Sisätautien poliklinikan uudelleenjärjestelyt Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan sisätautien klinikan organisaatio uudistui vuonna 1995, ja keväällä 1996 eri toimialat (erikoisalat) aloittivat omat poliklinikkansa. Poliklinikkauudistuksen tavoitteena oli mm. lisätä erikoislääkärien työpanosta poliklinikoilla, vähentää uusintakäyntien määrää, lyhentää odotusaikoja ja loppujen lopuksi taata, että oikeat potilaat hoidetaan oikeissa paikoissa koko HYKS:n piiriä ajatellen. Sisätautien ja geriatrian poliklinikan profilointi ja rajanveto muihin sisätautien erikoisalojen poliklinikoihin on ollut ongelmallisinta. Tämän vuoksi kuvaamme, mitä tarkoittaa erityistason erikoissairaanhoito sisätautien poliklinikalla ja miten se on toteutettu.

Helena Gylling, Lauri A. Laitinen

Kokemuksia ehkäisevän terveydenhuollon verkostoitumisesta - telelääketiedettä ilman diagnostisia tavoitteita

Noin kolme vuotta kestäneellä alueellisella sosiaali- ja terveydenhuollon tietoverkko-hankkeella tavoiteltiin tieteen alan ja hallinnon rajat ylittävää ajantasaista tiedonvaihtoa sosiaali- ja terveydenhuollon tutkijoiden ja käytännön asiantuntijoiden välillä. Kokemuksemme mukaan tällainen verkko voi toimia huokeana apuvälineenä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä ja päivittäisessä toiminnassa. Siitä saatava hyöty on merkityksellinen erityisesti eri alueiden kehittämismahdollisuuksille ja uusien ideoiden lisääntymiselle.

Juhani Hassi, Satu Elamaa-Rantahalvari, Tiina Mäkinen, Antti Peronius, Tuula Vauhkonen, Leila Risteli

Koko perusterveydenhuolto ostopalveluna Karjaan ja Folkhälsanin sopimus on ainoa laatuaan

Karjaan kaupunki ryhtyy ostamaan perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon palvelut Folkhälsanilta. Sopimus on ainoa laatuaan koko maassa: mikään muu kunta ei ole antanut perusterveydenhuollon palveluja yksityisen palveluntuottajan hoidettavaksi vastaavassa laajuudessa. Folkhälsanille siirtyy lähes koko Karjaan terveyskeskuksen henkilökunta. Uutta toimintamallia pidetään terveyspoliittisesti mielenkiintoisena. Sosiaali- ja terveysministeriössä sitä aiotaan seurata tarkkaan.

Suvi Sariola

Joka toinen suomalainen käyttää lääkettä päivittäin

Joka toinen suomalainen käyttää päivittäin ainakin yhtä lääkettä. Toisin kuin usein väitetään, lääkkeiden käyttö ei käyttäjien määrällä mitaten kuitenkaan ole jatkuvasti lisääntynyt, todettiin lääkehoidon laatua ja hyötyä arvioineessa Lääketietokeskuksen seminaarissa.

Terveystietoa erityiskielillä

Helsingissä kokoontuivat 18.-19.9.1998 ensimmäistä kertaa eurooppalaiset terveystiedon välittäjät erityiskielillä - pistekirjoituksella, viittomakielellä, äänitteinä ja selkokielellä. Kolmentoista maan edustajat pyrkivät kartoittamaan ja kokoamaan erityiskielisen terveysaineiston ja luomaan kansainvälisen verkoston erityisryhmien terveystiedon turvaamiseksi. Tavoitteena on saada terveystietoa ja terveysaineistoja jokaisen omalla kielellä.

Maira Palosuo

Näyttöön perustuva journalismi?

Tiedotusvälineissä on viime aikoina kohistu suomalaisten lääkärien mahdollisista 1930- ja 40-luvun natsimieltymyksistä. Käytän sanaa "kohista" aivan tarkoituksella, koska se liittyy jotenkin radioasemaan tai tv-kanavaan, jonka viritys ei ole aivan kohdallaan. Kuva ja ääni eivät ole aivan kirkkaat, viestistä on vaikea saada selvää ja volyymi karkaa...

Kati Myllymäki

Luottamusmiespäivät: Lääkärien palkkauksesta säästäminen lyhytnäköistä

Lääkärit ovat muiden henkilöstöryhmien tavoin joutuneet kärsimään kuntien säästötoimista. Lääkäreitä on lomautettu, sijaisten käyttöä rajoitettu ja osastoja suljettu, ilmenee Lääkäriliiton luottamusmiehille tekemästä kyselystä, jota apulaistoiminnan-johtaja Santero Kujala esitteli luottamusmiespäivillä 10.-11.9.98. Päivien pääaiheena oli uusi lääkärisopimus, jonka eräiden yksityiskohtien tulkinnassa työnantajat ovat myös pyrkineet noudattamaan säästölinjaa.

Marit Henriksson

Erikoislääkärin tutkinto uudistuu 1.1.1999 Erikoisalojen määrää vähennetään ja koulutuksen rakennetta muutetaan

Erikoislääkärikoulutus siirtyi vuonna 1985 annetulla asetuksella yliopistolliseksi jatkotutkinnoksi. Asetusta on sittemmin muutettu vuosina 1988 ja 1993. Opetusministeriön esittelystä annettiin useamman vuoden valmistelutyön jälkeen presidentin esittelyssä 4.9.1998 uusi asetus erikoislääkärin tutkinnosta. Asetus astuu voimaan 1.1.1999. Sen myötä suomalaisten erikoisalojen määrää vähennetään nykyisestä 92:sta 49:een. Asetus tuo mukanaan myös muutoksia erikoistumisen rakenteeseen ja sisältöön.

Hannu Halila

Vanhempien etninen alkuperä merkittävämpi lapsikuolleisuusriski kuin ammattiryhmä

Lapsikuolleisuuden eroja ammattiryhmien välillä pidetään perinteisesti keskeisenä yhteiskunnan sosiaalisen tasa-arvoisuuden mittarina. Tuoreessa Ranskan kansallisen tilastokeskuksen (INSEE) tutkimuksessa selvitellään näitä eroja ja niiden muutoksia ranskalaisessa yhteiskunnassa vuosina 1956-89. Isän ammattiryhmän vaikutus lapsikuolleisuusriskiin on vähentynyt Ranskassa huomattavasti. Laajan siirtolaisuuden maassa lapsikuolleisuuden tilastolliset erot selittyvät nykyään vanhempien etnisellä alkuperällä.

Virpi Latva

Hyppysellinen ranskalaista maustetta suomalaiseen psykiatriaan

Ranskalaisessa psykiatriassa tautitilat luokitellaan pitkälti ikioman perinteen mukaisesti, ilman DSM IV -tautiluokitusta. Myös näkemykset lääkehoidosta ovat osin erilaisia kuin muualla. Ranskassa työskennellyt suomalaispsykiatri esittelee ranskalaisen psykiatrian näkemyksiä, jotka poikkeavat anglosaksisen psykiatrian linjoista.

Matti Romanov