Lääkäriliitolta lausunto elimien ja kudoksien lääketieteellisestä käytöstä

Lääkäriliitto on antanut sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon luonnoksesta hallituksen lakiesitykseksi elimien ja kudoksien lääketieteellisestä käytöstä.

Vaihtoehtohoidot ja etiikka

Ihmisen hoitamiseen ja parantamiseen liittyvät eettiset kysymykset ovat samanlaisia riippumatta siitä viitekehyksestä, missä toimitaan. Painotukset esimerkiksi lääkärin ja sairaanhoitajan etiikoissa voivat vaihdella, mutta ristiriitaisuuksia niiden välillä ei tulisi olla. Myöskään parantajan tieteellinen tai muu tausta ei saisi vaikuttaa siihen, miten eettisiä ongelmia ratkaistaan.

Perttu Luukkanen, Pekka Louhiala

Siirtolaisten AIDS-tilanne selvitettiin Ranskassa

Ranskan Kansanterveyden Seurantainstituutti INVS on julkaissut ensimmäisen tutkimuksen maassa asuvien ulkomaalaisten AIDS-tilanteesta. AIDS on Ranskan ulkomaalaisten keskuudessa kaksi kertaa yleisempää kuin maan omilla kansalaisilla. Polttavin ongelma on HIV-positiivisuuden liian myöhäinen havaitseminen.

Esko Riikonen

Suuhygienisti - avainhenkilö suun terveyden edistämiseen

Laillistettu suuhygienisti on terveydenhuollon opistoasteen tai ammattikorkeakoulun suorittanut suun terveydenhuollon asiantuntija. Työn painopistealueita ovat suu- ja hammassairauksien ehkäisy ja varhaishoito. Suurin osa suuhygienisteistä toimii terveyskeskuksissa osana suun terveydenhuollon hoitotiimiä.

Pirkko Usenius, Tarja Parhiala

Onko tietokoneen korva parempi kuin ihmiskorva?

Amerikkalaiset insinöörit väittävät rakentaneensa tietokoneohjelman, joka osaa tunnistaa sanat paremmin melun seasta kuin koehenkilöt.

Erkki Karjalainen

Lisäävätkö saavutetut elinvuodet vain kustannuksia?

Koska kaikki yksilöt ennemmin tai myöhemmin sairastuvat ja kuolevat, voidaanko kroonisten tautien ehkäisyllä loppujen lopuksi säästää mitään? Toisin sanoen, siirretäänkö ehkäisyllä vain tautia ajassa eteenpäin ja jopa lisätään kustannuksia eläkkeinä ja mahdollisesti lisääntyneinä sairaalapäivinä. Tämän kaltaisiin kysymyksiin joutuu aika ajoin vastaamaan mm. sepelvaltimotaudin preventiosta keskusteltaessa. Hollantilainen tutkijaryhmä on selvittänyt asiaa laskemalla yhteiskunnalle koituvia kokonaiskustannuksia tupakoinnista (1) ja vaikeiden sairauksien ehkäisystä (2).

Timo Strandberg

Sjögrenin oireyhtymä

Professori Yrjö T. Konttisen työtovereineen laatima katsausartikkeli Lääkärilehden numerossa 26 Sjögrenin oireyhtymästä on selkeä ja kattava. Pari kommenttia siinä esitetyistä silmäoireista voidaan kuitenkin esittää.

Erkki Tuovinen

Vastaus edelliseen

Ensin kiitos Erkki Tuoviselle rakentavasti esitetyistä kommenteista: ilmeisesti pitkä kliininen ja elämän kokemus ovat opettaneet viisaan kommentoimisen taidon, jolla saadaan aikaan hedelmällistä dialogia. Dies diem docet.

Yrjö T. Konttinen

Kaupunkien likavedet - harmaat aallot ympäristöhygienian ja erityisesti ympäristönsuojelun vauhdittajana

1800-luvulla Suomen kaupunkeja piinasi kolera. Sen piina taittui 1900-luvulle tultaessa, mutta jäljelle jäi lavantauti, joka paikoitellen jopa yleistyi. Itsenäistymisen ensimmäisellä vuosikymmenellä aloitettiin keskustelut puhtaan juomaveden saamiseksi. Samalla kinattiin jätevesien käsittelyn tarpeellisuudesta. Esimerkiksi Kuopiossa vuonna 1917 päätettiin ottaa juomavesi kotitalouksille Kallaveden rannasta vain suodattamalla mekaanisesti roskat pois. Kallaveteen laskettiin kuitenkin myös samanaikaisesti viemäriverkosta jätevesiä. Seuraukset näkyivät pian: vuonna 1917 puhkesi lavantauti, johon sairastui 450 kuopiolaista.

Helena Mussalo-Rauhamaa

Vuorovaikutustaitoja käytännöllisesti

Vuorovaikutus on ajankohtainen asia. Kun suomalainen terveydenhoitojärjestelmä potilaan näkökulmasta epäonnistuu, löytyy taustalta usein häiriö lääkärin ja potilaan vuorovaikutuksessa. Omalääkärijärjestelmä rakentuu paljolti sen olettamuksen varaan, että edistämällä potilaan ja lääkärin kommunikaatiota hoidon laatu paranee ja jopa kustannukset alenevat, kun turhat tutkimukset ja konsultaatiot vältetään puhumalla.

Kari Eskola