HUS tulee, olenko valmis

Uuden vuosituhannen myötä syntyvä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on toistaiseksi toiseksi suurin suomalainen kunnallinen yritys. Sen henkilökunnan määrä on noin 18 000 ja se tulee palvelemaan noin 1 350 miljoonaa kansalaista, eli runsasta neljännestä Suomen väestöstä. Monet kysymykset risteilevät ilmassa ja ovat vielä vastausta vailla. Kuitenkin, kun aikaa valmisteluprosessille ei ole enempää annettu, asiat on ratkaistava. Kummallista on yleensä se, että kun on pakko, asiat sittenkin loksahtavat paikoilleen.

Aune Brotherus-Kettunen

Kunnat odottavat valtionosuusjärjestelmän tarkistukselta paljon

Kuntien valtionosuusjärjestelmän tarkistukseen kohdistuvat odotukset ovat kasvaneet huomattavasti viime aikoina, arvioi Kuntaliiton kunnallistalousasiain päällikkö Arto Laitinen.

Sosiaaliturvaa koskevien mielipiteiden erot kasvaneet 1990-luvulla

Valtiotieteen lisensiaatti Pauli Forma totesi Turun yliopistossa vastikään tarkastetussa sosiaalipolitiikan väitöskirjassaan, että eri kansalaisryhmien sosiaaliturvaa koskevat mielipiteet erkanivat toisistaan 1990-luvulla. Forman väitöskirjassa hyväosaisia edustivat suurituloiset ja ylemmät toimihenkilöt, huono-osaisia pienituloiset, työttömät ja yksinhuoltajat.

Ohje opioidien käytöstä vaikean kivun hoidossa

Opioidivalmisteita käytetään Suomessa edelleen selvästi vähemmän kuin Euroopan maissa keskimäärin. Myös pohjoismaisissa tilastoissa Suomi pitää perää. Ajoittain on kiinnitetty huomiota jopa syöpäkipujen alihoitoon, ja muiden vaikeiden kroonisten kipujen hoitoa opioideilla on selvästi vältetty. Toisaalta tähän on myös kaivattu ohjeistusta, ja nyt Lääkelaitos on julkaissut kirjasen opioidien käytöstä muun kuin syövästä johtuvan kroonisen kivun hoidossa. Käyttöaiheita ovat lähinnä vaikeahoitoinen artroosi- ja reumakipu, iskeeminen kipu ja neuropaattinen kipu.

Huumeidenkäyttäjien HIV-epidemia on kääntänyt tilastot nousuun

Huumeruiskujen välityksellä levinneet tartunnat ovat hallinneet viime aikoina HIV-tilastoja. Elokuun puoliväliin mennessä tänä vuonna todetuista tartunnoista lähes 60 % on liittynyt suonensisäisten huumeiden käyttäjien HIV-epidemiaan. Viime ja tänä vuonna onkin huumeruiskujen välityksellä saatuja tartuntoja todettu kaksi kertaa niin paljon kuin aiempien vuosien aikana yhteensä.

Lapsen käteen kuuluu kynä, ei kivääri

Tämänvuotinen koululaisten taksvärkkikeräys käynnistyy 13.9. alkavalla viikolla ja sen teemana on Sudanin lapsisotilaiden kuntouttaminen ja paluu takaisin koteihinsa. Taksvärkki ry. kerää varoja yhdessä Ruotsin Pelastakaa Lapset -yhdistyksen kanssa, joka on jo parin vuoden ajan toiminut eteläisessä Sudanissa.

Kunnossa kaiken ikää -ohjelma tuuppii keski-ikäisiä liikkeelle

Kaikille yli nelikymppisille tarkoitetun kuntokampanjan teemaviikko on 4.-12.9. Tällöin järjestetään eri puolilla maata liikuntatempauksia, joihin osallistujiksi toivotaan kaikkia keski-ikäisiä. Suurten ikäluokkien on vanhetessaan todettu raihnaistuvan hälyttävää vauhtia, ja kuntokampanjan ja sen teemaviikon tarkoituksena on tarjota erilaisia malleja jokaiselle sopivan säännöllisen kuntoliikuntamuodon löytämiseksi.

YTHS:n mielenterveyspalveluilla on kysyntää

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön, YTHS:n, mielenterveystyö on toiminut omana linjanaan YTHS:ssä 30 vuotta. Mielenterveyspalvelujen laajamittainen toteuttaminen pohjautui aikanaan todettuun tarpeeseen, joka ei sittemmin ole ainakaan vähentynyt.

Sairaaloissa annettu suu- ja leukasairauksien hoito tilastojen valossa

Suun terveydenhuollossa on viime aikoina keskusteltu vilkkaasti väestön eriarvoisuudesta terveyskeskusten hammashoitopalvelujen käyttäjinä ja yksityissektorin hammashoidon subventioista. Erikoissairaanhoidon toteutumisesta suu- ja leukasairauksien hoidossa ja tarkoituksenmukaisesta hoidon porrastuksesta sen sijaan ei ole keskusteltu juuri lainkaan. Tämän artikkelin tarkoituksena on esitellä saatavilla olevia tilastotietoja sairaaloissa annetusta suun ja hampaiden hoidosta ja pohtia suu- ja leukasairauksien erikoissairaanhoidon nykytilaa ja kehittämistarpeita.

Eeva Widström, Ulla Mattelmäki-Rimpelä, Tapani Niskanen, Helena Forss, Risto-Pekka Happonen

Tietokoneavusteinen tiedonkeruu kliinisissä tutkimuksissa

Kliinisissä ja terveystaloudellisissa tutkimuksissa suuren ja kompleksisen aineiston keruu huonosti järjestetyistä lähteistä on ollut ongelmallista, ja sitä helpottamaan on kehitetty monenlaisia menetelmiä. Tietokoneavusteiset menetelmät ovat salkkumikrojen aikakaudella itsestäänselvyys, sen sijaan tietojenkeruussa käytetyt ohjelmistot eivät ole vakiintuneet. Artikkelissa esitellään tietojenkeruuohjelmia kirjallisuuden ja kolmen oman terveystaloustieteellisten tutkimuksen antamien kokemusten perusteella.

Tuomo Reina, Harri Sintonen