Vuosi 2000 -ongelma teettää työtä terveydenhuollossa: Kriittiset järjestelmät ykkössijalla

Vuosituhannen vaihtumiseen liittyvät ongelmat tietojärjestelmissä ja laitteissa ovat teettäneet runsain mitoin työtä myös terveydenhuollossa. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, kuinka hyvin vuosi 2000 -ongelmaksi kutsuttuun ilmiöön on varauduttu - suurissa terveydenhuollon yksiköissä hyvin, pienissä selvästi heikommin, niin uskotaan. Kukaan ei myöskään tiedä, missä määrin vuosi 2000 -ongelma edellyttää muutostöitä ja hankintoja terveydenhuollossa tai kuinka paljon niihin uppoaa rahaa.

Suvi Sariola

HYKS:ssa vuosituhannen vaihdetta on edeltänyt pitkä valmistelu

HYKS on valmistautunut vuosituhannen vaihteeseen jo pitkään. Tietojärjestelmiä alettiin luetteloida vuosi 2000 -yhteensopivuuden selvittämiseksi kolmatta vuotta sitten, ja lähes kaikkiin ohjelmiin on jouduttu tekemään muutoksia. Lääkintälaitekannan testaus jatkuu yhä ja uusia laitteita tiedetään jouduttavan hankkimaan. Lääkintälaitteiden testaus aloitettiin elämää ylläpitäviksi luokitelluista laitteista, jotka kaikki on jo tarkastettu.

Suvi Sariola

Helsingin Biomedicum on parasta, mitä lääketieteen tutkimukselle on tapahtunut

Meilahden sairaala-alueelle nouseva uudisrakennus tulee olemaan yhdistävä linkki opetuksen ja tutkimuksen välillä. Rakennukseen tulee tilat lääketieteellisen tiedekunnan opetukselle ja tutkimuskeskus Biomedicumille, joka on Helsingin yliopiston yhteydessä toimiva biokeskus. Lääketieteellinen tiedekunta panostaa ongelmalähtöiseen opetukseen, jonka edellytykset paranevat kun samoissa tiloissa tehdään huipputason kliinistä ja perustutkimusta. Seuraavan viiden vuoden aikana Biomedicumissa tutkitaan mm. kardiovaskulaarisia riskitekijöitä ja verisuonitautien lääkekehitystä, kehitys- ja lisääntymisbiologiaa, molekyyli- ja syöpäbiologiaa sekä neurotieteitä. Keskuksen valmistuttua siellä työskentelee yhteensä noin 1 000 henkilöä.

Tuomo Saarikko

Tarvitseeko liittomme kansainvälisyyttä?

Suomi on koko 1990-luvun työskennellyt päästäkseen osaksi Eurooppaa. EU:n toiminnassa olemme aktiivisia ja markkammekin on katoamassa euron tieltä. Tutkijat ovat todenneet suomalaisen politiikanteon laimentuneen ja tilalle on tullut EU-politiikka. Päätösvalta ja ohjaimet ovat muualla kuin Suomessa. Päätösten ja linjausten koti-Suomessakin on oltava sopusoinnussa Brysselin säädösten kanssa. Tämä suuntaus ei liene sinällään pahasta, sillä päästäkseen vaikuttamaan on oltava todellinen osa järjestelmää, ei vain sivustaseuraaja. Erityisesti suomalaisten pyrkimys noudattaa määräyksiä - jopa järjettömiäkin ohjeita - on tärkeä syy osallistua päätöksentekoon, jotta vältymme maamme kannalta kummallisilta tilanteilta.

Pirkko Valtola

KT:n uusi neuvottelupäällikkö Ulla-Riitta Parikka: Lääkärikunnan sisällä olisi hyväksyttävä palkkaerojen kasvu

KT:n sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelussuhdeasioiden uutena neuvottelupäällikkönä työskentelee seuraavan neljän vuoden ajan varatuomari Ulla-Riitta Parikka. Paikka avautui, kun ennen häntä virassa ollut Eila Uotila siirtyi ylijohtajaksi Terveydenhuollon oikeusturvakeskukseen.

Mika Vehkasaari

Kuulosairaudet ovat suuri kansanterveydellinen haaste

Kuulosairauksiin ei ole Ranskassa aina suhtauduttu riittävällä vakavuudella. Kuitenkin kyse on valtavasta ongelmasta; yli viisi miljoonaa ranskalaista kärsii eriasteisista kuulohäiriöistä. Heikko kuulo on ollut Ranskassa tärkein yksittäinen varusmiespalveluksesta hylkäämisen terveydellinen syy. Vuodesta 1982 lähtien se on ollut myös merkittävin ja yhteiskunnalle kallein työperäinen sairausryhmä. Väestön vanhetessa, ympäristön melutason edelleen kasvaessa ja nuorison meluisten harrastusten lisääntyessä kuulosairauksista saattaa useiden asiantuntijoiden mukaan tulla Ranskassa alkavan vuosisadan vakavin kansanterveydellinen ongelma.

Virpi Latva

Hiljaiset jonottajat

Uutisotsikot kertovat toistuvasti terveydenhuollon vaikeuksista kustannuspaineessa. Kuntien terveydenhuoltoon kohdistamissa paniikkijarrutuksissa joudutaan hurjaltakin näyttäviin tapahtumasarjoihin, mitä todisti Helsingin ja HYKS:n välinen kamppailu viime syksynä. Vastaavia voimainkoitoksia oli muuallakin, mutta ilman näyttävää valtakunnallista julkisuutta.

Olli-Pekka Ryynänen, Markku Myllykangas, Juha Kinnunen, Raimo Tuomainen

Näyttäkäämme, että Suomessa ei ole lääkäripulaa!

Totesin ihmetyksellä, että Suomen Kuvalehti (31/99) julkaisi ilman Suomen Lääkäriliiton vastinetta erikoistutkija Olli Poropudaksen kirjoituksen, jossa todetaan, että Suomen lääkäripula on lääkäreiden taitavan edunvalvonnan aikaansaannosta ja että pahin lääkäripula on vasta tulossa. Tämän kirjoituksen takia haluan tuoda esiin muutaman ajatuksen ja lopuksi tehdä konkreettisen ehdotuksen lääkärikunnan imagon parantamiseksi. Erityisen tärkeäksi näen asian nuorten ja tulevien lääkärien kannalta.

Jorma Viikari

Korjaus

Korjaus kirjoitukseemme Keskustelua-palstalla (SLL 24/99, s. 2845) Koululaisten näöntutkimukset - älkäämme unohtako näöntutkimuksen ammattilaisia:

Seppo Tuominen

Kolme vuotta sodan keskellä Balkanilla

Kesällä 1992 Hannu Vuori vastasi myöntävästi kutsuun lähteä entiseen Jugoslaviaan vastaamaan Maailman terveysjärjestön (WHO) humanitaarisen ohjelman Belgradin toimistosta ja myöhemmin koko ohjelmasta. Hän sai mahdollisuuden liikkua kaikkien sodan osapuolten alueella, tavata lukuisia terveysviranomaisia, työntekijöitä ja vierailla sodan runtelemissa sairaaloissa. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun WHO oli jo sodan aikana lievittämässä sen aiheuttamia tuhoja. Nyt hän on kirjoittanut kirjan lähes kolmivuotisen tehtävänsä tuomista kokemuksista.

Annakatri Öhberg