Alkoholia juodaan jo lähes 9 litraa

Virallisesti tilastoidun, 100-prosenttiseksi muutetun alkoholin kulutus asukasta kohden oli seitsemän litraa vuonna 1998. Tilastoimattoman alkoholin määrä oli arviolta 1,9 litraa, joten kokonaiskulutus lähenee yhdeksää litraa asukasta kohden. Alueellisesti alkoholin kulutus on keskittynyt voimakkaasti pääkaupunkiseudulle ja suuriin kaupunkeihin.

Päättäjien nikotiiniriippuvuus ei saa olla työsuojelun esteenä

Tupakansavu kuuluu selkeästi syöpää aiheuttaviin aineisiin, toteavat pakkotupakoinnin vaaroja vähättelevistä lausunnoista huolestuneet Keuhkovammaliitto, Suomen Syöpäyhdistys, Suomen Sydäntautiliitto ja Suomen ASH (Action on Smoking and Health).

Suomalaisen ruoan viikko: Suomalaisten elintarvikkeiden arvostus lisääntynyt entisestään

Kuluttajat arvostavat suomalaisia elintarvikkeita: kaikki ikäryhmät kokevat kotimaiset elintarvikkeet terveyden kannalta turvallisiksi ja luotettaviksi. Noin 80 % kuluttajista olisi valmis ostamaan suomalaisia elintarvikkeita, vaikka ne maksaisivat hieman enemmän kuin ulkomaiset tuotteet.

Lääkinnällinen pelastustoiminta korostuu helikopterityöryhmän ehdotuksessa

Sisäministeriön helikopterityöryhmä katsoo, että Suomeen tarvitaan helikopteri ensihoito- ja pelastustehtäviä varten kahdeksalle paikkakunnalle. Työryhmä pitää helikopteria tärkeänä välineenä erityisesti lääkinnällisessä pelastustoiminnassa.

AIDSin alkuperästä todisteet

Immuunikatovirus HIV:n on jo pitkään epäilty tarttuneen ihmiseen alun perin apinoista. Nyt tutkijat ilmoittavat löytäneensä tästä myös todisteet.

Piippola ostaa terveyspalvelut Haapavedeltä

Piippolan kunta Pohjois-Pohjanmaalla on vuoden alusta alkaen ostanut kaikki terveydenhuollon palvelut naapurikaupungista Haapavedeltä. Kunnanjohtaja Jouni Perälän mukaan näin pystyttiin pitämään terveysasema Piippolassa ja samalla säästämään miljoona markkaa.

Ehkäisevän terveydenhuollon kohteita ja haasteita

Suomalainen kansanterveystyö on vuosikymmenien kuluessa ulottunut moniin sellaisiin saavutuksiin, joista voimme olla iloisia ja ylpeitä. Väestön yleinen terveydentila on parantunut, monia kansantauteja on voitettu tai niistä on saatu hyvä ote, kuolleisuus on vähentynyt ja keskimääräinen elinikä on pidentynyt. Nämä saavutukset ovat todennäköisesti monien suotuisien tekijöiden yhteisvaikutuksen tulosta, eikä monissa tapauksissa ole helppoa tai edes mahdollista osoittaa selvää yksittäistä syy-seuraussuhdetta tapahtuneelle myönteiselle kehitykselle. Poikkeuksina tästä ovat sellaiset ehkäisyhankkeet, joissa toimenpiteiden vaikutus on selkeästi osoitettavissa ja mitattavissa ja niiden teho on usein äärimmäisen hyvä; lähinnä tietyt infektiotaudit ovat käyneet harvinaisiksi tai jopa lähes hävinneet rokotusten ansiosta.

Kimmo Koskenvuo

Erikoisalayhdistyksien näkemyksiä erikoislääkärikoulutuksen tulevaisuudesta

Erikoislääkäriyhdistykset ovat huolissaan erikoislääkärikoulutusta vaivaavasta henkilö- ja määrärahapulasta. Erikoistuvan lääkärin työaika kuluu liiaksi rutiinitöissä eikä ohjaavalla lääkärillä ole riittävästi aikaa henkilökohtaiseen ohjaukseen. Lisäksi eri koulutusyksiköiden välillä vallitsee epäyhtenäisyys vaadittavista tiedoista ja taidoista. Tilanteen korjaamiseksi tarvittaisiin taloudellisten panosten lisäksi parempaa yhteistyötä eri yliopistojen välillä sekä aitoa halua parantaa koulutuksen laatua. Konkreettisena parannusehdotuksena on esitetty koulutusvastuun nimeämistä tietylle seniorilääkärille ja rahallisen korvausjärjestelmän kehittämistä. Tiedot käyvät ilmi Nuorten Lääkärien Yhdistyksen tekemästä kyselystä erikoisalayhdistyksille.

Harri Hyppölä, Sari Silventoinen, Maria Huttunen

Oikaisu

Suomen Lääkärilehden numerossa 4/99 sivuilla 307-309 olleessa artikkelissa Mari Sälevaara, Mikael Gardberg, Eero Laakkonen: Prostaglandiinivalmisteen valinta synnytyksen käynnistyksessä - taloudellisia ja hoidollisia näkökohtia, puhuttiin 25 myyg:n annoksesta misoprostolia. Annoskoon olisi pitänyt olla 50 myyg, eli neljäsosa 200 myyg:n tabletista. Pahoittelemme virhettä.

Health on the Net - laadunvarmistusta lääketieteellisiin tietopalveluihin

Internetin mahdollisuudet lääketieteellisen tiedon jakamisessa sekä alan ammattilaisille että potilaille ovat suuret. Kuitenkin tämä uusi media on osoittautunut ongelmalliseksi, koska tiedon laatuun ei voi luottaa. Jotta Internetiä voitaisiin parhaalla tavalla käyttää terveydenhuollon ja potilaiden hyväksi, on pystyttävä arvioimaan tietopalvelujen laatua. Kansainvälinen Health on the Net (HON) -säätiö ja sen suomalainen sisaryhdistys HON Finland r.y. on perustettu edistämään tasokkaita lääketieteellisiä tietopalveluja.

Jari Forsström