Mitä lonkkaproteesia tulisi käyttää ja mitä ei? Systemoituun kirjallisuuskatsaukseen perustuva selvitys

Englannin terveydenhuollon teknologian arviointikeskus (National Coordinating Centre for Health Technology Assessment) julkaisi viime vuoden lopulla systemoidun kirjallisuuskatsauksen, jonka tarkoituksena oli selvittää mitä lonkkaproteesimalleja voi näyttöön perustuen suositella käytettäväksi. Taustalla oli huoli siitä, että Englannissa, jossa lonkkaproteesileikkauksia tehdään noin 40 000 vuodessa (uusintaleikkauksia 13 %), on rutiinikäytössä jo yli 60 erilaista proteesimallia ja uusia tulee markkinoille kiihtyvällä tahdilla. Sama huoli on viime aikoina tullut voimakkaasti esille myös Suomessa ja asiasta on käyty laajaa julkistakin keskustelua.

Seppo Seitsalo, Pekka Paavolainen

Propofolin ja sevofluraanin sekä esilääkityksen vaikutus anestesiasta toipumiseen pienillä lapsilla

Kitarisan poisto on yksi yleisimmistä leikkaustoimenpiteistä lapsilla. Näistä suurin osa tehdään nykyään päiväkirurgisesti. Lasten selviytyminen samana päivänä kotiin leikkauksen jälkeen riippuu oleellisesti käytetyistä nukutusaineista ja -menetelmistä. Tutkimuksen päämääränä oli tutkia kahden uuden anestesia-aineen, suonensisäisesti annettavan propofolin ja hengitettävän sevofluraanin sekä esilääkityksen (midatsolaami) vaikutusta anestesiasta toipumiseen pienillä lapsilla. Tarkoituksena oli verrata uusia anestesia-aineita perinteisiin, tiopentaaliin (laskimoanesteetti) ja halotaaniin (inhalaatioanesteetti) sekä selvittää ne tekijät, jotka mahdollisesti vaikuttavat toipumiseen ja kotiinlähtöön lyhyen päiväkirurgisen anestesian jälkeen.

Hanna Viitanen

Päihteiden ongelmakäyttö ja itsemurha

Päihteiden käyttöön liittyviä psykiatrisia häiriöitä tiedetään esiintyneen toteutuneissa itsemurhissa 15-56 %:ssa tapauksista ja ne ovat mielialahäiriöiden ohella yleisimpiä diagnostisia löydöksiä itsemurha-aineistoissa. Näihin häiriöihin liittyviä erityispiirteitä tai hoitoon liittyviä seikkoja itsemurhan tehneillä ei kuitenkaan hyvin tunneta, eikä päihtymystilan suorasta vaikutuksesta itsemurhatapahtumaan ole juurikaan tutkimustietoa.

Sami Pirkola

CYP1A1:n aktivaation mahdollista osuutta hyvänlaatuisen kasvaimen synnyssä ja kasvussa

Kohdun sileälihaskasvaimet ovat tavallisimpia naisilla esiintyviä kasvaimia, joiden aiheuttamat oireet sekä kasvaimien operatiivinen hoito aiheuttaa merkittävää naisten sairastavuutta. Myoomien kasvun tiedetään olevan riippuvaista munasarjojen tuottamista hormoneista, kuitenkin niiden synty ja kehitys ovat edelleen vaillinaisesti tunnettuja. Eksogeenisten tekijöiden osuutta näiden kasvainten etiologiaan tai kasvuun myötävaikuttavina seikkoina on tutkittu hyvin vähän.

Sirpa Rintala

Kansanparantajan ja potilaan hoitoyhteistyötä tutkittiin kehitetyn filminpiirrosanalyysin avulla

Jäsenkorjaajat ovat varsinkin Pohjanmaalla yleisiä kipujen ja sijoiltaanmenojen itseoppineita hoitajia. Näiden kansanparantajien ja potilaiden hoitoyhteistyötä ei kuitenkaan tähän asti ole juuri kuvattu tarkoin kuvallisin menetelmin. Lääkärin olisi tärkeää tuntea näiden usein samoja potilaita hoitavien terapeuttien toimintaa. Tutkimuksen tekijä on useissa artikkeleissa ja laatimassaan oppikirjassa kuvannut sanallisesti, valokuvin ja piirrosten avulla kuuden eri jäsenkorjaaja-kansanparantajan työskentelyä.

Antti Hernesniemi

Vanhempien avioero ja depressio varhaisaikuisuudessa

Avioerot lisääntyivät voimakkaasti teollisissa maissa 1960-luvulta alkaen. Vanhempien avioeron on todettu olevan stressaava kokemus lapselle. Tutkimuksessa on selvitetty altistaako avioerotausta depressiolle varhaisaikuisuudessa. Edelleen on kartoitettu, onko nuoruusiän elämäntilanteella, itsetunnolla ja koetulla stressillä välittävää merkitystä prosessissa. Tavoitteena on ollut etsiä tekijöitä, jotka edistävät myönteistä kehitystä.

Ulla Tulisalo

Oy Suomi Ab ensi vuosituhannella

Valtion, jota viime kädessä edustavat hallitus ja eduskunta, on nähtävä asiat laajemmin ja monimuotoisemmin kuin hallinnonaloina. Oy Suomi Ab:ssäkin kaikki osat vaikuttavat kaikkiin muihin osiin. Kapeasta sektorikohtaisesta tulosohjauksesta ja hallinnonalojen sisäisestä nollasummapelistä on suunnattava katseet laajempiin kokonaisuuksiin. Valtioneuvoston on nähtävä, että se vastaa myös kokonaisuudesta. Ministerit eivät voi olla vain oman, konsernista riippumattoman, firmansa toimitusjohtajia.

Paula Kokkonen

Nobelin rauhanpalkinto Lääkärit ilman rajoja -järjestölle

Lääkärit ilman rajoja -järjestö sai tänä vuonna vihdoin Nobelin rauhanpalkinnon, jonka saajaksi järjestö on ollut ehdolla jo useita kertoja ennenkin. Järjestö palkittiin uraauurtavasta humanitäärisestä työstä useissa maanosissa.

Suomen Hammaslääkäriliitto kampanjoi: Vanhusten hampaita kannattaa hoitaa

Alle puolet 65-vuotiaista suomalaisista käy säännöllisessä hammashoidossa, vanhemmista vieläkin harvempi. Monelle ikäihmiselle kysymys on rahasta, mutta moni myös katsoo, ettei hammasremonttia enää vanhana kannata tehdä tai ettei hammaslääkärillä tarvitse käydä, kun suussa on tekohampaat. Kuitenkin suu- ja hammastulehdukset vaikuttavat huomattavasti vanhusten yleisterveyteen, ja näitä ongelmia on hampaattomillakin. Vielä parikymmentä vuotta sitten vanhukset olivat yleensä täysin hampaattomia, nykyisistä yli 75-vuotiaista enää kolmasosa.

Alzheimerin taudilla voi olla osuutta ikäihmisen ajamassa kuolonkolarissa

Kuolonkolarissa menehtyneistä iäkkäistä autoilijoista kolmasosalta löytyi aivoista muutoksia, jotka viittaavat todennäköiseen Alzheimerin tautiin. Tämän lisäksi 14 %:lla kuljettajista oli aivomuutoksia, joiden perusteella Alzheimerin tauti oli mahdollinen.