Helsingin yliopiston fysiologian laitos 1882-1992 - osa suomalaisen lääketieteen historiaa

Entisessä Helsingin yliopiston fysiologian laitosrakennuksessa on säilynyt kappale 1800-luvulla alkaneen elintoimintojen mittaamiseen perustuvan lääketieteen historiaa. Laitoksen historialliset dokumentit havainnollistavat, miten suomalaiset lääkärit ovat alusta lähtien olleet mukana luonnontieteellisen lääketieteen kehittämisessä. Laitoksen esinekokoelmaan kuuluu yli 400 vuosisadan vaihteen tutkimusvälinettä ja lääketieteellistä kirjallisuutta 1500-luvulta lähtien.

Lea Leinonen

Potilaalla oikeus luottamukselliseen hoitosuhteeseen

Viime aikoina on tullut julkisuuteen hoitosuhteen luottamuksen perustan kannalta hälyttäviä tietoja. Lääkärit mustamaalaavat toisiaan työyhteisössä, viranhakutilanteissa lääkärihakija voi käynnistää herjauskampanjan vahvemmin sijoittuneen aseman horjuttamiseksi, lääkäreitä pidätetään määräaikaisesti virkatoimista, lääkärinoikeudet poistetaan hoitoja yli suositusten määräävältä lääkäriltä. Tällaisten uutisten edessä potilaan luottamus lääkärin etiikkaan, hoidon tasoon ja lääkäreiden yhteistyöhön hoitotilanteissa saattaa horjua.

Eeva Salminen, Pirkko Kemppainen

Saattohoidosta monipuolisesti

Kirjan toimittajat ovat esipuheessaan moittineet sitä, että monet oireenmukaiseen hoitoon liittyvät näkökohdat ovat jääneet koulutuksessamme liian vähälle huomiolle. Viime aikoina on kuitenkin mielestäni sekä perus- että etenkin jatkokoulutus parantunut tältä osin. Sen sijaan allekirjoitan moitteen hoitojärjestelmämme organisaatiokeskeisyydestä. Kirjoittajat haluavat kohdistaa sanomansa samanaikaisesti lääkäreille, lääketieteen opiskelijoille, hoitajille sekä vapaaehtoisille että omaishoitajille. Tällainen tavoite voi onnistua vain osittain. Esimerkkinä vaikeuksista on ammattisanaston runsas käyttö. Eri alojen kirjoittajat tuovat hyvän tiedollisen lisän, uusia näköaloja ja pohdintaa sinänsä tuttuihin tilanteisiin. Toistoa on ilmeisesti kirjoittajien suuren lukumäärän (11) takia vaikea välttää. Kirjoittajat esittelevä sisällysluettelo palvelee hyvin tarkoitustaan.

Leena Niinistö

Vanhustenhoidon käsikirja brittikollegoille - neuvoja palvelujen järjestämiseen

Kirja kuuluu yleislääkäreille suunnattuun BMJ:n julkaisemaan kirjasarjaan. Kirjan luvut on otsikoitu palvelujärjestelmän osien mukaan: perhe ja muut ei-viralliset auttajat, sosiaalipalvelut, terveyspalvelut, yleislääkärin etsivä työ ja sairaalan ja kunnan yhteistyö. Johdannossa kuvataan väestörakenteen muutoksia ja sen asettamia haasteita tulevaisuudelle. Kussakin kappaleessa kerrotaan mitä yleislääkärin kuuluu tietää kyseisestä palvelusta ja kuinka toimia yhteistyössä, osana laajempaa moniammatillista työryhmää.

Sirpa Hartikainen

Lääketieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen näivettämiseen ei ole perustetta

Kesän alussa julkisuuteen tullut tieto sosiaali- ja terveysministeri Terttu Huttu-Juntusen sopimuksesta valtiovarainministeri Sauli Niinistön kanssa yliopistosairaaloiden erityisvaltionosuuden (EVO) leikkaamisesta ensi vuoden budjetissa 150 miljoonalla markalla yllätti niin lääkärit, tiedekunnat, yliopistosairaalat, kuin huhujen mukaan myös ministeriön virkamieskunnan. Ministeri päätyi EVO-rahojen tuntuvaan vähentämiseen, koska haluttiin välttää "poliittisesti vaikeampia" säästökohteita - mitä ilmaisu sitten tarkoittaneekaan. Uutisen nostattaman hälyn seurauksena valtioneuvoston elokuisessa budjettiriihessä leikattavaa summaa pienennettiin tiettävästi hieman eli 110 miljoonaan markkaan, jonka suuruisena esitys mennee hallitukseen yksimielisenä esityksenä eduskunnan syksyiseen käsittelyyn. Eduskunta voi halutessaan luonnollisesti päättää asiasta myös muuta.

Taito Pekkarinen, Hannu Halila

Tulehduskipulääkkeet gastroenterologin näkökulmasta

Gastroenterologi törmää usein tulehduskipulääkkeiden aiheuttamiin haittoihin, kuten vatsavaivoihin, kroonisen suolistovuodon aiheuttamaan anemiaan ja vuotavaan mahahaavaan. Noin kolmasosalla tulehduskipulääkkeitä käyttävistä potilaista esiintyy ylävatsavaivoja, jotka johtavat usein lääkityksen keskeyttämiseen tai vaihtamiseen. Ongelmaa pienentävät kriittisyys tulehduskipulääkityksen aloittamisessa, mahaärsytyksen huomioon ottaminen lääkevalinnassa sekä limakalvoa suojaavan tukilääkityksen käyttö.

Pekka Pikkarainen

Sepelvaltimotautipotilaiden ruokavaliointerventio ja lipidilääkitys Kangasalan seudun terveyskeskuksessa

Sepelvaltimotaudin ehkäisyssä ja hoidossa elintapamuutokset ovat ensisijaisia. Kangasalan seudun terveyskeskuksessa annetun tehostetun ravintoneuvonnan ansiosta sepelvaltimotautipotilaiden kolesterolitaso aleni noin 5 %. Tämä ei kuitenkaan vielä riittänyt tavoitetason saavuttamiseksi useimmille sepelvaltimotautiin sairastuneille. Tehostettu ruokavalioneuvonta kuitenkin kannatti, sillä se lisäsi potilaiden muutakin hoitomyöntyvyyttä. Vuoden 1994 jälkeen on sepelvaltimotautiin sairastuneiden kolesterolilääkitys lisääntynyt voimakkaasti. Kangasalla työikäisistä sepelvaltimotautia sairastavista miehistä lähes puolet ja naisista runsas kolmannes käytti kolesterolilääkitystä syyskuussa 1997. Tarvetta hoidon tehostamiseen on edelleen erityisesti naisten ja diabeetikkojen osalta.

Pertti Tuominen, Anna-Liisa Tuominen, Toivo Rintamäki, Ulla-Kaija Lammi

Turun mammografiaseulonnan kymmenen ensimmäisen vuoden tuloksia

Mammografiaseulontatutkimuksen tavoitteena on pienentää rintasyöpäkuolleisuutta löytämällä syövät mahdollisimman pieninä ja paikallisina. Vuonna 1987 aloitettiin maassamme 50-59-vuotiaitten naisten valtakunnallinen rintasyöpäseulonta ja Turussa seulonnan piiriin otettiin kaikki 40-74-vuotiaat naiset. Kymmenen vuoden aikana on Turussa tehty tämän ikäisille naisille lähes 160 000 seulontatutkimusta, joiden tuloksena on löytynyt 60 % uusista invasiivisista rintasyövistä ja 85 % in situ -muutoksista. Seulontatutkimus löytää rintasyövän tarkemmin ikäryhmässä 50-74 kuin tätä nuoremmassa, 40-49-vuotiaiden ikäryhmässä. Seulonnassa löytyneet syövät olivat pieniä, paikallisia ja useammin kliinistä astetta I-II verrattuna syöpiin, jotka löytyivät sattumalta. Samoin in situ -muutokset löytyivät pääasiassa vain seulonnassa. Näin ollen Turun mammografiaseulontatutkimus on toteutunut suunnitellulla tavalla.

Pekka J Klemi, Liisa Pylkkänen, Sakari Toikkanen, Pirjo Immonen-Räihä, Osmo Räsänen, Ilmo Parvinen

Koulukiusaaminen, masentuneisuus ja itsetuhoajatukset

Koulukiusaaminen koetaan vakavaksi ongelmaksi, vaikka sen olemuksesta ja syistä kiistelläänkin. Kouluterveys 1997 -kyselyssä tutkittiin koulukiusaamisen yleisyyttä peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaiden keskuudessa Pirkanmaan ja Vaasan lääneissä. Kyselyssä ilmeni, että koulukiusaaminen, masentuneisuus ja itsetuhoisuus olivat voimakkaassa yhteydessä toisiinsa. Masentuneisuus oli kiusaajilla yhtä yleistä kuin uhreilla, ja sitä esiintyi eniten kiusaaja-uhreilla. Itsetuhoisia ajatuksia oli eniten niillä, jotka itse kiusasivat muita.

Riittakerttu Kaltiala-Heino, Matti Rimpelä, Päivi Rantanen, Arja Rimpelä

Lapsen suun limakalvosairaudet

Lapsen suutulehduksen aiheuttajana voi olla virus, bakteeri tai sieni. Toisaalta lasten veri- ja autoimmuunitauteihin liittyvät suumuutokset voivat muistuttaa tavanomaisia infektioperäisiä vaurioita. Diagnoosi perustuu anamneesiin, yleisoireisiin ja limakalvomuutosten sijaintipaikkaan. Tarvittaessa tehdään virus-, bakteeri- ja sieniviljely tai tutkitaan kudosnäyte. Suuoireet on tärkeää ottaa huomioon lapsen kokonaisvaltaisessa hoidossa. Toistuvat tai krooniset limakalvomuutokset lapsen suussa voivat olla ensi oire yleissairaudesta, jonka diagnostikkaa voidaan helpottaa tunnistamalla suumuutokset.

Liisa Aine