78147 osumaa

Uutiskirje Yhdysvalloista

Toukokuun 10. päivänä National Board of Medical Examiners (NBME) siirtää lopullisesti kynän ja paperin syrjään laillistamistutkinnoissa. Tästä lähtien tutkinto suoritetaan tietokoneen välityksellä tutkintokeskuksessa. Kaikkiaan 19 000 amerikkalaista lääketieteen opiskelijaa osallistuu viralliseen laillistamistutkintoon, jonka ensimmäinen osa on tarjolla toukokuussa ja toinen elokuun lopulla. Tulokset on luvattu parissa viikossa, kun ennen joutui odottamaan pari kuukautta.

Tuula Fabrizio

Kiropraktiikan integrointi Suomen terveydenhuoltoon

Sekä julkisen vallan että lääkärikunnan suhtautuminen koulutettuihin kiropraktikoihin ja heidän antamaansa hoitoon on muuttunut viime vuosina selvästi myönteisempään suuntaan. Kehitys on havaittavissa sekä ulkomailla että Suomessa. Artikkelissa tarkastellaan, miten kiropraktiikan jatkuvasti lisääntyvä yhteiskunnallinen hyväksyntä on ilmennyt Suomessa, ja erityisesti miten jäljellä olevat esteet kiropraktiikan integroimiseksi Suomen terveydenhuoltoon ovat raivattavissa kaikkia tyydyttävällä tavalla. Tärkeintä olisi ulottaa koulutettujen kiropraktikoiden antama hoito ainakin osittain yleisen sairausvakuutuksen piiriin sekä edistää kiropraktikoiden ja lääkärien kaikinpuolista yhteistyötä.

Martti Vihanto

Urheilijan astma on yleinen ongelma

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että astma on yleinen ilmiö huippu-tason urheilijoilla. Hoitamaton tai ilman diagnoosia jäänyt astmaa sairastava urheilija ei voi pärjätä kestävyyslajin kilpailuissa. Siksi Skandinavian asiaan vihkiytyneet tutkijat kokoontuivat Oslossa helmikuussa 1997 esittämään tuloksiaan tämän asian tiimoilta. Nyt esiteltävä kirja pohjautuu Oslossa pidetyn seminaarin esitelmiin, kirjoittajina 32 pääasiallisesti Skandinavian maista kotoisin olevaa tutkijaa.

Ilkka Helenius

Potilasrekisterit vahva pohja tutkimukselle ja tilastoinnille

Henkilörekisterit ovat taas ajankohtainen keskustelun kohde. Islannin parlamentti Altinget päätti 17.12.1998 kansallisen potilasrekisterin hallinnollisesta siirtämisestä yksityisen yrityksen vastuulle. Tämä on herättänyt epäilevät tuomaat peräämään rekisterien käytön etiikkaa, tietosuojaa ja jopa oikeutusta tietojen keruuseen. Suomessakin on käyty keskustelua erityisesti henkilötunnuksen käytön oikeutuksen ympärillä.

Vappu Taipale, Olli Nylander

Patientregister en stabil grund för forskning och statistikföring

Personregistren är än en gång ett aktuellt samtalsämne. Alltinget i Island beslöt den 17 december i fjol att överföra det administrativa ansvaret för det nationella patientregistret till ett privat företag. Detta har föranlett tvivlarna att skärskåda etiska aspekter på registrens användning, datasekretess och till och med det berättigade med insamling av data. Även i Finland har man diskuterat patientregister, i synnerhet frågan om det är motiverat att registren innehåller individens personbeteckning.

Lääkeresistentti tuberkuloosi Luoteis-Venäjällä

Tuberkuloosin aiheuttama kuolleisuus on suurinta entisen Neuvostoliiton maista Venäjän federaatiossa. Yksi syy suureen kuolleisuuteen on tuberkuloosibakteerien lisääntynyt vastustuskyky lääkkeitä kohtaan. Tiedot Venäjän tuberkuloosin resistenssitilanteesta ovat olleet hajanaisia, epävirallisia ja epämääräisiäkin. Tämä toistaiseksi laajin entisen Neuvostoliiton alueella toteutettu tuberkuloosin lääkeresistenssiä koskeva tutkimus osoittaa, että hankinnainen resistenssi oli hyvin yleistä tuberkuloosibakteereissa Luoteis-Venäjällä jo yli kymmenen vuotta sitten. Viime vuosina resistenssi on laajentunut käsittämään yhtäaikaisesti yhä useampia lääkkeitä. Resistenssi samanaikaisesti vähintään isoniatsidia ja rifampisiinia kohtaan (MDR) on myös yleistynyt merkittävästi. Primaarisen MDR:n suhteellisen pieni esiintyvyys antaa kuitenkin toiveita tilanteen saamisesta hallintaan asianmukaisin ja aktiivisin toimenpitein.

Matti K. Viljanen, Boris I. Vyshnevskiy, Tatjana F. Otten, Elena Vyshnevskaya, Merja Marjamäki, Hanna Soini, Pekka J. Laippala, Alexandr V. Vasilyef

Sydäninfarktipotilaan eteisvärinän hoito

Eteisvärinä on yleinen ongelma infarktipotilailla. Nopea ja epätasainen kammiovaste aiheuttaa usein kiusallisia tykytysoireita ja suorituskyvyn heikkenemistä. Eteisvärinä on lisäksi tärkeä aivohalvauksen vaaratekijä. Altistavien tekijöiden eliminoimisen lisäksi hoidossa on pyrittävä yksilöllisesti punnitsemaan sinusrytmin palauttamiseen ja säilyttämiseen tähtäävän ja kammiovastetta hillitsevän hoitostrategian hyötyjä ja haittoja. Tromboembolisten komplikaatioiden ehkäisy on kaikilla potilailla tärkeää. Estolääkityksen ja kammiovastetta hidastavan lääkityksen eduista ja haitoista on meneillään useita vertailevia tutkimuksia. Niiden tulokset selkiyttävät myös sydäninfarktin sairastaneen eteisvärinäpotilaan hoidon käytännön toteutusta.

Juhani Airaksinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat