Kirje sinulle psykiatri tai siksi aikova

Psykiatrien taito tehdä ensidiagnoosi oli ainakin vielä 20 vuotta sitten lapsenkengissään - ja lääkärien mielissä myöhemmissä diagnooseissa potilas leimataan tähän ensimmäiseen. Näin kroonillistetaan potilaita. Entä nyt? Kerron esimerkin:

Kroonisen kivun synnyn ja lievittämisen ydinkohdat järjestelmällisesti

Kroonisen kivun syntymekanismeja, ilmenemismuotoja, hoitokeinoja ja ennustetta käsittelevän kirjan ulkoasu on yhtä karu kuin yleinen käsitys kroonisesta kivusta kärsivästä henkilöstä: kannesta erottuu hämärästi lanneselkä, jota potilaan omat kädet kivun lievittämiseksi tukevat ja hierovat. Koko kirjan ulkoasu on turhankin harmaa ja masentava, sillä toteutus on kansia lukuun ottamatta täysin mustavalkoinen, ja teksti on ladottu monotonisesti. Kirjassa ei ole tekstiin sijoitettujen luettelojen ohella yhtään kuvaa tai graafista esitystä. Tämän tarkoituksena lienee ollut pitää teoksen hinta niin edullisena, että se voi olla useimpien kroonisia kipupotilaita hoitavien henkilöiden työhuoneen kirjahyllyssä tai työtakin taskussa, mitä helpottavat myös pehmeäkantisuus ja sopivan pieni sivukoko.

Pertti Pere

Uusia tuulia ja intoa uudessa suomalaisessa gastroenterologian oppikirjassa

Suomalainen uusi gastroenterologian oppikirja ilmestyi keväällä 1998. Teos paljastaa ensi sivuillaan uusia taitajia. Alan ansiokkaiden pioneerien toimittaman edellisen kirjan 60 kirjoittajasta yli puolet on vaihtunut. Esipuheessaan lukijalle toimittajat korostavat gastroenterologian nopeaa kehitystä, mikä johti vuonna 1993 ilmestyneen painoksen uudistamiseen. Kirjaa selatessa tulee siten ensimmäisenä mieleen verrata sitä edeltäjäänsä: mitä muutoksia on tehty ja mitä uutta teos antaa lukijalleen.

Ilkka Krekelä

Marie Curie - radiumin keksijä, fyysikko ja kemisti

Marie Curie, alunperin Manya Sklodowska (1867-1934), oli puolalaissyntyinen fyysikko ja kemisti, jonka ura sivusi myös lääketiedettä. Hänen isänsä oli matematiikan ja fysiikan opettajana Venäjän hallitsemassa Puolassa. Manya oli etevä oppilas kouluaikana, mutta sen jälkeen hänen oli varojen puutteessa ryhdyttävä heti opettajaksi. Samalla hän osallistui salaa kansallismielisen "vapaan yliopiston" toimintaan luennoiden puolan kielellä naistyöläisille. Manya otti 18 vuoden ikäisenä kotiopettajattaren paikan ja koki sen aikana onnettoman rakkaussuhteen. Ansaitsemillaan varoilla hän rahoitti sisarensa Bronian lääketieteen opiskelua Pariisissa. Avustamiseen kuului, että sisaren tuli vuorostaan auttaa häntä.

Arno Forsius

Kiusaamiskirja

Kiusaaminen on ihmisen toiminnoista jaloimpia, jos kohta se tunnetaan myös eläinmaailmassa. Esimerkiksi siat joutuessaan elämään liian pienessä tilassa voivat stressaantua niin että päättävät tappaa jonkun lajitoverinsa lämpimikseen. Sikojen metodi on juoksuttaa uhria niin kauan että se menehtyy. Kanat taas nyppivät uhrinsa höyhenet yhden toisen jälkeen, siihenkin kuolee.

Ei uusia valtakirjamenettelysopimuksia Kelan kanssa

Suomen Lääkärilitto ja Kela ovat neuvotelleet yksityislääkäreiden lääkärinpalkkioiden, laboratorio- ja röntgentutkimusten ns. suorakorvauskäytännöstä lähes viidentoista viime vuoden ajan. Kyse näissä neuvotteluissa on siitä, miten palvelun tuottaja eli lääkäri tai lääkärikeskus voisi alentaa potilaalta välittömästi perimänsä palkkion sairausvakuutuksen korvauksen määrällä ja saada perimättä jätetty vakuutuksen osuus suoraan Kelalta. Apteekeissa kokonaan korvattavia lääkkeitä koskeva vastaava järjestelmä toteutettiin heti sairausvakuutuslain vuonna 1964 tapahtuneen säätämisen jälkeen. Aluksi toimittiin Kelan ja Suomen Apteekkariliiton välisellä sopimuksella, vuonna 1970 asiasta säädettiin kaikkia korvausluokkia koskien lailla. Tämän jälkeen apteekit ovat saaneet omaa tilitystään vastaan Kelalta sv-korvausrahansa. Tämän lisäksi Kela on maksanut apteekille ostokertakohtaisen palkkion sv-korvauksen laskemisen ja tilityksen teosta aiheutuneesta lisätyöstä.

Taito Pekkarinen

Rilutsoli - ensimmäinen ALS-lääke

ALS eli amyotrofinen lateraaliskleroosi on sairaus, jonka hoitoa on perinteisesti pidetty toivottomana. Samoin kuin Alzheimerin taudin ja Parkinsonin taudin hidastamisessa on viime vuosina saavutettu pieniä mutta merkittäviä edistysaskeleita, voidaan ALS:n etenemistä nykyisin jonkin verran jarruttaa. ALS:ia sairastavilla on usein runsaasti tietoa tautinsa laadusta ja käynnissä olevista lääketutkimuksista. Tämän vuoksi heitä hoitavien lääkäreiden, erityisesti neurologien, tulisi perehtyä ALS:n hoitoon tarkoitetun uuden lääkeaineen, rilutsolin ominaisuuksiin.

Hannu Laaksovirta

Keskenmenojen hoito Suomessa

Keskenmenojen hoitokäytännöt eivät pohjaudu kokeelliseen tai muuhun vertailevaan tutkimukseen, vaikka keskenmeno on yleinen ja voi joskus aiheuttaa jopa hengenvaarallisen tilan. Kirjallisuudesta ei löydy vertailevia tutkimuksia hoitoonhakeutumisen tai vuodehoidon tarpeesta. Myös oppikirjoissa on keskenmenon hoitoa kuvattu lyhyesti ja ylimalkaisesti. Mielenkiinto keskenmenojen hoidon tutkimukseen on lisääntynyt vasta 1990-luvulla. Artikkelissa kuvataan keskenmenojen hoitoa Suomessa sekä pohditaan hoitokäytäntöjen järkevyyttä olemassa olevan kirjallisuuden valossa.

Elina Hemminki, Mika Gissler, Niina Jaakkola, Jouni Jaakkola

Alaraaja-amputaatiot HYKS-piirissä 1995

Alaraaja-amputaatioita tehdään pääasiassa diabeteksen aiheuttamien verenkiertohäiriöiden vuoksi. Iäkkäiden potilaiden osuus on suuri ja sen odotetaan edelleen kasvavan 10-20 vuoden kuluessa. Leikkauksessa pyritään mahdollisimman säästävään toimenpiteeseen, mutta vieläkään ei meillä olla kansainvälisesti hyväksyttävällä tasolla. Henkilö, jolle tehdään alaraaja-amputaatio, tarvitsee hyvän moniammatillisen työryhmän apua kuntoutuakseen omatoimiseksi ja proteesin avulla liikkuvaksi. Viime aikoina on kuitenkin reisiproteesin saaneiden osuus pienentynyt. Tämä voi johtua potilaan iästä ja yleissairauden tilasta, mutta myös terveydenhuollon vähättelevästä asennoitumisesta ja lyhytnäköisistä säästötoimista.

Hannu Alaranta, Timo Pohjolainen, Raija Alaranta

Vaikean keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen hoito päivystyspoliklinikalla - puhelinhaastattelu hoitokäytännöstä

Koko maan akuuttisairaanhoitopisteiden päivystäjät jäljitettiin puhelimitse. Heitä pyydettiin samantien vastaamaan kymmeneen kysymykseen, jotka koskivat vaikeaa keuhkoahtaumatautia (COPD) sairastavan potilaan pahenemisvaiheen akuuttihoitoa. Tutkimusmenetelmällä (potilasesimerkein) pyrittiin simuloimaan käytännön päivystystilannetta. Hapen ja lääkkeiden annostelussa esiintyi eniten kirjavuutta ja epäselvyyttä. Melko usein päivystävä lääkäri turvautui "talon tapaan" tai viittasi siihen, että "hoitaja kyllä tietää." Päivystyspisteiden ohjeet lääkkeiden annostelusta ja hoito-ohjeet onkin syytä tarkistaa ja päivittää aika ajoin. Hapen annosteluun ja happihoidon perusteisiin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota perus- ja akuuttiopetuksessa.

Sirkku Vilkman, Anne Pietinalho