Elämäntyytyväisyys terveyden ennustajana

Koettu elämäntyytyväisyys on kiinnostanut ihmisiä kautta aikojen. On pyritty selvittämään siihen liittyviä tekijöitä, mutta sen seurauksien tutkiminen on ollut vähäistä. Kuitenkin tiedämme, että koettu terveys ennustaa elinikää ja että ainakin vakaviin mielenterveyden häiriöihin liittyy lisääntynyt kuolleisuus. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää itsearvioidun elämäntyytyväisyyden kykyä ennustaa kuolleisuutta ja psykiatrista sairastuvuutta. Jälkimmäisen indikaattoreina olivat psykiatrinen sairaalahoito, itsemurhakäyttäytyminen ja psykotrooppisten lääkkeiden käytön aloittaminen.

Heli-Tuulie Koivumaa-Honkanen

Puolustusjärjestelmää säätelevät molekyylit autoimmuniteetissä

Tutkimuksessa on tarkasteltu elimistön puolustusjärjestelmää säätelevien molekyylien toimintaa tilanteissa, joissa puolustusjärjestelmä alkaa tuhota elimistön omia rakenteita. Erityisesti on tutkittu näiden tekijöiden merkitystä insuliiniriippuvaisen sokeritaudin syntyyn liittyvissä tapahtumissa. Kokeellisten tutkimusten mallina on saarekeautoimmuniteetin kehittymisen aikana käytetty kahta hiiren umpieritysrauhasta, Langerhansin haimasaarekkeita ja kivestä. Kiveksen tiedetään olevan ns. immunologinen katvealue, jossa autoimmuunidiabeteksen synnylle välttämättömät T-solut eivät aktivoidu ja jossa haimasaarekesiirrännäiset selviytyvät verrattain pitkään säilyttäen insuliinituotantonsa ja täten pitäen sokeritautisten eläinten verensokeripitoisuuksia normaaleina.

Saara Sainio-Pöllänen

Vaikeasti hallittavan glaukooman kirurginen hoito Molteno-implantilla

Molteno-leikkauksessa glaukoomapotilaan silmään asetetaan kammionesteen ulosvirtausta lisäävä shuntti-implantti, joka koostuu avoimesta silikoniputkesta ja kammionestettä keräävästä PMMA-levystä. Keskeisimpänä ongelmana leikkauksen onnistumisen kannalta on joillakin potilailla Molteno-implantin levyn ympärille muodostuva tiivis arpikudos, joka läpäisee huonosti kammionestettä ja aiheuttaa silmänpaineen kohoamisen yli hoitotason.

Juha Välimäki

Elimistössä liukenevien kiinnittimien luotettavuus

Luumurtumien ja osteotomioiden hoitoon ei ole vielä pystytty kehittämään ihanteellista kiinnitintä. Metalliset kiinnittimet, kuten sauvat, vaijerit, ruuvit ja levyt ovat laajassa käytössä hohkaluumurtumien hoidossa. Luun kiinnitintä tarvitaan kuitenkin vain väliaikaisesti tukemaan paranevaa luuta, minkä vuoksi on kehitetty elimistössä liukeneva kiinnitin. Elimistössä liukenevat synteettiset ommelaineet, polyglykolihappo ja polymaitohappo, tulivat kliiniseen käyttöön 1970-luvulla. Professori Rokkanen HYKS:n kirurgian klinikasta ja professori Törmälä Tampereen teknillisestä korkeakoulusta ovat kehittäneet laajaan kliiniseen käyttöön päässeet kiinnitysvälineet ja -menetelmät tiettyjen hohkaluumurtumien hoitoon. Ensimmäisen suomalaisen nilkkamurtumilla tehdyn kliinisen tutkimuksen varhaistulokset julkaistiin vuonna 1985. Näiden kiinnittimien rutiininomaiseen käyttöön johtaneita hyviä tuloksia on saatu mm. nilkan ja radiuksen yläpään murtumissa ja peukalon netakarpaalinivelen kollateraaliligamentin kiinnityksessä sekä joissakin ylä- ja alaraajan hohkaluunmurtumissa ja osteotomioissa.

Kia Pelto-Vasenius

Ensimmäinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta on asetettu

Valtioneuvosto on ensimmäistä kertaa asettanut valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan. Neuvottelukunnan puheenjohtaja on terveydenhuollon etiikan dosentti Martti Lindqvist ja varapuheenjohtajana arkkiatri Risto Pelkonen. Neuvottelukunnan tehtävänä on käsitellä terveydenhuoltoon ja potilaan asemaan liittyviä eettisiä kysymyksiä periaatteelliselta kannalta ja antaa niistä suosituksia.

Orion lääketeollisuus käynnisti yt-neuvottelut

Orion lääketeollisuus on käynnistänyt henkilöstöään koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Neuvottelut ovat osa sopeuttamistoimenpiteitä, joihin on ryhdytty lääkemarkkinoilla tapahtuneiden muutosten vuoksi.

Vanhemmuuden ja aikuistumisen tukeminen keinoja nuorison juomisen hallintaan

Vaikka eurooppalaisuus onkin muodissa, perinteinen suomalainen humalajuominen on säilyttänyt asemansa. Humalahakuisen juomisen käynnistyminen yhä nuoremmalla iällä on viime vuosina herättänyt huomiota ja huolta. Ilmiön eri puolia käsiteltiin syyskuun puolivälissä valtakunnallisilla päihdepäivillä Helsingissä. Terveyden edistämisen keskuksen yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön ja Päihdehuollon valtakunnallisen yhteistyöryhmän kanssa järjestämään tapahtumaan osallistui yli 300 päihdealan toimijaa.

Polku tuo potilaat luennoimaan

Tampereen yliopiston lääketieteellinen tiedekunta ja Helsingin sairaanhoito-oppilaitos ovat tienraivaajina Polku-projektissa, jossa oppilaitokset ja joukko kansanterveysjärjestöjä tuovat tulevien ammattilaisten opetuksessa tavallista enemmän esiin potilaan näkökulmaa. Kansanterveysjärjestöjen valitsemat ja potilasluennointiin kurssitetut potilaat esimerkiksi käyvät oppilaitoksissa kertomassa sairaudestaan.

Päihdehaittojen kohdistuminen lapsiin huolettaa kunnissa ja järjestöissä

Päihdekysymykset ovat olleet viime vuosina keskeisin terveyden edistämisen alue kuntien terveysjohtajien haastatteluihin perustuvassa Terveyden edistämisen keskuksen jokavuotisessa terveysbarometritutkimuksessa. Moniongelmaiset perheet, lastensuojelutoimien tarpeen lisääntyminen, psykosomaattisten oireiden yleistyminen nuorilla ja pitkäaikaistyöttömyyden vaikutukset ovat taustana huolelle, että päihteisiin liittyvät ongelmat vaikeutuvat entisestään.

VTT:n Future Foods -tutkimusohjelma selvittää ruoan terveysvaikutuksia

VTT aloitti nelivuotisen Future Foods -tutkimusohjelman vuonna 1997. Ohjelma pyrkii hyödyntämään biotekniikkaa korkealaatuisten ja terveysvaikutuksiltaan hyvien elintarvikkeiden valmistuksessa. Kiinnostus elintarvikkeiden terveysvaikutuksiin on nykyisin yksi elintarvikekysynnän pääsuuntauksista. Kuluttajat odottavat tulevaisuuden elintarvikkeilta terveellisyyden lisäksi mm. turvallisuutta, helppokäyttöisyyttä, luonnonmukaisuutta ja ennen kaikkea nautittavuutta -ruoan tulee myös maistua hyvältä.