Lyhyesti: Uudenlainen antibiootti

Naapurin lääkärilehdessä kirjoitetaan uudesta antibiootista painottaen odotuksia hitaasta resistenssikehityksestä. Kyse on oksatsolidinoniryhmän aineesta, linetsolidista. Se estää proteiinisynteesin bakteerin ribosomissa. Proteiinisynteesiä estävät myös tetrasykliinit, aminoglykosidit ja kloramfenikolikin, mutta linetsolidin vaikutuskohta on uusi. Se tehoaa grampositiivisiin bakteereihin. Hitaan resistenssikehityksen puolesta puhuisi uusi vaikutusmekanismi ja synteettinen valmistustapa. Koeputkessa resistenssi on saatu aikaan, mutta vaivalloisesti. Linetsolidia ollaan rekisteröimässä EU-maihin. Se on kaivattu ase metisilliinille tai vankomysiinille resistenttiä kokkia vastaan. Läkartidningen 1999;37:3866-3867

Heikki Arvilommi

Lääkettä terveille

Lääkkeitä käytetään yhä enemmän muuhun kuin varsinaisten sairauksien ja oireiden hoitoon. Niistä etsitään apua esimerkiksi hillitsemään surureaktioita, hidastamaan kaljuuntumista, alentamaan ylipainoa tai virkistämään erektiota. Näihin tarkoituksiin jo saatavilla olevien lääkkeiden herättämän kiinnostuksen ja myyntimenestyksen perusteella on helppo arvata uusia aluevaltauksia olevan tulossa. Kyse on medikalisaatiosta sanan varsinaisessa merkityksessä.

Timo Klaukka

Siedätyshoito vähentää astmapotilaiden oireita ja lääkkeiden tarvetta

Cochrane-yhteistyössä toimiva ryhmä kokosi yhteen kaikki siedätyshoidon tehoa astmapotilailla selvittäneet kontrolloidut tutkimukset. Tämä katsaus on aiemmin julkaistun meta-analyysin päivitetty versio. Systemaattiseen katsaukseen etsittiin tutkimuksia useista tietokannoista ja vain satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset hyväksyttiin mukaan. Muita kuin astmapotilaita koskevat tutkimukset jätettiin pois katsauksesta.

Helena Varonen

Suomalainen asiantuntijakommentti

Siedätyshoito eli spesifinen immunoterapia on ollut pitkään käytössä allergian spesifisenä hoitomuotona. Sen suosio on vaihdellut ja välillä sitä pidettiin esimerkiksi Englannissa anafylaktisten reaktioiden mahdollisuuden vuoksi niin vaarallisena, että suositeltiin siitä luopumista kokonaan. Siedätyshoidon immunologisten mekanismien tultua tutkimuksen kohteeksi on havaittu, että siedätyshoito vähentää ja ehkäisee allergista tulehdusta oireilevien kohde-elinten limakalvoilla. Niinpä siedätyshoito on kokemassa uutta renessanssia.

Erkki O. Terho

Suun kautta annettava rotavirusrokote (RRV-TV) pienten lasten akuutin ripulitaudin ehkäisyssä

Rotavirus on pienten lasten tavallisin akuutin ripulitaudin aiheuttaja maailmassa. Kehitysmaissa rotavirustautiin kuolee vuosittain noin 800 000 lasta ja kehittyneissä maissa se aiheuttaa runsaasti sairaalahoitoja. Rokotetta rotavirusripulia vastaan on kehitetty 80-luvun alusta lähtien. Tässä tutkimuksessa selvitettiin suun kautta annettavan rhesus-human reassortant -rotavirusrokotteen (RRV-TV) turvallisuutta ja tehoa erityisesti vaikeaa rotavirustautia vastaan suomalaisilla lapsilla. Tutkimukseen liittyi myös kustannus-hyötyanalyysi.

Jaana Joensuu

Hidastunut luunmurtuman paraneminen

Hidastunut luunmurtuman paraneminen (non-union) sekä sen seurauksena myöhemmin kehittyvä valenivel (pseudoartroosi) ovat edelleen hankala kliininen ongelma käytännön ortopediassa. Vaikkakin normaali luunmurtuman paraneminen on nykyisen sidekudostutkimuksen keinoin varsin pitkälle selvitetty, on luutumattoman murtuman saloja pystytty toistaiseksi kokeellisessa tutkimuksessa valottamaan vielä varsin vähän. Tämä johtuu siitä, että standardoitua kokeellista biologisesti kliinistä luutumatonta murtumaa vastaavaa pseudoartroosin mallia ei ole ollut, ja nekin kokeellisista valeniveltä käsittelevät tutkimukset, joita on kuvattu kirjallisuudessa, ovat lähinnä selvitelleet erilaisten sähkövirtojen vaikutusta luutumattoman murtuman paranemiseen.

Kalevi Hietaniemi

Turvotusta poistavat toimenpiteet vähentävät laskimovikaisen säären ihon verenkierron oikovirtausta

Pystyasento kohottaa alaraajojen laskimopainetta, mikä aiheuttaa niissä arteriolien supistumista (venoarteriolaarinen refleksi). Vallitsevan näkemyksen mukaan ihon venoarteriolaarinen refleksi on huonontunut sellaisissa säärissä, joissa on krooninen laskimoiden vajaatoiminta (laskimovika). Tämän on arveltu johtavan säären turpoamiseen. On kuitenkin tutkimuksia, joissa ei ole havaittu laskimovikaisen säären ihon venoarteriolaarisen refleksin poikkeavan terveestä tai sen on havaittu olevan laskimovikaisissa säärissä jopa voimakkaampi kuin terveissä.

Ken Malanin

Pohjoisen epilepsia -geenin (CLN8) positionaalinen kloonaus

Pohjoisen epilepsia on autosomissa resessiivisesti periytyvä lapsuusajan epilepsiasyndrooma, joka kuuluu suomalaiseen tautiperintöön ja on rikastunut Kainuuseen. Taudin pääoireet ovat 5-10 vuoden iässä alkavat yleistyvät toonis-klooniset kouristukohtaukset sekä etenevä henkisen suorituskyvyn lasku. Tuoreiden neuropatologisten tutkimusten perusteella Pohjoisen epilepsia (CLN8) kuuluu ns. NCL-tautiryhmään (neuronal ceroid lipofuscinosis). NCL on ryhmä periytyviä eteneviä enkefalopatioita, joille on tyypillistä autoflouresoivat lipofuskiinit. Vaikka NCL-ryhmän taudit ovat harvinaisia, ne ovat yleisimpiä lasten neurodegeneratiivisia tauteja.

Susanna Ranta

Arvojen merkitys terveydenhuollossa

Kahdenlaiset asiat velvoittavat meitä ihmisiä. On velvoitteita, joita hankimme itsellemme sitoutumalla: menemällä naimisiin, tekemällä lapsia, ottamalla velkaa tai ryhtymällä lääkärin ammattiin. On velvollisuuksia, jotka kohdistuvat meihin aivan riippumatta siitä, mitä itse olemme tehneet: kukaan ei esimerkiksi saa aiheuttaa kenellekään tarpeetonta kärsimystä. Etiikka jakautuu kahteen osaan, moraaliin ja eetoksiin. Moraali muodostuu kaikista niistä vaatimuksista, jotka kohdistuvat yksilöön riippumatta hänen omista sitoumuksistaan. Eetokset velvoittavat meitä siksi, että olemme tehneet vapaaehtoisia sitoumuksia. On olemassa esimerkiksi avioliiton eetos, joka ei velvoita sinkkua, ja lääkärin eetos, joka ei velvoita insinööriä.

Terho Pursiainen

Professori Kaija Seppä: Päihdesairauksien hoitoon tarvitaan uudenlaisia tulostavoitteita

Päihdepotilaat ovat hoitoon pyrkiessään heikossa asemassa verrattuna moniin muihin sairaisiin, sillä päihdehoitoon ei uskota ja resursseja on monissa kunnissa leikattu, sanoo professori Kaija Seppä Tampereen yliopistosta. Niinpä laitoskuntoutuspäivät ovat vähentyneet ja Kelan kuntoutusrahaa on päihdepotilaalle herunut joissain tapauksissa vasta päihdeasiamiehen tekemän valituksen jälkeen. Pirkanmaalla päihdepotilaita on lopulta jouduttu hoitamaan pitkään erikoissairaanhoidossa psykiatrisella osastolla, koska päihdehuollon laitospaikkoja on supistettu.