78147 osumaa

Murkuille murrosiän muutoksista

Väestöliitto on julkaissut ensitietopaketin murrosiästä murrosikäisille. Siinä kerrotaan oleellisimmat ulkoiset muutokset, jotka nuori käy läpi taivaltaessaan kohti sukukypsyyttä. Julkaisussa kerrotaan myös tyttöjen ja poikien eri tavalla kokemasta seksuaalisen identiteetin muodostumisesta, seurustelusta ja seksuaalisuuden erilaisista ilmenemismuodoista kuten itsetyydytyksestä ja homoseksuaalisuudesta. Seksisanasto selventää vääriä käsityksiä, samoin kysymys-vastaus muodossa esitetyt faktat nuoria askarruttavista asioista. Ehkäisymenetelmien esittelyssä painotetaan kondomin käyttöä, ja sen paikoilleen asettaminen on esitetty vaihe vaiheelta piirroksin. Lopuksi on selitykset tavallisimmista sukupuolitaudeista.

Potilaan nostamisesta potilaan siirtämiseen

Potilaan siirtämistä avustavien henkilöiden työ on hyvin kuormittavaa. Työterveyslaitos on julkaissut oppaan, jossa esitellään uusia, säästäviä toimintatapoja potilaan avustamiseksi. Oppaan perusajatuksena on, että potilas osallistuu itse aktiivisesti mahdollisimman paljon siirtymiseen. Potilasta ei enää nosteta passiivisesti paikasta toiseen. Kirjassa esitellyt tekniikat säästävät henkilökuntaa, koska niissä pyritään hyödyntämään sekä hoitajan että hoidettavan luontaisia liikemalleja.

Mitä vanhusten hoitajien tulisi tietää ravitsemuksesta

Ruokavalion ja ravitsemustarpeiden muuttuminen iän mukana ovat aiheina Ravitsemusterapeuttien yhdistyksen opaskirjassa hoitohenkilökunnalle. Kirjassa selvitetään elimistön fysiologisia muutoksia, jotka johtavat energiantarpeen vähenemiseen ja sitä kautta ruokavalion muutostarpeeseen. Ruokatottumuksille, ruokahaluttomuudelle, syömis- ja ruokailuongelmille on omat lukunsa. Noin puolet kirjan sivumäärästä on omistettu erityisruokavalioita noudattaville. Kirjasta löytyy ohjeita mm. diabeteksesta, kohonneista veren rasva-arvoista, laktoosi-intoleranssista, kihdistä tai keliakiasta kärsiville.

Työterveyshuollon rooli ja tehtäväalue työpaikan työkykyä ylläpitävässä toiminnassa

Työkykyä ylläpitävä toiminta (tyky-toiminta) on työpaikoilla muuttunut laaja-alaisemmaksi: se on kehittynyt liikuntapainotteisesta ja tempausmuotoisesta toiminnasta kokonaisvaltaisen työyhteisöjen, -organisaatioiden ja -ympäristön kehittämisen, työntekijöiden voimavarojen tukemisen ja ammatillisen osaamisen edistämisen suuntaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli työterveyshuollon roolin ja tehtäväalueen tarkentaminen monimuotoisessa tyky-toiminnassa. Tutkimuksen tulosten mukaan työterveyshuolto osallistuu nykyisin työpaikoilla enemmän tyky-toiminnan tarpeen arviointiin ja suunnitteluun kuin toiminnan varsinaiseen järjestämiseen. Asiakasyritystensä työkykyä ylläpitävän toiminnan vaikutusten arvioimisessa työterveyshuolto on aktiivinen. Työterveyshuollon keskeistä tyky-toiminta-aluetta on työntekijöiden fyysiseen terveyteen ja kuntoon, henkiseen hyvinvointiin, työympäristöön ja työtapoihin vaikuttaminen. Työterveyshuollon osaamista työyhteisötyössä ja ammatillisen osaamisen alueella epäillään päätöksentekijätasolla. Työterveyshuolto itse kokee, että sillä ei ole tarpeeksi voimavaroja vastata asiakasyritystensä kaikkiin tarpeisiin.

Päivi Peltomäki, Kimmo Räsänen, Kaj Husman

Teini-ikäisten raskaudet Suomessa 1990-luvulla

Alle 20-vuotiaiden raskauksien kokonaismäärä on pysynyt vuodesta 1994 lähtien samana. Aborttien määrä on sen sijaan kasvanut, kun taas synnytysten määrä vastaavasti vähentynyt. 16- ja 17-vuotiailla nuorilla sekä aborttien että synnytysten määrä kääntyi kasvuun jo vuoden 1994 jälkeen, 19-vuotiailla vuonna 1997. Viisitoistavuotiailla ja sitä nuoremmilla ei trendin muutosta varmuudella voida todeta. Nuorten raskauksia ja abortteja oli eniten Lapin läänissä, jossa aborttiin päättyneiden raskauksien osuus kaikista nuorten raskauksista on kasvanut jyrkästi vuoden 1994 jälkeen. Raskaudet olivat lisääntyneet eniten vuosien 1993-94 jälkeen vanhan läänijaon mukaisten Pohjois-Karjalan, Turun ja Porin sekä Mikkelin lääneissä.

Elise Kosunen, Matti Rimpelä

Autologiset kantasolusiirrot hematologisten ja muiden syöpätautien hoidossa

Syöpätautien hoitotuloksia voidaan yrittää parantaa antamalla solunsalpaajia jättiannoksisina intensiivihoitoina. Tällaisten hoitojen aiheuttaman luuydinvaurion korjaamiseksi potilaille on siirrettävä hematopoieesin kantasoluja. Viime vuosina potilaan omasta verestä kerättyjen kantasolujen siirrot ovat yleistyneet. Nämä autologiset kantasolusiirrot ovat hyvin siedetty hoitomuoto, koska hyljintäreaktioita ei esiinny ja veriarvot korjaantuvat nopeasti. Autologinen kantasolusiirto voidaankin tehdä myös iäkkäille potilaille. Autologisen siirron pulmia ovat taudin uusiminen alkuvaiheen hyvän hoitovasteen jälkeen sekä se, että autologisessa siirteessä on usein mukana syöpäsoluja. Katsauksessa käsitellään autologisten kantasolusiirtojen erityispiirteitä ja käyttöalueita aiheesta tehtyjen tutkimusten valossa sekä pohditaan syövän hoidon tulevaisuuden näkymiä.

Kari Remes

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat