Paikallisosastoille ja alaosastoille omat keskustelutaulut

Lääkäriliiton kotisivuilla internetissä (www.laakariliitto.fi) on avattu oma keskustelufoorumi kaikille liiton paikallisosastoille ja valtakunnallisille alaosastoille. Keskustelutaulut löytyvät lääkärien omalta alueelta, jonne pääsevät ainoastaan liiton jäsenet. Uusilla tauluilla voidaan vaihtaa mielipiteitä paikallisista tai erikoisalakohtaisista kysymyksistä sekä kyseisen lääkäriryhmän internet-palvelujen kehittämistarpeista.

Uudet taskutilastot ilmestyneet

Lääkäreitä oli 1.1.99 yhteensä 18 179. Työikäisten lääkärien määrä oli 16 410. Suomalaisista lääkäreistä 910 oli pysyvästi tai tilapäisesti ulkomailla samaan aikaan kun Suomessa toimi noin 200 ulkomaalaista lääkäriä määräaikaisella toimiluvalla. Työttömiä lääkäreitä oli vuoden alussa 250.

Yksitoista lääkäriä uuteen eduskuntaan

Uudessa eduskunnassa on 11 lääkärikansanedustajaa kuten edellisessäkin, heistä suurin osa entuudestaan tuttuja. Joukossa on kuitenkin myös kolme uutta edustajaa. Kokoomuksen eduskuntaryhmään liittyy uutena ylilääkäri Eero Akaan-Penttilä Espoosta ja keskustan ryhmään sekä terveyskeskuslääkäri Jaana Ylä-Mononen Virroilta että Taivalkosken terveyskeskuksen johtava lääkäri Niilo Keränen.

Ranskaan huippuvaarallisten tautien tutkimuskeskus

Ranskan Lyonissa avattiin maaliskuun alussa Euroopan ensimmäinen P4-turvaluokitustason tutkimuslaboratorio. Huippumodernissa mikrobiologian laboratoriossa tutkitaan maailman vaarallisimpia viruksia ja bakteereja, esimerkiksi Ebolan ja Lassa-kuumeen aiheuttajia.

Virpi Latva

Lupaava ohjelmointityökalu

Vasta-alkajan ja konkarin työkalut sopivat harvoin yhteen. RealBasic on poikkeus säännöstä.

Erkki Karjalainen

Koti vai laitos? Ratkaiseeko fyysinen suorituskyky, henkinen hätä, omaiset, viranomaiset vai raha?

Viime Lääkäripäivillä puhuttiin näyttöön perustuvasta lääketieteestä. Tein poikkeuksen. En ole tehnyt tiedettä, eikä minulla ole näyttöjä ja kaiken lisäksi kerroin lopuksi sadun. Sen sijaan olen 30 vuoden ajan lähes päivittäin joutunut tekemään päätöksiä siitä, hoidetaanko vanhus kotona vai laitoksessa. Viimeiset kymmenkunta vuotta olen ollut vastuussa vanhusten ja pitkäaikaissairaiden sosiaali- ja terveydenhuollosta 23 tuhannen asukkaan kaupungissa.

Viljo Lamppu

Oikeuslääkäri oikeudessa

Suullisen käsittelyn tultua pääasialliseksi käytännöksi käräjäoikeuksissa ja hovioikeudessakin on ilmeistä, että henkirikosasioissa ja muissakin jutuissa oikeuslääkärit joutuvat entistä useammin esiintymään oikeudessa. Viime vuosiin asti on yleensä riittänyt kuolemansyynselvittämisen osalta ruumiinavauspöytäkirjan ja lausunnon lähettäminen poliisille ja edelleen syyttäjälle. Joskus myös puolustuksen edustaja on pyytänyt lausuntoa, mutta näitä tapauksia on harvassa. Vaikka järjestelyissä on yritetty ottaa huomioon turhilta odottamisilta säästäminen, tuhoaa käräjäoikeuspäivä useimmiten kuitenkin kokonaisen työpäivän ja työt siirtyvät ylityöajalle.

Kari Karkola

Tupakoitsijan terveystarkastus, vallanhimon tyydyttämisväline

Suomen Lääkärilehdessä (SLL 6/99) julkaistiin Hannu Wallinheimon ja Anna Pietinalhon kirjoittama pääkirjoitus otsikolla Tupakoitsijan terveystarkastus avuksi lääkärin käytännön työhön. Kirjoitus alkaa tupakoinnin vastustajille tyypillisellä liturgialla siitä, kuinka harvinaisen yksimielisiä ollaan tupakoinnin lopettamisen merkityksestä kansanterveyden kohentumiseen. Yksimielisyys on sen kaltaista, että se tuo mieleen Kiplingin Viidakkokirjassa esiintyvät vanhan sivistyksen raunioilla majailevat bandarlogit, apinat, jotka uskoivat ja uskottelivat muille, että kun he kaikki sanovat jonkun asian olevan niin tai näin, sen täytyy olla totta.

Mika Svensk

Kattava psykiatrian oppikirja

Mielenterveystyön kentällä muutokset viimeisen vuosikymmenen aikana ovat olleet myrskynkaltaiset ja ajoittain muutos on ollut pelkästään taloudellisen intressin sanelemaa. Laitosvaltainen hoitaminen ja potilaiden säilöminen on historiaa ja tutkijat ja kliinikot tarkastelevat mielenterveyttä ja sen poikkeamia aikaisempaa useammin ihmisen omassa elinpiirissä. Psykiatrinen tutkimus ja kliinisen työn kehittäminen eivät tänä päivänä aina kulje käsikädessä. Tieteellinen tutkimus suuntautuu voittopuolisesti nyt ihmisen biologiseen ulottuvuuteen, jolla alueella tehdään runsaasti perustutkimusta, jonka anti käytännön mielenterveystyölle on vähäistä. Selvä poikkeus tästä väittämästä on psykofarmakologia, jolla alueella tieteellinen tutkimus tuottaa kiihtyvällä vauhdilla uusia lääkkeitä käytännön kentälle. Tämä seikka on ohjannut psykiatrikuntaa aikaisempaa voimakkaammin turvautumaan lääkehoitoihin psykoterapioiden kustannuksellakin.

Erkki Väisänen

Huumevalistusta kansantajuisesti mutta asiantuntevasti

Huumeita ja huumeiden käyttäjiä kuvaavat kirjat ovat usein yksipuolisia. Jotkut ovat täynnä biokemiaa, toiset listaavat lähinnä käytön kaameita haittavaikutuksia ja kolmannenlaiset kirjat rakentuvat yhden tietyn syyteorian ympärille tai ylistävät tiettyä parantumisideologiaa ylitse muiden. Päivi Ahtialan ja Kaisa Ruohosen kirja ei kuuluu yhteenkään näistä ryhmistä. Sen alkupuolisko rakentuu yhdeksän entisen huumeidenkäyttäjän teemahaastattelulle. Toisessa puoliskossa käsitellään erilaisia huumeita, huumeidenkäyttäjän elämäntapaa ja huumeriippuvuudesta irrottautumista. Kirjoittajilla on yhteiskuntatieteellinen ja hoitotieteellinen taustakoulutus ja paljon huumetyön kokemusta. Ylilääkäri Antti Holopainen on tarkistanut lääketieteellisten faktojen oikeellisuuden. Kirjan takakannessa mainostetaan: Kirja on kirjoitettu huumeidenkäyttäjille, heidän läheisilleen ja käyttäjien parissa työskenteleville sekä kaikille asiasta kiinnostuneille. Kirja on todella mainoslauseensa veroinen; se sopii luettavaksi yhtä hyvin kokeneelle lääkärille kuin kenelle tahansa kansalaiselle.

Rauno Mäkelä