78147 osumaa

Miten parantaa hengityselinsairauksien diagnostiikkaa ja hoitoa kehitysmaissa? Raportti WHO:ssa pidetystä kokouksesta

Kirjoittaja osallistui Hengitys ja Terveys ry:n edustajana (järjestöllä on virallinen asema WHO:n yhteistyöelimenä) WHO:n aloitteesta toukokuisessa Genevessä järjestettyyn workshop-tyyppiseen kokoukseen "Management of Respiratory Illness in Youth and Adult". Kaksiviikkoiseen kokoukseen osallistui noin kaksikymmentä asiantuntijaa 17 eri maasta.

Sirkku Vilkman

Kapseli ja näyttöön perustuva terveydenhuolto

On tärkeätä, että lääkäreille kaupallisen lääkeinformaation vastapainoksi annetaan luotettavaa tietoa lääkkeistä ja niiden paikasta terveysongelmissa. Monipuolisen ja menetelmällisesti luotettavasti kootun tiedon merkityksen ymmärtäminen lisää näyttöön perustuvan terveydenhuollon menetelmien käyttöä myös lääketiedotuksessa. Tämän ajattelun ilmentymiä ovat mm. Cochrane-yhteistyö, terveydenhuollon menetelmien arvioinnin keskukset ja hoitosuositusohjelmat.

Elina Hemminki, Marjukka Mäkelä, Risto Roine

Angina pectoriksen luokittelusta

Luin SLL:n numerosta 20-21/10.7.1998 Tri Pentti Siltasen hyvän ja asiallisen kirja-arvostelun "Hurstin yhdeksäs painos - 4,1 kg painavaa tekstiä". Haluaisin kuitenkin hieman kommentoida paria tekstissä esiintynyttä yksityiskohtaa. Ensinnäkin, ensimmäiseksi ilmestymisvuodeksi oli mainittu 1996, joka lienee painovirhe. Toiseksi haluaisin tarkentaa tilannetta angina pectoriksen luokittelusta. Residency-koulutusta Emoryn yliopiston sisätautiklinikassa läpikäydessäni tulin lukuisia kertoja istuneeksi J. Willis Hurstin apulaislääkäreille tiistaiaamuisin pitämissä koulutusmeetingeissä, joissa aihetta sangen usein puitiin. AP:n NYHA-luokitusta ei ole nimittäin NYT korvattu Canadian Cardiovascuar Societyn (CCS) vastaavalla luokituksella, vaan muutos on tapahtunut jo neljännesvuosisata sitten (1). Suomessa NYHA-luokituksen nimellä kulkenut luokittelu onkin itse asiassa juuri tämä CCS-luokitus, mutta sen tarkempi alkuperä on siellä jäänyt hämärän peittoon. Alkuperäistä AP:n NYHA-luokitusta ei sen sijaan ole ollut olemassa vuoden 1973 jälkeen ja vuonna 1976 ilmestynyt CCS-luokitus on korvannut hylätyn NYHA-luokituksen (2,3). J. Willis Hurst kommentoi asiasta vuonna 1990 eräässä julkaisussaan näin: "The New York Heart Association classification was formerly used by many physicians, but it was abandoned in 1973 when the criteria committee eliminated the functional classification and added the new cardiac status category to the complete diagnosis" (3). Hän jatkaa edelleen: "The Canadian Cardiovascular Society Classification (CCSC) is now used almost universally." Kunnia AP:n luokituksesta siten kuuluu kanadalaisille eikä NYHA:lle. Sen sijaan alkuperäinen sydämen vajaatoiminnan NYHA-luokitus on edelleen voimassa ja käyttökelpoinen.

Petri Korkeila

"Luultua yleisempi" -sanonta lääketieteessä

Lääkärilehdessä (SLL 25/98) oli jälleen kerran artikkeli, jonka otsikossa esiintyi yllämainittu sanonta ("Lääkehoito - luultua yleisempi hyponatremian syy"). Tämä tapa on yleinen myös päivä- ja viikkolehtien, tv:n ja radion uutisoinnissa. Käsitykseni mukaan ammattitaitoinen tutkija ja lääkäri on kiinnostunut aikaisemmasta tiedetystä tiedoista, ei luuloista - elleivät juuri viimemainitut satu olemaan tutkimuskohteena.

Antti Hernesniemi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat