Piirimielisairaala Laatokan Karjalassa

Pälksaaren piirimielisairaala toimi Laatokan Karjalassa, rajan pinnassa, lähellä Tohmajärveä ja Kiteetä. Sairaala valmistui 1925. Merkittävänä puuhamiehenä toimi Liperin kunnanlääkäri Martti Siirala, kollegan isä, joka oli varsin monipuolinen ja tulisieluinen ihminen.

Kalle Achté

Ensimmäinen suomenkielinen kirja sydänlapsista

Suomessa syntyy 550 sydänvikaista lasta vuodessa, joista yli puolet tarvitsee leikkaushoitoa. Sydänlapset ry. on julkaissut ruotsalaisen esikuvan, Hjärtebarnsbokenin, mukaan täydennetyn ja mukaillun käsikirjan Suomen oloihin. Kirjassa on havainnollinen kuvitus terveen sydämen rakenteesta ja epänormaaleista tiloista. Kirjassa annetaan ohjeita sekä lääketieteellisten toimenpiteiden kulusta että monista käytännön elämän järjestelyistä. Sydänvikaisen lapsen vanhemmat tarvitsevat tietoa alkaen vastasyntyneen syöttämisestä aina ulkomaanmatkoilla huomioon otettaviin asioihin asti. Sydänlapset ry. on valtakunnallinen sydänvikaisten lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa tukijärjestö. Kirja on tarkoitettu sydänvikaisten lasten vanhemmille, hoitajille, opettajille sekä kaikille terveydenhuollon ammattilaisille.

Miten auttaa perheväkivallan uhria?

Aikuisikäisistä naisista jopa 40 % on joutunut perheväkivallan kohteeksi. Väkivalta voi olla fyysistä, psyykkistä, seksuaalista, taloudellista, tai esim. hoidon laiminlyöntiä. Väkivallan tekijä voi olla puoliso, lapset, sukulaiset, ystävät, tuttavat tai täysin ulkopuoliset. Kirja painottuu vanhuksiin kohdistuvaan väkivaltaan. Sen julkaiseminen liittyy vuosina 1995-98 toimineeseen Ikäväki-projektiin, jolla kehitettiin ikääntyneisiin kohdistuvan perheväkivallan hoitojärjestelmää viranomaisten ja järjestöjen yhteistyönä. Kirjassa on selkeät toimintaohjeet sille, joka epäilee tai havaitsee väkivaltaa. Riskitilanteiden sekä väkivallan merkkien tunnistamista varten on ohjeet; aina merkit eivät näy selvästi ulospäin, eikä uhri halua paljastaa omien läheistensä väkivaltaisuutta. Lääkäri voi joutua antamaan lausunnon uhrin tilasta, ja lääkärin tehtävistä ja vastuusta on kirjassa oma kappaleensa.

Lapsi sairaalassa

Lapsen joutuessa sairaalaan tuntuvat tutkimus- ja hoitotoimenpiteet usein pelottavilta. Kivun tuntemukset voivat voimistua ja korostua varsinkin kun lapsi on erossa vanhemmistaan toimenpiteen aikana. Kokemus voi olla rasittava paitsi lapselle itselleen, myös hänen vanhemmilleen ja sisaruksilleen. Kirjassa annetaan ohjeita siitä, miten vähentää lapsen pelkoa ja ahdistusta sekä kerrotaan, miten lasta voi valmistella erilaisiin toimenpiteisiin - jotkut tutkimukset voivat tuntua hyvinkin epämiellyttäviltä, kun lapsi esim. joutuu olemaan pitkään liikkumatta. Kirjassa on kuvattu elinkohtaisesti tutkiminen ja näytteiden otto. Kirja on tarkoitettu kaikille lasten hoitotyötä opiskeleville ja lasten kanssa työskenteleville.

Koskettava kuvaus kätkytkuolemasta

Äidin omakohtainen koskettava kuvaus kolmen kuukauden ikäisen pienen tyttövauvan menettämisestä. Kirjassa käydään läpi äidin avuttomuus ja tuska, kun kuolemalle ei löydy mitään järkeenkäypää selitystä. Kirjaa kirjoitettaessa vauvan kuolemasta oli kulunut jo 16 vuotta, mutta kirjoittajan muistikuvat tapahtumista ovat tuoreita. Lukijalle välitetään kuva terveydenhuoltohenkilökunnan asiallisuudesta ja ammattitaitoisuudesta, kun oli kyse toimenpiteiden suorittamisesta, mutta kun olisi ollut muutaman lohduttavan sanan paikka, kaikki menivät täysin lukkoon. Äitiä yritettiin lohduttaa mitä kömpelömmillä tavoilla - eräskin lääkäri kertoi surreensa kissansa kuolemaa! Kirjoittaja ei tuolloin saanut mitään ulkopuolista apua ja koki usein joutuvansa itse lohduttamaan muita ihmisiä, jotka eivät osanneet ilmaista osanottoaan.

Miksi sektiofrekvenssi vaihtelee alueellisesti?

Tamperelaiset kollegat pohtivat sivulta 3865 alkaen keisarileikkausten alueellista vaihtelua ja ylipäänsä sektioiden aiheellisuutta. Tampereen yliopistosairaalan noin 10 prosentin sektiotaajuus on poikkeuksellisen pieni verrattuna koko maan hieman yli 15 %:n sektiotaajuuteen, joka sekin on ollut kasvamaan päin.

Erja Halmesmäki

Varför varierar frekvensen av kejsarsnitt lokalt?

Kollegerna i Tammerfors begrundar börjande från sidan 3865 de lokala variationerna gällande sectio och överhuvudtaget motiveringar för dessa åtgärder. Den ca 10-procentiga frekvensen av kejsarsnitt på Tammerfors universitetssjukhus är ovanligt låg jämfört med de 15 % som gäller i hela landet och som dessutom visat tecken på att öka.

Erja Halmesmäki

Puupölyjen aiheuttamat allergiset ammatti-ihottumat

Puupölyjen aiheuttamat allergiset ihottumat ovat pääasiassa trooppisten jalopuiden ja muiden ulkomaisten puulajien aikaansaamia. Allergisten ihottumien lisäksi puupölyt voivat aiheuttaa ärsytysihottumia, silmien sidekalvontulehdusta, nuhaa, kurkunpään ja nielun tulehdusta sekä astmaa. Puupölyjen aiheuttamat allergiset ammatti-ihottumat ovat Suomessa harvinaisia ammattitauteja. Ne ovat pääasiassa ulkomaisten kovien jalopuupölyjen aiheuttamia, viivästyneestä eli IV-tyypin allergiasta johtuvia kosketusekseemoja, harvoin välittömästä eli I-tyypin allergiasta johtuvia kosketusurtikarioita.

Tuula Estlander, Riitta Jolanki, Kristiina Alanko, Lasse Kanerva

Lastenpsykiatrian osastolle päivystysluonteisesti hoitoon ohjatut lapset ja varhaisnuoret

Kriisihoitojaksot lastenpsykiatrian osastolla ovat kuluneen vuosikymmenen aikana selvästi lisääntyneet. Tavallisin syy kriisijakson aloittamiseen päivystysluonteisesti on itsetuhoisuus. Yli puolet kriisijaksolle ohjautuneista lapsista kärsii masennuksesta tai tarkkaavaisuus- ja käytöshäiriöistä. Lapset elävät tavallisimmin uusperheissä tai yksinhuoltajaperheissä ja usein heidän vanhemmillaan on samanaikaisesti erilaisia psykososiaalisia ongelmia. Lasten toimintakyvyn heikkous kriisijakson alkaessa näkyy usein kykenemättömyytenä koulutyöskentelyyn. Lastenpsykiatrinen hoitojärjestelmä ei pysty nykyisin tarjoamaan riittäviä hoitopalveluja lapsille.

Kirsti Kumpulainen, Eila Pietikäinen, Eila Räsänen

Masennus ja työkyvyttömyys

Masennusta voidaan pitää paitsi yhtenä ihmisen perusreaktiotavoista myös eräänlaisena suojautumiskeinona. Se ilmaantuu tilanteessa, jossa elämänolot ovat yksilön kestokykyyn ja hallintakeinoihin nähden ylivoimaiset, ja sen avulla voidaan ottaa ikään kuin etäisyyttä tai välimatkaa ahdistaviin kokemuksiin ja sietämättömiin olosuhteisiin. Eräässä mielessä masennus on myös tavallaan kuin syväjäädytystila, joka ilmenee etenkin toimintakyvyn ja energisyyden heikkenemisenä.

Pekka Niskanen, Timo Mikkonen