Legionella luulee makrofagia amebaksi

Legionella pneumophila on monia eläinlajeja infektoiva, pääasiassa solujen sisällä viihtyvä bakteeri. Se on erityisesti mieltynyt makrofageihin, joiden nielaistavaksi se rohkeasti antautuu. Tämä rohkeus perustuu legionellan kykyyn estää makrofagia yhdistämästä vaarallisia entsyymejä sisältävää lysosomia bakteereita sisältävään fagosomiin. Vastaavan tempun kykenevät tekemään esimerkiksi mykobakteerit, klamydiat ja toksoplasma. Fagosomissa legionella voi hyvin ja lisääntyy, kunnes rakkula ratkeaa ja suuri määrä bakteereita vapautuu ja lähtee etsimään uusia kohteita.

Matti Viljanen

Uutta apua silmäallergiaan

Allergisen konjunktiviitin lääkevalikoima on melko suppea. Markkinoille on hiljattain tullut toinen paikallisesti käytettävä antihistamiini, emedastiini. Se ei välttämättä ole ensisijaislääke, mutta tarjoaa hyvän lisän tämän sairauden hoitoarsenaaliin.

Osmo Kari

Pienten keskosten neurologiset oireet, riskitekijät ja ennaltaehkäisy

Suomessa syntyy vuosittain noin 300 alle 1 000 gramman painoista pikkukeskosta. Heistä noin 70 % selviää varhaisongelmista hengissä. CP-vammaisuutta esiintyy koko väestössä noin 0,2 %:lla mutta pikkukeskosista 10-20 %:lla. Lieviä neurologisia oireita, kuten motorista kömpelyyttä, keskittymisvaikeuksia, oppimisvaikeuksia tai lievää puheenkehityksen viivettä ilmenee koko väestössä noin 10 %:lla, mutta pikkukeskosilla niiden yleisyys on eri tutkimusten mukaan 25-45 %.

Teija Salokorpi

Lapsuusiän syövän vaikutus elämänlaatuun

Alle 15-vuotiailla lapsilla todetaan noin 150 syöpätapausta vuosittain. Nykyaikaisten yhdistelmähoitojen sekä tukihoitojen avulla pysyvä paraneminen on mahdollista noin kolmelle neljästä sairastuneesta kaikki syöpätyypit huomioon ottaen. Onkin arvioitu, että vuonna 2010 on 15-45-vuotiaassa väestönosassa neljä henkilöä tuhannesta lapsuusiän syövästä parantuneita.

Päivi Lähteenmäki

Uusillä yhdistelmä-hoidoilla hyvä teho munasarjasyövässä in vitro

Munasarjasyöpä on Suomessa neljänneksi yleisin naisten pahanlaatuinen sairaus. Vuosittain todetaan yli 500 uutta tapausta. Epämääräisen oireiston vuoksi 2/3 tapauksista todetaan pitkälle edenneessä taudin vaiheessa ja leikkaushoidon jälkeen potilaat saavat lähes poikkeuksetta solunsalpaajahoitoa. Platinayhdisteet (sisplatiini ja karboplatiini) ovat tavallisimpia solunsalpaajia munasarjasyövän hoidossa, ja platinapohjaisilla yhdistelmähoidoilla saavutetaankin ensihoidossa vaste 60-80 %:ssa tapauksista. Ennustetta huonontavat solunsalpaajaresistenssin kehittyminen hoidon kuluessa sekä syövän taipumus uusiutua.

Pirjo Engblom

Luun morfogeneettisen proteiinin toiminta luukasvaimissa

Luu on tukikudoksen erilaistunut muoto, jolla on useita tärkeitä tehtäviä. Luu muodostaa ihmisen tukirangan, joka ylläpitää mineraalitasapainoa ja on siten tärkeä säilytyspaikka eräille epäorgaanisille ja orgaanisille aineille. Luusta 30-35 % on orgaanista ainesta ja 65-70 % epäorgaanista suoloja. Orgaanisesta osasta yli 90 % on kollageenia. Loput alle 10 % muodostuu muista proteiineista kuin kollageenista, luun soluista sekä niiden biologiaan vaikuttavista mielenkiintoisista kasvutekijöistä.

Minna Laitinen

Kunnallinen henkilöstö muutospaineessa

Kuntien henkilömäärä on viime vuosina kääntynyt hienoiseen nousuun pitkän laskukauden jälkeen. Talouslaman kurimuksessa kuntasektori vastasi laman haasteisiin mm. supistamalla olennaisesti henkilökuntaa. Tämän seurauksena olemme joutuneet tilanteeseen, jossa henkilöstön ikärakenne on vääristynyt samalla, kun tulevaisuuden haasteet ovat erittäin suuret erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Reijo Vuorento

Terveyden edistämiseen kaivataan suunnitelmallisuutta ja laatua

Terveyden edistämiseen suunnatut voimavarat näyttävät kunnissa olevan vakiintumassa laman leikkaamalle tasolle, siis huomattavasti matalammalle kuin vuosikymmenen alussa. Kansanterveysjärjestöissä voimavarat ovat pysyneet lamavuosinakin ennallaan tai jopa lisääntyneet. Voimavarojen väheneminen on pakottanut hakemaan uusia toimintatapoja ja samalla tarkastelemaan toiminnan laatua. Toimintaan kaivataan enemmän suunnitelmallisuutta, systemaattisia työmuotoja ja vaikuttavuuden selvittämistä.

Tiedä mihin hyppäät -kampanja muistuttaa uimahyppyjen vaaroista

Invalidiliitto järjestää jo kymmenentenä kesänä Tiedä mihin hyppäät -kampanjan, jonka mottona toistuu hyppyohje jalat edellä ja ja nenästä kiinni.

Belgian dioksiiniskandaali kuohuttaa - millaisia ovat terveysriskit?

Belgian dioksiiniskandaalin vaikutusten voi ennustaa tuntuvan pitkään EU:n elintarvikevalvontaa koskevissa keskusteluissa, puhumattakaan seurauksista maineensa menettäneelle Belgian maataloudelle. Akuuttia myrkytystä ei ruoassa saaduista dioksiinimääristä tule, mutta entä muut vaikutukset väestön terveyteen?