78147 osumaa

Pernan poiston merkitys

Pernan poiston merkitystä on pitkään pidetty vähäisenä ja splenektomia on tehty suhteellisen kevein indikaatioin. Pernan poiston jälkeisiä infektioita on tutkittu 1950-luvulta lähtien, mutta vasta viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana tehdyt tutkimukset ovat selvästi osoittaneet, että pernan poiston jälkeen sekä lapsilla että aikuisilla esiintyy normaaliväestöä runsaammin vaikeita septisiä infektioita. Myös muita infektioita voi pernan poiston jälkeen esiintyä keskimääräistä useammin. Pernan poistoon liittyy riskitekijöitä, jotka vaativat myös perusterveydenhuollolta valveutuneisuutta näiden potilaiden pitkäaikaishoidossa. Infektioiden torjunnan tulee pernan poiston jälkeen olla tehostettua.

Jyrki Mäkelä, Eveliina Upmeier, Timo Timonen, Heikki Kiviniemi, Seppo Laitinen

Keuhkojen pienennysleikkaus vaikean emfyseeman hoidossa

Keuhkoahtaumatauti heikentää vakavasti potilaan elämänlaatua. Tautiin ei ole parantavaa lääkehoitoa, mutta sen etenemistä voidaan lieventää tupakoinnin lopettamisella, fysioterapialla sekä kotihappihoidolla. Keuhkojen pienennysleikkausta harkitaan, kun potilas kärsii vaikean keuhkolaajentuman aiheuttamasta suorituskyvyn laskusta ja hapenpuutteesta levossa. Leikkauksessa poistetaan noin kolmasosa molempien keuhkojen ylälohkoista, jolloin ilmasalpaus pienenee, pallean toiminta korjautuu ja potilaan rasituksensieto paranee.

Juhani Rämö, Maija Halme

Masentuneisuus ja päihteiden käyttö nuoruusiässä

Alkoholinkäytön aloittaminen on varhaistunut ja nuorten juominen on humalahakuista. Masentuneisuus ja päihteidenkäyttö liittyvät nuorilla usein yhteen. Monihäiriöisyys on nuorilla muutenkin yleisempää kuin aikuisilla. Terveydenhuollon työntekijöille tämä asettaa monia haasteita, mm. nuorten häiriöiden tunnistamisen ja hoitoon ohjaamisen sekä myös palvelujärjestelmän kehittämisen suhteen. Tutkimustietoa nuorten masennuksen ja päihteidenkäytön yhteyksistä tarvitaan kipeästi näihin haasteisiin vastaamiseksi. Varsinkin väestötason tutkimuksia on vähän; suurin osa tutkimuksista on tehty pienehköistä kliinisistä aineistoista.

Antti Torikka, Riittakerttu Kaltiala-Heino, Päivi Rantanen, Matti Rimpelä

Tying the conductor's arms

Olen tällä palstalla esitellyt useita tutkimuksia, joissa on kuvattu bakteerien ja virusten lähes uskomattoman ovelia keinoja väistää immuunipuolustusta. Englantilaisen tutkijaryhmän tulosten perusteella näyttää siltä, että malariaplasmodi tekee tässä lyömättömän ennätyksen. Se nimittäin häiritsee koko immuunivasteen orkesterinjohtajan eli dendriittisolun toimintaa - tästä jutun otsikko.

Matti Viljanen

Antioksidatiiviset vitamiinit tulossa pre-eklampsian ehkäisyyn?

Endoteelin toiminnan verisuonten supistumista suosiva muutos on tärkeimpiä pre-eklampsiaan liittyviä tapahtumia. Uusin yritys vaikuttaa tähän patofysiologiseen tilanteeseen - miniaspiriinihoidon osoittauduttua tehottomaksi - kohdistuu endoteelin superoksidianionien tuottaman oksidatiivisen stressitilan ehkäisyyn antioksidatiivisesti vaikuttavien C- ja E-vitamiinien avulla.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: ASA-allergia ja leukotrieeni-antagonistit

Uusien astman hoitoon suunnattujen leukotrieeniantagonistien on todettu usein vähentävän oireita ja sopivan hyvin nimenomaan asetyylisalisyylihappoallergiasta kärsiville. Tämä voi johtaa väärinkäsitykseen, että näitä lääkkeitä käytettäessä myös särkylääkkeet sopisivat potilaille. Allergy-lehdessä kuvataan tapaus, jossa montelukastihoidon aikana lihakseen annettu diklofenaakki aiheutti vakavan reaktion; vastaavaa on aiemmin raportoitu tsafirlukastista ja ibuprofeenista. Kerran ASA-allergikko on sitä myös jatkossa eikä leukotrieeniantagonisti estä reaktiota, vaikka olisikin muuten hoidossa eduksi. Allergy 1999;54:529 (HP)

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Nanobakteeri elää - ainakin mediassa

Laajalevikkisen Nature-lehden tiiviisti seuratulla uutispalstalla julkaistiin juttu nanobakteeririntamalta. Nanobakteeri, tuo Kuopiossa keksitty kivikuorinen kääpiömikrobi, iskeytyi maailman tietoisuuteen viime vuonna. Arvovaltaisessa lehdessä julkaistiin sen kuvaus ja tieto assosiaatiosta munuaiskivitautiin. Nyt Nature kertoo Suomessa esitetyistä epäilyistä, onko kyseessä todella uusi elämänmuoto tai edes bakteeri. Kriitikoiden mielestä todisteet ovat hatarat ja niitä tarvittaisiin ennen kuin edetään kliinisiin tutkimuksiin. Puolustajia löytyy mm. NASA:sta, joka innostui etsimään nanobakteereita Marsin kivinäytteistä. Nature 1999;401:105 (HA)

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Annetaan otiittilasten risojen olla

Tuoreen hoitosuosituksen mukaan kitarisaleikkauksella ei ole merkittävää tehoa otiittien ehkäisyssä. Kannanotto saa tukea amerikkalaistutkimuksesta. 15 vuoden aikana satunnaistettiin kolmeen ryhmään 461 lasta (3-15 v), joilla oli ollut vähintään kolme äkillistä välikorvatulehdusta edeltäneen puolen vuoden tai neljä tulehdusta edeltäneen vuoden aikana. Tutkimuksesta suljettiin pois lapset, joilla oli joskus ollut ilmastointiputket. Yhdelle ryhmistä tehtiin pelkkä kitarisanpoisto, toiselta poistettiin sekä kita- että nielurisat ja kolmannen ryhmän lapsia ei operoitu lainkaan. Tutkijoiden mukaan toimenpiteiden hyöty oli vähäinen ja lyhytkestoinen eikä kumpaakaan leikkauksista suositella ensimmäiseksi toimenpiteeksi lapsille, joiden ainoa leikkausaihe on toistuva välikorvatulehdus. JAMA 1999;282:945-953 (SYT)

Seppo Yt Junnila

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat