Beeta2-agonistien vaikutus autonomisen hermoston toimintaan lasten astmassa

Astmaa sairastavilla aikuisilla on todettu poikkeavaa autonomisen hermoston toimintaa: suurentunut parasympaattinen ja heikentynyt sympaattinen, beeta-adrenerginen säätövaikutus. Autonomisen hermoston toiminnan poikkeavuus astmaa sairastavilla aikuisilla ei ole rajoittunut pelkästään hengitysteihin, vaan sen on todettu myös yleistyvän ja heijastuvan mm. verenkierron säätelyyn. Tiedot autonomisen hermoston säätelystä lasten astmassa ovat kuitenkin olleet erittäin niukat ja ristiriitaiset.

Tuomas Jartti

LCHAD-puutoksen silmämuutokset ja muut kliinispatologiset piirteet

Rasvahappojen mitokondriaalisen beeta-oksidaation häiriöt ovat tärkeitä, usein imeväisikäisen menehtymiseen johtavia perinnöllisiä aineenvaihduntasairauksia. Tällä hetkellä tunnetaan kaikkiaan 12 beeta-oksidaatiohäiriötä, joista maailmanlaajuisesti yleisin on MCAD-puutos (medium-chain acyl-CoA dehydrogenase). Suomelle ominainen beeta-oksidaatiohäiriö näyttää olevan LCHAD-puutos (long-chain 3-hydroxyacyl-CoA dehydrogenase), jonka kliinistä kuvaa, tautiin liittyviä silmämuutoksia sekä histopatologisia ja neuropatologisia löydöksiä väitöskirjani käsittelee. Muiden beeta-oksidaatiohäiriöiden tavoin LCHAD-puutos on vaikea varhaislapsuudessa ilmenevä, peittyvästi periytyvä tauti. Se kuvattiin ensimmäisen kerran vajaa 10 vuotta sitten. Kaikilla Suomessa diagnosoiduilla potilailla taudin on aiheuttanut yksi yksittäinen pistemutaatio G1528C, LCHAD-geeni on paikannettu kromosomiin 2. Väitöskirjan potilasaineisto käsittää kaikki 28 maassamme diagnosoitua LCHAD-puutosta sairastavaa potilasta.

Tiina Tyni

Normaalin ja hibernoivan sydänlihaksen glukoosin ja rasvahappojen kulutus

Tämän väitöskirjatyön tarkoituksena oli selvittää sydänlihaksen glukoosin ja rasvahappojen käyttöä ja sen säätelyä erityisesti hibernoivilla sydänlihasalueilla positroniemissiotomografian (PET) avulla. Sydänlihaksen hibernaatiolla eli "talviunella" on tarkoitettu kroonisesti hapenpuutteista, mutta elossa olevaa sydänlihasta, jonka pumppauskyky on alueellisesti heikentynyt. Hibernaatioalueen funktio voi korjaantua revaskularisaation jälkeen. Tutkimukseen otettiin 38 sepelvaltimotautipotilasta, joista 14:llä oli yksi pääsuoni täysin tukossa ja sen suonittamalla alueella krooninen seinämäliikehäiriö, mutta ei aiempaa sydäninfarktia. Kahdeksalla potilaalla oli tyypin II diabetes. Kontrolliryhmässä oli 9 tervettä henkilöä. PET-tutkimukset tehtiin leimatulla glukoosianalogilla ([18F]FDG) ja rasvahapolla ([18F]FTHA). Sydänlihaksen alueellinen verenvirtaus mitattiin radioaktiivisella vedellä ([15O]H2O). Seinämäliikehäiriön korjaantuminen varmistettiin revaskularisaation jälkeen ultraäänitutkimuksella.

Maija Mäki

Lasten kuuloviat todetaan myöhään

Lieväkin kuulonalenema voi haitata lapsen puheen ja kielen kehitystä. Niinpä tavoitteeksi on kansainvälisesti asetettu kuulovikojen toteaminen ja kuntoutuksen aloitus puoleen ikävuoteen mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi monissa länsimaissa on käynnistetty alle kouluikäisten lasten kuulonseulontaohjelmia. Suomessa lasten kuulonseulonnat ovat olleet osa koko maan kattavaa neuvolajärjestelmää jo 1970-luvulta lähtien. Tähän mennessä lasten kuulonseulontojen toteutumista ei ole tutkittu Suomessa eikä juuri muuallakaan. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin lasten kuulovikojen esiintyvyyttä, riskitekijöitä, syitä ja toteamista sekä neuvolassa tehtävien kuulonseulontatutkimusten toteutumista Pohjois-Suomessa.

Elina Mäki-Torkko

Kunnat haluaisivat siirtää kriminaalipotilaiden hoidon takaisin valtiolle

Vuoteen 1989 asti valtio vastasi ymmärrystä vailla olevien, rikoksesta tuomitsematta jätettyjen kriminaalipotilaiden hoidosta ja eristyksestä valtion mielisairaaloissa. Tämän jälkeen tehtävä annettiin kunnille, vaikka luvattua valtionosuuskompensaatiota ei koskaan toteutettukaan. Kunnat haluaisivat nyt palauttaa hoito- ja eristämisvastuun valtiolle, totesi Suomen Kuntaliiton sosiaali- ja terveystoimen päällikkö Tuula Taskula kuntien talousarviopäivillä 7.9.1998.

Efektia ja Suomen Terveystutkimus fuusioituvat

Sairaanhoitopiirien suurimmaksi osaksi omistama Suomen Terveystutkimus Oy ja Kuntaliiton konsultointi- ja tutkimusyhtiö Efektia Oy yhdistyvät.

Terveydenhuoltoon uusia maksuja

Valtion talousarvioesitys antaa kunnille mahdollisuuden korottaa eräitä sosiaali- ja terveyspalveluista perittäviä maksuja. Budjettiesityksen mukaan päiväkirurgiamaksu voisi olla enintään 250 markkaa, kun nykyään potilaalta voidaan periä vain sadan markan poliklinikkamaksu.

Hammaslääkäriliitolla nimienkeruukampanja: Aikuisten hammashoidon korvaukset tasapuolisesti kaikille

Hammaslääkäriliitto järjestää loka- ja marraskuussa nimienkeruukampanjan koko väestön saamiseksi tasaveroisesti tuetun hammashoidon piiriin. Tällä hetkellä vain vuonna 1956 ja sen jälkeen syntyneet, rintamaveteraanit sekä tiettyjä yleissairauksia sairastavat saavat sairausvakuutuksesta korvausta hammashoidon kustannuksiin. Samat henkilöt saavat yleisesti yhteiskunnan tukemaa hammashoitoa myös terveyskeskuksissa. Useilla pienillä paikkakunnilla terveyskeskus antaa hoitoa koko väestölle, mutta lähes kaikki kaupungeissa asuvat yli 42-vuotiaat joutuvat kustantamaan hammashoitonsa kokonaan itse. Syntymävuodesta ja asuinpaikasta riippuva epätasa-arvoisuus on kohtuuton. Nykyisellään myös monet yleissairauksista kärsivät jäävät ilman heille lain mukaan kuuluvia korvauksia siksi, että järjestelmä on monimutkainen. Lääkärin tulee lähetteessä hammashoitoon ilmoittaa yksityiskohtaiset tiedot hammassairauden ja muun sairauden syy- ja seuraussuhteesta.

Valtakunnalliset elintarvikepäivät: Raportoituja ruokamyrkytyksiä tavallista enemmän

Suomessa raportoitiin vuonna 1997 yhteensä 68 ruokamyrkytysepidemiaa. Määrä on kaksinkertainen verratuna 1990-luvun yleiseen tasoon. Raportoiduissa epidemioissa sairastui yli 2 100 ihmistä, joista viitisenkymmentä joutui sairaalahoitoon ja yksi menehtyi. Yleisin epidemian aiheuttaja oli bakteeri (40 %). Virus aiheutti 21 % epidemioista ja kemiallinen aiheuttaja 7 %, kun taas 32 %:ssa epidemioista aiheuttaja jäi tuntemattomaksi.

Bioase - uutta näkökulmaa valmiussuunnitteluun

Mikrobien käyttöön tuhoaseena on alettu suhtautua vakavasti, vaikkei bioasesodan todennäköisyys lähialueillamme olekaan merkittävä. Sodan uhan vähäisyydestä huolimatta voimme joutua bioaseiden kanssa tekemisiin, sillä monet mikrobit ovat lähes ideaalisia terrorismin välineitä. Joukkotuhoaseeksi soveltuvia mikrobeja on mahdollista tuottaa riittäviä määriä yksinkertaisissa laboratorioissa, mikrobien geneettinen muuntelu on helppoa, eikä vaarallisten mikrobien levittämiseen tarvita monimutkaisia teknisiä välineitä tai vaikeasti saatavia aseita. Bioaseuhkaan pitää siksi Suomessakin varautua tarkistamalla valtakunnalliset ja paikalliset valmiussuunnitelmat, kohentamalla mikrobiologisten laboratorioiden diagnostisia valmiuksia, tehostamalla epidemiologista seurantaa sekä kouluttamalla terveydenhuoltohenkilökunta diagnosoimaan ja hoitamaan bioaseena käytettäville mikrobeille altistuneet potilaat.

Juhani Eskola