vaaratekijöihin jo varhain. Diabeetikon olisi saatava mm. lipidi- ja verenpainelääkitys erityiskorvattuna matalammilla raja-arvoilla kuin muiden. Näin todetaan laajan konsensuskokouksen tammikuussa hyväksymässä Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelmassa (DEHKO), jonka käynnistämistä koordinoi Diabetesliitto.

Hoitotulostavoitteisiin matkaa

Suomessa diabeteksen hoidon taso on kansainvälisesti varsin hyvä, mutta tuloksissa on parantamisen varaa paljonkin, todetaan DEHKO-ohjelmassa. Vallen ym. vuonna 1997 julkaiseman selvityksen mukaan (Duodecim 19/97) vain neljäsosalla tyypin 1 diabeetikoista hoitotasapaino on hyvä (HbA1c < 7,5 %) ja tyypin 2 diabeetikoista harvemmalla kuin joka kymmenennellä (HbA1c < 6,0 %). Huonossa tai jopa hälyttävän huonossa hoitotasapainossa on tyypin 1 diabeetikoista puolet (HbA1c >= 8,6 %), tyypin 2 diabeetikoista vieläkin useampi (HbA1c > 8,0 %).

Sydän yhdistää -toimenpide-ohjelma etenee suunnitellusti

Suomalaisten sydän- ja verisuoniterveyttä edistämään pyrkivän Sydän yhdistää -toimenpideohjelman valmisteluun osallistui yli 60 yhteiskunnan eri vaikuttajatahoa. Ohjelman tavoitteena on suomalaisten sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden puolittaminen. Suomen Sydänliitto on vastannut eri toimenpiteiden valtakunnallisesta suunnittelusta ja koordinoinnista. Kampanjan toteuttaminen alkoi vuonna 1998.