Lääkäri potilaana - potilaana lääkäri

Sairastuin vakavasti pariviikkoisen kesälomajaksoni viimeisenä päivänä. Alas kumartuneena tunnustelin kipeää pohjetta. Sydän alkoi epätahtisena moukaroida rinnassa, seurasi voimakas huimaus. Olin oksentamisen keskellä puolitajuton ja jäin muiden armoille. Minusta tuli potilas.

Hanna Salmenpohja

Keikkapäivystäjien vuosilomakorvausten laskentaperusteet työneuvoston ratkaistavaksi

Lääkäriliiton aloitteesta Akava on pyytänyt työneuvostolta tulkintaa ja lausuntoa siitä, miten terveyskeskuksissa ja sairaaloissa työpaikkapäivystyksessä toimivien keikkapäivystäjien kohdalla sovelletaan vuosilomalain 1.4.1998 voimaan tulleita säännöksiä.

Mika Vehkasaari

LääkäriKasko JärjestöKaskoksi

Liiton ja Pohjolan välisessä vakuutustarjonnassa on jäsenetuvakuutusten mukana yhtenä tuotteena ollut jo lähes 10 vuotta ns. LääkäriKasko. Koko ajan on nimenomaan tämä vakuutus herättänyt keskustelua jäsenistön piirissä lähinnä siitä, onko LääkäriKasko kaikissa tai edes useimmissa tapauksissa kilpailukykyinen vakuutusmuoto bonuksellisten ja toisaalta merkkikohtaisten autovakuutusten kanssa. Tehtyjen selvitysten mukaan yleisesti ottan näin on ollut, vaikka toisenkinlaisia tapauksia on raportoitu.

Pentti Alhola

Terveyskeskuskysely todistaa: Lääkärivaje on alueellista

Lääkäriliiton koko maan terveyskeskuksiin viime syyskuussa lähettämästä kyselystä käy ilmi, että laillistetun lääkärin viroista tai toimista on hoitamatta viisi prosenttia.

Mika Vehkasaari

Akavan entinen puheenjohtaja, tutkimusjohtaja Mikko Viitasalo: Akava kasvaa voimakkaasti, mutta samalla heterogenisoituu

- Akava kasvaa lähivuosina voimakkaasti, koska yhteiskunta panostaa meillä korkeakoulutukseen. Ammattikorkeakouluissa suoritetut tutkinnot kasvavat kuitenkin nopeammin kuin tiede- ja taidekorkeakouluissa suoritetut tutkinnot. Tämä merkitsee, että ammattikorkeakoulututkintoja suorittaneiden liitot saavat enemmän painoa Akavan sisällä. Tästä voi aiheutua joitain jännitteitä keskusjärjestön sisällä, sanoo Akavan entinen puheenjohtaja, tutkimusjohtaja Mikko Viitasalo.

Tuomo Saarikko

Uutiskirje Yhdysvalloista

Monet asiantuntijat ovat jokseenkin koko 1990-luvun ajan varoittaneet lääkärien liikatuotannosta ja kehottaneet pienentämään koulutusmääriä. Käsitykset lääkärityövoiman tarpeesta ovat kuitenkin vaihdelleet suuresti, ja näyttää siltä, että vuosien mittaan arviot lääkärien ylimäärästä ovat jatkuvasti pienentyneet.

Tuula Fabrizio

Vem blir bästa läkare?

Evighetsfrågan hur man skall gallra bland sökandena till medicinstudier för att så småningom få de bästa läkarna behandlades i Läkartidningen i Sverige (1999;96:3742-3743, 3767-3772 och 3775-3782). Vid Karolinska institutet i Stockholm har man nämligen sedan 1992 utövat gallring med tre olika metoder. Syftet har varit att utreda hur man bäst kan få lämpliga studenter och hur man skall kunna minska på den oroande höga frekvensen av avbrutna studier. Resultaten utvärderas nu och kommenteras i en ledare i Läkartidningen. I en annan artikel refereras resultaten från Lund av en förnyad klinisk studiegång och examination PIL vid KI.

Svante Stenman

Piilaakson juurilta

Hewlett-Packardin lääketieteen laitteita valmistetaan jatkossa nimellä Agilent Technologies.

Erkki Karjalainen

Pienen kunnan keinot terveyspalvelujensa järjestämiseksi

Sydän-Suomen terveydenhuollon kuntayhtymä kaatui tämän vuoden alusta lukien. Kuntayhtymän purulla haettiin kustannussäästöjä ja tehokkuutta toimintaan, mutta vasta aika näyttää, päästiinkö tavoitteeseen lainkaan, kirjoittaa Kinnulan kunnanjohtaja Kauko-Pekka Moilanen.

Kauko-Pekka Moilanen

Ranskalainen selkäkoulu

Selkäkipu ilmaantuu kiusaksi ainakin ohimenevästi lähes jokaiselle jossakin elämän vaiheessa. Kivun tausta on monimuotoinen sisältäen muun muassa vaikeita, mutta onneksi harvinaisia selän tauteja ja yleisiä eriasteisia rangan rappeumamuutoksia. Toisaalta tunnetaan riskitekijöitä (1) joihin ainakin teoriassa voitaisiin vaikuttaa selän hyvinvointia edistävästi. Ehkäisyn painopiste on ollut työikäisissä. Suomessa muun muassa KELA tukee merkittävillä summilla työkykyä ylläpitävää toimintaa, jossa työterveyshuollon rooli on keskeinen. Entäpä jos toiminnan painopistettä siirrettäisiinkin jo kouluikäisiin? Ymmärtääkseni esimerkiksi liikuntatottumusten osalta on osoitettu niiden muotoutuvan varsin varhain ja myöhemmin niitä lienee vaikea muuttaa.

Jouko J. Salminen