78147 osumaa

Tulossa TULES-vuosikymmen

Tuki- ja liikuntaelinsairauksien (TULES) kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys sekä diagnostiikkaan ja hoitoihin liittyvät vaikeudet tekevät niistä tulevaisuuden lääketieteen painopistealueen ja luovat pohjan kannattavalle tutkimustyölle. TULES-diagnostiikassa ja -hoidoissa on epätarkkuutta patofysiologian puutteellisen tuntemuksen vuoksi. Vääriä ja tarpeettomia diagnostisia ja hoidollisia toimenpiteitä tehdään edelleen. Epätarkkuus aiheuttaa hoitomenetelmien heikkoa vaikuttavuutta ja ylimääräisiä, jopa turhia yhteiskunnallisia kustannuksia.

Mats Grönblad

Lasten hypertyreoosin hoitokäytäntö TAYS:n lastentautien klinikassa 1980-1997

Hypertyreoosi on lapsilla ja vielä nuoruusiässäkin harvinainen sairaus. TAYS:n lastentautien klinikassa oli vuosina 1980-97 nuoruusiän hypertyreoosin takia hoidossa ja seurannassa yhteensä 23 potilasta. Hoitolinja on perinteinen: kaikkien potilaiden hoitona oli ensin tyreostaattinen lääke, tavallisimmin karbimatsoli. Radiojodia tai leikkaushoitoa käytettiin hypertyreoosin uusiutuessa tai lääkehoidon epäonnistuttua hoitomyöntyvyysongelmien vuoksi. Tuoreiden tutkimusten valossa myös lasten hypertyreoosin hoidossa voitaisiin ehkä käyttää aktiivisemmin radiojodia, jolla hoitotulos saavutetaan nopeammin kuin perinteisellä lääkityksellä. Hypertyreoosin uusiutuminen on varsin tavallista, samoin hoidon jälkeinen hypotyreoosi, joten tarkka jatkoseuranta on tarpeen.

Marja-Terttu Saha, Hanna-Liisa Lenko

Lasten ja nuorten tavallisimmat kilpirauhassairaudet

Lasten ja nuorten kilpirauhassairaudet ovat nykyään varsin harvinaisia, koska jodin puutteesta johtuva endeeminen struuma on lähes hävinnyt. Kilpirauhassairauksien oireet kehittyvät yleensä vähitellen, ja tämä viivästyttää tutkimuksiin hakeutumista. Jos potilaan kilpirauhanen ei ole selvästi suurentunut, diagnostiikka on hyvin haastavaa. Varhainen diagnoosi ja hoidon aloittaminen ovat kuitenkin hyvin tärkeitä, sillä pitkään jatkuessaan useimmat kilpirauhassairaudet haittaavat lapsen ja nuoren normaalia fyysistä ja emotionaalista kehitystä.

Jorma Mäenpää

Vanhusten verenpainetauti

Noin puolella suomalaisista vanhuksista on kohonnut verenpaine (yli 140/90 mmHg), joka muodostaa ikäihmisilläkin lisääntyneen sydän- ja verisuonitautien sairastuvuus- ja kuolleisuusriskin lukuunottamatta ehkä kaikkein vanhimpia ihmisiä. Laajoissa, myös isoloidun systolisen hypertonian lääketutkimuksissa on osoitettu vanhusten hyötyvän lääkehoidosta (diureetit, beetasalpaajat, keskipitkävaikutteinen kalsiuminsalpaaja) absoluuttisesti laskien jopa enemmän kuin nuorempien. Vanhusten lääkehoidon aihe (systolinen verenpaine vähintään 160 mmHg ja/tai diastolinen 90 mmHg vastaavasti) on sama kuin nuoremmilla henkilöillä. Räätälöitäessä lääkehoitoa yksilöllisesti vanhuksille on otettava huomioon ikä, yleiskunto, muut sairaudet, lääkkeet sekä riskitekijät. Hoidon tavoitteina ovat verenpaineen hidas lasku alle 160/90 mmHg ja laadukkaan elämän pidentäminen. Erityisesti vanhusten hypertonian optimaalinen hoito on vaativaa, mutta eettisesti ja kansantaloudellisesti tärkeää.

Sulo Rajala

Onko pitkäaikaissairaan lapsen sisarukset unohdettu?

Lapsen pitkäaikaissairaus vaikuttaa koko perheen elämään, myös sisarusten henkiseen hyvinvointiin. Vanhemmilta ei yleensä riitä yhtä runsaasti huomiota perheen muille lapsille, mikä on omiaan lisäämään sisarkateutta, joka puolestaan usein tuottaa syyllisyyttä. Isoille sisarille tyypillisimpiä ovat internalisoivat oireet kuten masennus ja ahdistus, kun taas pikkuveljet useammin oireilevat käyttäytymisen häiriöillä ja aggressiolla. Toisaalta sisaruksen sairastaminen voi lisätä empatiakykyä ja moraalista kasvua irti itsekeskeisyydestä. Se voi myös itsenäistää ja tuottaa avarakatseisuutta. Eri sairaudet vaikuttavat osin eri tavoin, ja perhe sekä laajempi sosiaalinen verkosto voivat tehdä paljon sisarusten tilanteen hyväksi.

Irma Moilanen

Miten auttaa mielenterveyspotilaan omaisia?

Perheenjäsenen sairastuminen vaikuttaa aina perhetilanteeseen oli sitten kyse lapsen lyhytaikaisesta nuhakuumeesta tai huoltajan sairastumisesta syöpään tai sydäninfarktiin. Tavallisissa sairauksissa syy yleensä saadaan selville ja potilas paranee hoitamalla tai oireet pysyvät kurissa lääkityksen avulla. Mielenterveyden häiriöt ovat erilaisia: läheinen ihminen muuttuu, sairauden syitä ei tunneta, hoidon tulosta ei voi ennustaa ja lääkkeet aiheuttavat sivuvaikutuksia. Omaisten ongelmana on epävarmuus ja huoli mistä saada voimia, jotta tilanteen epävarmuus ei nakertaisi heitä itseäänkin tyhjäksi. Ahdistusta, häpeää ja erilaisuutta on voinut lisätä sekin, että mielenterveyden sairauksia on hoidettu pääasiassa eri paikoissa kuin muita sairauksia. Mielenterveyspotilaita varten on ollut omat mielenterveystoimistonsa, omat sairaalansa ja oma lakinsa. Yleissairaalapsykiatria on vasta vähitellen yleistymässä ja mielenterveystoimistot liittymässä osaksi terveyskeskusten toimintaa.

Ulla-Kaija Lammi

Amyotrofisen lateraaliskleroosin ympäristöperäiset riskitekijät

Amyotrofinen lateraaliskleroosi (ALS) on harvinainen, ainoastaan motoneuroneja vaurioittava hermoston rappeutumatauti, jonka syytä ei tunneta. Koska parantavaa hoitoa ei ole, tauti johtaa muutamassa vuodessa kuolemaan. Tautia esiintyy kaikkialla maailmassa, mutta sen yleisyydessä on huomattavia alueellisia eroja. ALS-taudin riskitekijöitä tutkittaessa ovat selvimmin nousseet esille ikä, miessukupuoli ja perinnöllisyys. Minkään ympäristötekijän tai metabolisen häiriön ei vielä ole varmuudella osoitettu aiheuttavan ALS-tautia, mutta epäilyjä on esitetty useistakin yhteyksistä.

Annukka Tamminen, Kai Savolainen

Seuloako kolorektaalisyöpää vai ei?

Tähän visaiseen kysymykseen voi etsiä vastausta tekemällä tehdyistä kontrolloiduista kokeista meta-analyysin - kuinkas muuten. Meta-analyysiä varten löytyi neljä satunnaistettua tutkimusta, joissa yhteensä oli mukana 330 000 yli 40-vuotiasta osallistujaa. Seulontaan osallistujilta oli analysoitu ulosteen veri noin kahden vuoden välein Hemoccult-testillä. Positiivisen näytteen antaneet olivat joutuneet jatkotutkimuksiin, joita olivat endoskopia ja paksusuolen kaksoiskontrastiröntgentutkimus.

Heikki Joensuu

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat