Kliinisen mikrobiologian laboratoriotutkimukset: ulkoinen laadunarviointi laadun ja pätevyyden mittarina

Riippumattoman tahon järjestämän jatkuvan ulkoisen laadunarvioinnin avulla laboratoriot voivat seurata helposti oman toimintansa laatua ja puuttua nopeasti korjaavin toimenpitein mahdollisiin poikkeamiin. Suomen kliinisen mikrobiologian laboratorioista vaativaa diagnostiikkaa harjoittavat ovat osallistuneet jo vuosia englantilaisen UK NEQAS:n järjestämille ulkoisen laadunarvioinnin kierroksille kerran kuussa. UK NEQAS:n tulosten vertaileva analysointi osoitti tasoeroja laboratorioiden arkistointijärjestelmissä ja bakteriologisen diagnostiikan luotettavuudessa. Eniten puutteita todettiin anaerobisesti kasvavien taudinaiheuttajien ja elintarvikkeiden välityksellä leviävien suolistopatogeenien löytämisessä. Suomalaisen standardointiryhmän viime vuosien työn tulos sen sijaan näytti parantaneen mikrobilääkkeiden herkkyysmääritystulosten oikeellisuutta.

Anja Siitonen, Pauli Leinikki

Mitä tulosjohtamisesta on seurannut?

Liikkeenjohdon opit tulivat viime vuosikymmenen lopulla mukaan myös julkishallintoa tehostamaan. Yksi laajasti sovellettu osa niitä on tulosjohtaminen. Se on lisännyt tietoisuutta taloudellisuudesta, kasvattanut tulosvastuullisuutta ja lisännyt palveluajattelua. Toisaalta väliin on tuntunut, että usein on etsitty pikemminkin organisaatioista ongelmia konsulttien esittämiin ratkaisuihin kuin ratkaisuja organisaatiossa esiintyviin ongelmiin.

Sakari Möttönen

Erikoislääkärikoulutusohjelman laadun arviointi Osa II: kouluttajat

Helsingin yliopiston yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon laitos on järjestänyt yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen kouluttajakursseja vuodesta 1983 lähtien. Kouluttaja toimii terveyskeskuksessa tai sairaalassa, jossa hänellä on 1-4 koulutettavaa vastuullaan. Myönteisinä puolina kouluttajat kokevat pätevien yleislääkäreiden tuottamisen, oman työnsä kehittymisen ja motivaationsa lisääntymisen. Ongelmina ovat ajan ja resurssien puute, koulutettavien vaihtuminen ja suuret tasoerot. Erikoistujien ja kouluttajien apuvälineinä ohjelmassa käytetään ns. minimitavoitteistoa ja siihen liittyvää lokikirjaa, joita kouluttajat pitävät hyödyllisinä. Helsingissä kehitetyn yleislääketieteen koulutusjärjestelmän piirteitä liittyy tämän vuoden alussa voimaan tulleessa erikoislääkäriasetuksessa, jolla säädetään kaikkien alojen erikoistumiskoulutusta. Kaksiosaisen kirjoituksen ensimmäinen osa, joka käsitteli koulutettavien näkemyksiä, julkaistiin Suomen Lääkärilehdessä 8/99.

Pertti Kekki

Kelan kuntoutuspalvelujen laadun valvonta ja kilpailuttaminen

Kela ostaa kuntoutuspalvelut julkisen kilpailun perusteella. Kilpailun piiriin otettaville laitosmuotoisille palveluille on vahvistettu standardi, joka määrittelee Kelan asettamat edellytykset palveluntuottajalle ja kuntoutusprosessille. Standardi helpottaa laadun arviointia sopimuksen tekovaiheessa ja myöhemmin seurattaessa laatutason ylläpitoa. Vuonna 1998 palveluntuottajina toimi yhteensä 54 kuntoutus- tai tutkimuslaitosta ja työklinikkaa.

Mirjami Airaksinen, Helena Ahponen

Martti Lalla HUS-suunnitelmista: Ehdotettu kuntalaskutusmalli palauttaa suunnittelun viime vuosikymmenelle

- Uudessa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä palataan kehityksessä kymmenen vuotta taaksepäin, jos käyttöön otetaan ehdotettu suunnittelu- ja kuntalaskutusmalli. HYKS:ssa on tehty suunnattomasti työtä kuntalaskutusjärjestelmän kehittämiseksi, ja jos nyt palataankin entisenkaltaiseen puiteraamiin, viime vuosien valtava kehitys mitätöidään kokonaan. Näin arvioi henkilöstön edustajana uuden sairaanhoitopiirin, HUS:n, valmistelutyöhön osallistunut osastonylilääkäri Martti Lalla, Akava-JS:n pääluottamusmies HYKS:ssa ja henkilöstön edustaja HUS-neuvotteluissa.

Suvi Sariola

Orwell ja Islanti

Kun tavallisena maanantai-aamuna työpaikan Finstar-ohjelma kieltäytyy käynnistymästä, internet-yhteys kaatuu ja sähköposti tilttaa liitetiedoston lataukseen, niin tietoyhteiskunnan orwellilaiset uhkakuvat valvovasta isoveljestä tuntuvat kaukaisilta. Valvokoon kuka lystää, jos vain joku yhteys johonkin toimisi... Y2K-ongelmat ovat lääketieteen teknologiassa ja sairauskertomusjärjestelmissä huomioon otettava asia, mutta tähän mennessä uhkakuvat ovat liittyneet joko toimimattomuuteen tai hakkeroinnin aiheuttamaan tietoturvan vajeeseen. Aivan uusi uhka raportoitiin Nordiska Läkarrådetin hallituksen kokouksessa helmikuussa: uhka kokonaisen väestön terveystietokannan kaupallistamisesta ja kontrolloinnista.

Kati Myllymäki

Valtion lääkäritkö lampaita?

Viime sopimuskierroksella valtio sitoutui TUPO:oon jo varhaisessa vaiheessa. Samalla myös valtion lääkärit sidottiin sopimukseen. Kuntapuolen VES-neuvotteluissa pystyttiin titraamaan lääkäreille selvästi parempi tulos kuin pelkkä TUPO - joskin yhtenä apukeinona työajan pidennys. Rakenteellisena elementtinä se ei kuitenkaan sovellu valtion lääkäreiden työhön myöhemminkään, koska valtaosa heistä työskentelee yliopistojen piirissä. Valtion sairaaloita on vain muutama: puolustusvoimien sotilassairaalat ja valtion mielisairaalat.

Pekka Saarinen

Lääkäriliitto ehdottaa terveydenhuoltoon uutta rahoitusmallia

Lääkäriliitto esittää terveydenhuoltoon uutta rahoitusmallia, jolla päästäisiin eroon nykyisen kuntakohtaisen rahoitusmallin ongelmista. Mallin peruspilarina on alueellinen rahoituspohja: kunnat ohjaisivat terveydenhuoltoon tarkoittamansa varat suuren sairaanhoitopiirin kokoiselle alueelliselle kuntayhtymälle, joka huolehtisi rahoituksen ohjaamisesta alueellaan. Kuntayhtymän asiantuntijat määrittelisivät kaikille terveyspalveluille osuuden, joka potilaalle korvataan kustakin palvelusta, ja potilas saisi vastaavan suuruisen hoitosetelin. Tällä hoitosetelillä potilas voisi hankkia hoitonsa valitsemaltaan palveluntuottajalta, myös yksityissektorilta. Hoitosetelin ylittävän osuuden maksaisi potilas itse. Jos potilaan maksettavaksi jäävä osuus on vuodessa suurempi kuin 4 000 markkaa, potilas voisi vähentää ylimenevän osuuden verotuksessa.

Suvi Sariola

Rahoituksen pohja horjuu ja eriarvoistuminen kiihtyy

Lääkäriliiton ehdottaman uuden rahoitusmallin taustalla on huoli terveydenhuollon rahoituspohjan horjumisesta julkisen rahoituksen vähetessä. Taloudellisissa vaikeuksissa painiskelevat kunnat noudattavat lisäksi kukin omaa terveyspolitiikkaansa, ja potilaat ovat joutuneet eriarvoiseen asemaan sen perusteella, kuinka heidän kotikuntansa huolehtii terveyspalvelujen järjestämisestä.

Suvi Sariola

Hallituksen päätöksiä 4.3.99: RAHKEET-mietinnöstä vauhtia terveyspoliittiseen keskusteluun

Lääkäriliiton hallitus hyväksyi kokouksessaan RAHKEET-työryhmän mietinnön terveydenhuollon rahoituksen kehittämiseksi ja edistämiseksi. Se on liiton avaus terveyspoliittiseen keskusteluun.

Mika Vehkasaari