Lääke-info täytti 30 vuotta

Huhtikuussa 1969 käynnistyi Suomen Lääkärilehdessä säännöllinen, aluksi kerran kuukaudessa julkaistu lääkepalsta Ajankohtaista lääkeaineista. Idea sen perustamiseen tuli professori Matti K. Paasoselta, ja päätoimittaja Tapani Kosonen asettui ajatuksen taakse.

Timo Klaukka

Terveyskeskuslääkäreiden lääkemääräykset pähkinänkuoressa

Lääkäriä kohti laskettuna terveyskeskuslääkärit määräsivät lähes viisi kertaa niin paljon reseptejä kuin muut lääkärit. Terveyskeskuslääkärien vuotuisten reseptien kokonaishinta oli viime vuonna keskimäärin 708 000 markkaa, kun vastaava summa muilla lääkäreillä oli alle 200 000 markkaa. Terveyskeskuslääkärien käyttämät lääkkeet ovat hinnaltaan hieman halvempia kuin muiden lääkäreiden käyttämät.

Tiivistelmä Timo Klaukan Alustuksesta Suomen Lääkärilehden Lääkeinformaatioseminaarissa 25.5.99.

Ei kahta ilman kolmatta? Silmän valoreseptorit kuurupiilosilla

Niin matkalaukkuun pujahtanut torakka kuin itse matkustajakin sopeutuvat nopeasti uuteen vuorokausirytmiin maapallon toisella puolella. Mutta miten viesti valoisuuden vaihtelusta välittyy aivojen biologiselle kellolle. Nisäkkäillä tämä salaisuus on silmissä, mutta ei tapeissa ja sauvoissa, kuten on luultu.

Lasten ruoka-allergioiden ruokavaliohoito

Allergiat yleistyvät ja ilmiö liitetään entistä tiiviimmin länsimaiseen elämäntapaan, etenkin ruokaan. Atooppisten sairauksien kehittymiseen on pyritty vaikuttamaan ruokavaliohoidolla. Niin tapahtuu uuden tutkimustiedon valossa tulevaisuudessakin, mutta soveltaen yhtäältä nykyajan jo unohtamaa luonnonmukaista ravintoa ja toisaalta uusinta huipputeknologiaa.

Erika Isolauri

Morfologiset markkerit kokeellisissa ihokasvaimissa

Ihon levyepiteelikarsinooma ja basosellulaarinen karsinooma ovat vaaleaihoisilla ihmisillä yksi yleisimmistä syöpämuodoista. Molempien tärkein etiologinen tekijä on auringonvalon ja keinotekoisen valon ultraviolettisäteily. Suomen pohjoisen sijainnin ansiosta ultraviolettisäteilyaltistus on matala, mutta levyepiteelikarsinooma ja basosellulaarikarsinooma sijoittuvat silti kymmenen yleisimmän syövän joukkoon. Yhdysvalloissa tilanne on jo toinen: noin puolet diagnosoiduista syöpätapauksista on ihon levyepiteeli- tai basosellulaarisia karsinoomia.

Markus Mäkinen

Keuhkokuumeesta aiheutunut sairaalahoito Suomessa 1972-93

Tutkimuksessa selvitettiin keuhkokuumeesta aiheutuneen sairaalahoidon käytön kehitys vuodesta 1972 vuoteen 1993 Suomessa käyttäen lähteenä valtakunnallista sairaaloiden hoitoilmoitusrekisteriä. Saatujen tulosten pohjalta laskettiin ennuste sairaalahoidon käytön muutoksesta vuoteen 2020.

Pirjo Helena Säynäjäkangas

Rifampisiinin vaikutusta eräiden CYP3A4-substraattien farmakokinetiikkaan

Useimmat lääkeaineet metaboloituvat sytokromaalisten (CYP) entsyymien välityksellä ohutsuolen seinämässä ja maksassa. CYP-entsyymien aktiivisuuden lisääntyminen, esim. joidenkin lääkeaineiden vaikutuksesta, voi laskea toisen ko. entsyymin välityksellä metaboloituvan lääkeaineen pitoisuuksia plasmassa. Rifampisiini lisää voimakkaasti lääkeainemetaboliassa keskeisen CYP3A4-entsyymin aktiivisuutta.

Kirsti Villikka

Mehiläishoitajien mehiläismyrkkyallergia

Mehiläismyrkkyallergia on yleinen mehiläishoitajilla, eivätkä hengenvaaralliset reaktiotkaan ole harvinaisia. Mehiläisen ja ampiaisen piston aiheuttamien reaktioiden yleisyyttä mehiläishoitajilla tutkittiin ja haettiin tekijöitä, joilla on yhteys yleisreaktioihin. Mehiläismyrkylle herkistymiseen yhdistyviä tekijöitä kartoittamalla pyrittiin arvioimaan yleisreaktioiden riskiä. Selvitimme myös sitä, miksi vain osa herkistyneistä reagoi pistoihin yleisoirein tai suurella paikallisreaktiolla. Aloite tutkimuksiin tuli mehiläishoitajilta itseltään.

Ilkka Annila

Skitsofrenia ja itsemurha

Skitsofrenia on vakava ja pitkäaikainen, usein nuorella iällä puhkeava sairaus, johon liittyy korkea itsemurhakuolleisuus. Itsetuho on skitsofreniaa sairastavan tavallisin ennenaikaisen kuoleman syy. Arvioidaan, että jopa 10-13 % potilaista tekee itsemurhan usein sairautensa alkuvuosien aikana. Skitsofreniaa sairastavien korkean itsemurhakuolleisuuden taustatekijöistä on olemassa kohtalaisen vähän tutkimustietoa.

Hannele Heilä

Potilasjärjestöt ja terveyden edistäminen

Pohjoismaissa ja erityisesti Suomessa järjestöt ovat perinteisesti olleet vahvoja toimijoita ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, harrastusmahdollisuuksien luomisessa ja etujen ajajana. Yksistään sosiaali- ja terveysalan valtakunnallisia järjestöjä ja säätiöitä on maassamme pitkästi toista sataa ja niiden palveluksessa on 16 000 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista. Paikallisyhdistyksiä järjestöillä on yli 6 000 ja henkilöjäseniä yli 1,5 miljoonaa. Monilla alueilla järjestökenttä on myös kansainvälisesti kulkenut kehityksen kärjessä. Mm. Suomen Sydäntautiliitto on American Heart Associationin jälkeen maailman toiseksi vanhin alan järjestö.

Tor Jungman