78288 osumaa

Lyhyesti: Alaraajan trombi keuhkoembolian takana oireettomanakin

Tuntuu itsestäänselvältä, että alaraajan laskimotrombi on usein keuhkoembolian taustalla. Tämä varmistui ranskalaisessa 228 peräkkäisen keuhkoemboliapotilaan tutkimuksessa, jossa embolia varmistettiin angiografialla ja 213:lle tehtiin myös molemminpuolinen alaraajan venografia 48 tunnin kuluessa emboliadiagnoosista. Syvä laskimotrombi todettiin potilaista 82 %:lla, proksimaalinen tukos 60 %:lla. Oireita trombista oli kuitenkin vain 72:lla eli 42 %:lla niistä, joilla todettiin laskimotromboosi. Tämä on syytä huomata avohoidossakin hengenahdistuspotilaan jatkohoidon ja tutkimustarpeen arvioinnissa. Niillä, joilta ei löytynyt trombia, oli vähemmän keuhkoverenkierron tukkeumaa eli lievempi embolisaatio. Chest 1999;116:903-908 (HP)

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Halvauksen syy löytyi päänahasta

USA:ssa Georgiassa pikkutytölle kehittyi kahdessa päivässä Guillain-Barrén oireyhtymäksi sopiva halvaus. Kun tyttöä oltiin valmistelemassa plasmafereesiin, paikalle sattunut lääkäri ryhtyi muiden kummastukseksi kampaamaan potilaan tukkaa. Päänahasta löytyikin verestä pullea Dermacentor variabilis -punkki, jonka poistamisen jälkeen tyttö parani täysin kahdessa päivässä. Punkkihalvauksen aiheuttaa punkin syljen botulinumtoksiinin kaltainen myrkky, joka vaikuttaa liikehermoihin. Tautia on raportoitu USA:sta, Kanadasta ja Australiasta. Dermacentor-punkkeja voi satunnaisesti tulla Suomeenkin lintujen kyydissä. N Engl J Med 1999;34 2:90-94 (MV)

Matti Viljanen

Luukato tavallista kroonisesta keuhkosairaudesta kärsivillä miehillä

Amerikkalaisessa poikkileikkaustutkimuksessa selvitettiin, esiintyykö kroonista keuhkosairautta sairastavilta miehiltä enemmän luukatoa kuin verrokeilta. Taustana tälle kysymyksenasettelulle ovat keuhkosairauksien hoidossa tavallinen kortikosteroidilääkitys. Aineistoon kuului 171 miestä, iältään 23-90 vuotta, ja heidät jaettiin steroidien käyttöhistorian mukaan kolmeen ryhmään; neljäs ryhmä koostui keuhkosairauden suhteen terveistä verrokeista.

Hannu Puolijoki

Unettomuuden hoito ei ole pelkkää farmakologiaa

Hoitosuositukset joutuvat lujille, kun niitä pyritään soveltamaan etulinjassa eli yleislääkäreiden vastaanotoilla. Joukko Turun yliopiston lääkärikouluttajia sekä Lounais-Suomen terveyskeskusten ohjaajalääkäreitä olivat valinneet ROHTO-ohjelman uuden työskentelymuodon eli pajan aiheeksi unettomuuden. Raisiossa pidetyssä tilaisuudessa paneuduttiin mm. unettomuuden syihin, unilääkereseptin uusimiseen, hoidon valintaan ja lääkekulutustilastojen tulkintaan. Pontta pohdiskelulle antoi parinkymmenen lääkärin yhteensä yli 450 vuoden kokemus käytännön työstä. Moni oppikirjatotuus osoittautui yleislääkäreiden näkökulmasta katsoen vaikeasti arkipäivään soveltuvaksi.

Arja Helin-Salmivaara, Paula Vainiosmäki, Sirpa Sairanen, Timo Klaukka

Ulkoilusta terveyttä

Lauri Tahko Pihkala toteaa Jokamiehen koneoppi -kirjassaan vuodelta 1909: Samoinkuin huolellinen koneenkäyttäjä pitää koneensa kaikki osat puhtaina ja käyttökunnossa, on meidänkin hankittava liikuntoa jokaiselle lihakselle. Tahko vertaa ihmisruumista höyrykoneeseen, jota käyttämällä silloinkin, kun sillä ei ole varsinaista työtä tehtävänä, saadaan varmuus sen todellisesta puhtaudesta. Terveydenhuollon Tahko halusi erottaa sairaanhoidosta; terveydenhoito on nimensä mukaisesti hoitoa ja sairaanhoito korjaamista - hätäkeinoihin turvautumista. Sairaina me menemme lääkärin luokse ja pyydämme häntä korjaamaan. Lääkäri tekee voitavansa, kirjoittaa lääkkeitä ja antaa määräyksiä, kirjoittaa Suomen Ladun perustaja ja aikamme merkittävin kuntoliikunnan puolestapuhuja.

Tuomo Jantunen

Kardiologit huolissaan sydänpotilaiden hoidon viivästymisestä

Työikäisen väestön sepelvaltimotautikuolleisuuden väheneminen on suuri suomalainen menestystarina, mutta edelleenkin kolmasosa suomalaisista kuolee sepelvaltimotautiin, nyt vain vanhemmalla iällä. Taudin ennusteen paranemisen ja suurten ikäluokkien vanhenemisen myötä sepelvaltimotautipotilaiden määrä ja siitä koituva kuormitus terveydenhuollolle kasvaa lähivuosikymmeninä. Kardiologien määrää pitäisi Suomessa lisätä tuntuvasti, jotta sydänpotilaiden hoito saataisiin eurooppalaiselle tasolle, sanoo Suomen Kardiologisen Seuran uusi puheenjohtaja professori Heikki Huikuri Oulun yliopistosta.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat