78147 osumaa

Svensk sjukvård i Helsingfors -från utopi till verklighet

Kirurgiska sjukhuset i Helsingfors bör utvecklas till ett mellannyländskt centrum för vård på svenska. Sjukhuset kunde erbjuda hälsocentralservice på svenska för helsingforsare, men också specialistledda avdelningar för patienter från hela huvudstadsregionen. Den svenska medicinar- och vårdutbildningens hotade ställning i Helsingfors gör upprättandet av ett centrum för undervisning och forskning på Kirurgiska sjukhuset till en första rangens fråga.

Matti Klockars, Kristian Wahlbeck, Tom Pettersson

Korutonta kardiologiaa - perustiedot ajan tasalle

Äskettäin kehuttiin tällä palstalla hematologian oppikirjaa ja mainittiin sen sivujen muistuttavan värikästä torikokousta. Itseäni on tämä nykyaikainen värikkyys ja rauhattomuus niin kirjoissa kuin useilla internetsivuillakin aika ajoin puuduttanut. Niinpä olikin virkistävää avata vuonna 1998 painettu kirja, jonka sivut ovat rehellistä, kapeasti ladottua mustavalkoa, kuvioita muutama ja taulukoitakin alle kymmenen. Silti (ja ehkä juuri siksi) ensivaikutelma oli sympaattinen ja pehmeäkantisen kirjan avasi mielellään uudelleenkin. Kyseessä on kolmen birminghamilaisen (UK) kardiologin kirjoittama rautaisannos sydän- ja verisuonitaudeista.

Timo Strandberg

Aivohalvausten ilmaantuvuuden ja aivohalvauskuolleisuuden muutokset kymmenen vuoden aikana FINMONICA-tutkimuksessa

Suomessa perustettiin 1980-luvun alussa väestöpohjainen aivohalvausrekisteri kolmelle alueelle, Pohjois-Karjalan lääniin, Kuopion lääniin sekä Turun ja Loimaan alueelle. Kymmenen vuoden seurantajakson aikana selvitettiin näiden alueiden 25-74-vuotiaan väestön aivohalvausten ilmaantuvuus, kohtaustaajuus ja aivohalvauksen aiheuttama kuolleisuus. Kymmenen vuoden aikana tapauksia rekisteröitiin 11 392 ja niistä 78 % oli ensimmäisiä aivohalvauksia. Aivohalvausten ilmaantuvuus pieneni merkitsevästi koko aineistossa, miehillä 1,7 % ja naisilla 2,2 % vuotta kohti. Kuolleisuus aivohalvaukseen väheni samoin, miehillä 5,2 % ja naisilla 4,7 % vuotta kohti. Myös kohtaustaajuus pieneni merkitsevästi sekä miehillä että naisilla. Ilmaantuvuuden suhde kuolleisuuteen suureni selvästi seuranta-aikana, mikä tarkoittaa sitä, että kuolleisuus on pienentynyt jyrkemmin kuin ilmaantuvuus.

Juhani Sivenius, Cinzia Sarti, Pirjo Immonen-Räihä, Esko Kaarsalo, Kari Kuulasmaa, Markku Mähönen, Erkki V. Narva, Veikko Salomaa, Kalervo Salmi, Jorma Torppa, Jaakko Tuomilehto

Aivosähkökäyrän seurantaan perustuva laite anestesian riittävyyden arvioinnissa

Leikkauspotilaan verenkierron, hengityksen, hapetuksen ja lihasrelaksaation seurantaan anestesian aikana on nykyisin käytössä monipuolisia mittareita. Mutta vaikka anestesian monitoroinnin kehitys on ollut nopea, anestesian syvyyden arviointi on vaikeaa. Se on perustunut pääasiassa autonomisen hermoston välittämien heijasteiden, kuten potilaan verenpaineen ja sykkeen tarkkailuun, ja nämä mittarit tiedetään epätarkoiksi. Koska lihasrelaksantteja käytettäessä potilaan tajuttomuudesta ei voida olla varmoja, useimmat potilaat nukutetaan tarpeettoman syvään anestesiaan. Tämä taas hidastaa toipumista ja lisää lääkekustannuksia. Silti myös tahatonta hereilläoloa esiintyy edelleen satunnaisesti. Uusi EEG-analyysiin perustuva anestesian syvyyden mittauslaite auttaa anestesian yksilöllisessä räätälöinnissä kullekin potilaalle. Anestesian syvyyden optimointi parantaa anestesiatyön laatua ja saattaa vähentää kustannuksia ja nopeuttaa toipumista anestesiasta. Nopea toipuminen on tärkeää erityisesti päiväkirurgiassa, jonka osuus leikkaustoiminnassa kasvaa koko ajan.

Arvi Yli-Hankala, Anne Vakkuri, Kari Korttila

Metabolinen oireyhtymä ja sen merkitys

Metabolisella oireyhtymällä tarkoitetaan glukoosi- ja rasva-aineenvaihdunnan poikkeavuuksien ja kohonneen verenpaineen muodostamaa vaaratekijäkokonaisuutta, johon tavallisesti liittyy myös keskivartalolihavuus. Sekä oireyhtymän yksittäisten poikkeavuuksien että niiden kasautumisen taustalla on insuliiniresistenssi. Nykykäsityksen mukaan metabolinen oireyhtymä on osittain periytyvä, toisaalta ympäristötekijöiden muovaama sydän- ja verisuonisairauksien ja aikuistyypin diabeteksen vaaratekijä. Se on diagnosoitavissa usein jo varhaisvaiheessaan, jolloin ehkäisevät toimenpiteet ovat mahdollisia.

Mauno Vanhala

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat