Malaria-DNA-rokotetta kokeiltu ihmisille

Lukuisat eri eläinlajeilla suoritetut kokeet ovat osoittaneet, että lihassolut tuottavat pinnalleen niihin ruiskutetun geenin koodaamaa proteiinia ja että tätä proteiinia kohtaan kehittyy immuunivaste. Vielä 10 vuotta sitten tällaista olisi pidetty senaikaisen tietämyksen mukaan mahdottomana.

Matti Viljanen

Varhaisen lapsivesipiston riskit

Sikiön kromosomiston ja perimän häiriöitä tutkitaan tavallisesti istukan tai lapsiveden soluista. Istukan solunäytteen ottaminen on jonkin verran työläämpää kuin lapsivesipisto, mutta lapsivesitutkimuksen haittapuolena on ollut myöhäinen ajankohta, tavallisesti raskauden 15.-16. viikko. Vuoden 1991 jälkeen otettiin monissa sairaaloissa käyttöön varhaisempi, 11.-14. raskausviikolla tehtävä lapsivesipisto, joka osoittautui ensin diagnostisesti yhtä käyttökelpoiseksi kuin istukkanäyte tai myöhempi lapsivesinäyte. Niinpä kiinnostus tätä varhaista, suhteellisen yksinkertaista tutkimusta kohtaan lisääntyi.

Pertti Kirkinen

Lymyävät streptokokit

Penisilliini parantaa streptokokkitonsilliitin. Vaikka tauti paraneekin, osalla potilaista bakteeri on hoidon jälkeen viljeltävissä nielusta. Näitä potilaita on ehkä keskimäärin 10 %. Syitä bakteerin karkoituksen epäonnistumiseen on keksitty useita, esimerkiksi beetalaktamaasia erittävät muut nielun bakteerit, penisilliinitoleranssi, uusintainfektio tai lääkkeen jääminen ottamatta. Israelissa tehty tutkimus tarjoaa uuden teorian: streptokokit sukeltavat solujen sisään piiloon antibiootin ulottumattomiin.

Heikki Arvilommi

Tupakointi haittaa Basedow-potilaan oftalmopatian hoitoa

On todettu, että Basedowin tautiin liittyvä oftalmopatia on tupakoitsijoilla usein vaikeampi kuin tupakoimattomilla. Toisaalta on viitteitä siitä, että radiojodihoito - niin hyvä kuin se onkin - usein ainakin alkuun vaikeuttaa mulkosilmäisyyttä. Niinpä ei ole yllätys, että joku on keksinyt selvittää, miten tupakointi vaikuttaa radiojodilla hoidettavien Basedow-potilaiden silmäoireisiin. Tämä joku on ryhmä endokrinologeja Pisan yliopistossa.

Robert Paul

Aikuistyypin diabeteksen lääkehoidon näkymiä

Aivan viime vuosina on saatu paljon uutta tutkimustietoa aikuistyypin diabeteksen lääkehoidosta. Sokeritasapainon, verenpaineen ja lipidiarvojen huolellisella hoidolla saadaan komplikaatioriski pienenemään selvästi. Hyperglykemian hoitoon on insuliinin ohella tarjolla insuliinineritystä lisääviä valmisteita, insuliiniherkkyyden lisääntymiseen perustuvia lääkkeitä ja enteraalisesti vaikuttavia lääkkeitä. Kaikissa lääkeryhmissä on tapahtunut tai odotettavissa kehitystä.

Tapani Rönnemaa, Jorma Viikari

Alfa2-agonistien vaikutus leikkauksenaikaiseen hapenkulutukseen

Anestesiologian tehtävänä on mm. leikkauksen aiheuttaman stressin ja sitä seuraavien hormonaalisten sekä verenkierrollisten muutosten estäminen. Tämän merkitys korostuu erityisesti sepelvaltimotautipotilailla, koska sydämen happitasapainon ja pumppaustoiminnan säilyttäminen on heillä erityisen tärkeää. Perinteisesti kirurgisen stressin aiheuttamia vasteita elimistössä on pyritty estämään riittävän syvällä nukutuksella ja voimakkaalla kipulääkityksellä. Molemmilla tavoilla saavutetaan yleensä hyvä perioperatiivisen stressin kontrolli. Haittavaikutuksena saattaa kuitenkin olla mm. pitkittynyt herääminen ja hengitysvajaus leikkauksen jälkeen.

Markku Taittonen

Näkökulmia suomalaiseen psykiatriseen erikoissairaanhoitoon

Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittäviä muutoksia. Muutosten taustalla on ollut monia tekijöitä: yleismaailmallinen suuntaus, taloudelliset tekijät ja suomalaiset suunnitelmat. 1990-luvun alun laman vuoksi muutos psykiatrisen erikoissairaanhoidon järjestelmässä ei syntynyt hallittuna kokonaisuutena, vaan se toteutettiin säästökohteita etsittäessä vain osittaisena ja selvästi suunniteltua nopeammin. Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut tutkia eri näkökulmista muutosten paineissa olevaa psykiatrista hoitojärjestelmää.

Jyrki Korkeila

Tuntoherätevasteet anestesian aikana

Tuntoherätevasteet (somatosensory evoked potentials, SEPs) ovat tuntoärsytyksen seurauksena syntyviä, hermosolujen tuottamia sähköisiä potentiaaleja. Niiden avulla voidaan tutkia tuntohermoratojen toimintakykyä ääreishermostosta keskushermostoon. Elektroenkefalografia (EEG) ja herätevasteet mahdollistavat myös leikkauksenaikaisen neurofysiologisen seurannan. Neurofysiologisessa monitoroinnissa tavoitteena on mahdollisten neurologisten komplikaatioiden toteamisen ohella tarvittaessa arvioida anestesian tasoa ja riittävyyttä.

Timo Porkkala

Siklosporiinin käyttö kolmessa vaikeasti hoidettavassa ja kroonisessa ekseemataudissa

Kuusi osatyötä sisältävässä väitöskirjatyössä on tutkittu immuunomodulatoorisen lääkkeen, siklosporiinin käyttöä kolmessa vaikeasti hoidettavassa ja kroonisessa ekseemataudissa (käsiekseema, atooppinen ekseema ja aurinkoekseema). Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää siklosporiinin tehokkuutta remission induktiossa, pysyvyydessä ja elämänlaadun parantamisessa sekä hoidon aiheuttamia sivuvaikutuksia.

Håkan Granlund

Etiikka ja genetiikka

Genetiikka on mahdollistanut monia asioita, jotka ovat tähän asti kuuluneet lähinnä tieteiskirjallisuuteen - tieteen äärirajojen ulkopuolelle - ja joihin liittyviä eettisiä näkökohtia ei ole sen vuoksi motivoiduttu selvittämään. Arvokeskustelun liiallisen realistisuuden seurauksena tiede on monin paikoin ajanut etiikan ohi: useat tekniset sovellutukset ovat eettisesti normittamatta. Toisaalta monet uudet mahdollisuudet - erityisesti lääkitsemisen alalla - voivat jäädä hyödyntämättä, mikäli tutkimusta jarrutellaan ilman painavia eettisiä perusteita. Eettiseltä kannalta ajatellen ihmisen hyvinvointia lisäämään pyrkivän tutkimuksen tarpeeton rajoittaminen voi olla yhtä tuomittavaa kuin vahingollisiin seurauksiin johtavan tutkimuksen salliminen.

Veikko Launis