Kyhmy kaulalla - kaulan ja suurten sylkirauhasten tuumorit

Nuorilla potilailla tavallisin kaulakyhmyn syy on tulehduksen aiheuttama imusolmukesuurentuma, mutta yli 40-vuotiaiden potilaiden kaulakyhmyistä suurin osa on pahanlaatuisia. Yli 10 %:lla pään ja kaulan alueen syöpäpotilaista on ensioireena kyhmy kaulalla, ja noin neljäsosa suurten sylkirauhasten kasvaimista on pahanlaatuisia. Ohutneulanäyte (ONB) on hyödyllinen hoidon suunnittelussa, vaikka leikkauspäätöstä ei tehdä pelkästään sen perusteella. Muutosten laatu varmistuu vasta histologisessa tutkimuksessa, mutta ennen kyhmyn poistoa on kuitenkin arvioitava tuumorin todennäköinen syy. Leikkaus on jo alkuvaiheessa laajempi kuin pelkkä kyhmyn poisto, jos tuumori on sylkirauhasperäinen tai potilaalta löytyy pään ja kaulan alueelta primaarikasvain.

Timo Atula

Pentoksifylliiniä kardiomyopatian aiheuttamaan vajaatoimintaan?

Sydämen vajaatoiminnan patogeneesiin osallistuvat monen muun tekijän lisäksi tulehdukselliset sytokiinit, mm. TNF-alfa. Vanha kunnon pentoksifylliini, jota on vuosikymmeniä käytetty parantamaan perifeeristä verenkiertoa, on TNF-alfa:n estäjä. Tämän lisäksi pentoksifylliinillä, joka ksantiinijohdoksena on fosfodiesteraasin salpaaja ja lisää solunsisäistä ATP:n määrää (kuten teofylliini ja kofeiini), on jonkinasteinen positiivinen inotrooppinen vaikutus. Tarina ei kerro, ovatko nämä vaikutukset toisiinsa kytkeytyneitä vai ei.

Robert Paul

Naisten munuaiskiviriski ja juotavat - lisää terveysvalistuksen aihetta

Munuaiskivipotilaille runsas juominen on paikallaan. Miehistä on tutkimustietoa, jonka mukaan omena- ja greippituoremehun nauttiminen kuitenkin lisää munuaiskivien uusiutumisriskiä, kun taas kahvin, teen ja alkoholipitoisten juomien nauttiminen vähentää sitä. Naisista tällaista tutkimustietoa ei tähän mennessä ole ollut. Naisten munuaiskivitaudin ilmaantuvuus on vain noin kolmannes miesten vastaavasta, joten voisi ajatella, että juomapuolella saattaisi olla naisille erilainen merkitys kuin miehille.

Robert Paul

Barry Riccio voi hyvin

Toukokuussa tiedemaailmassa kohahti, kun maailmanlaajuisesti uutisoitiin syövän kuin syövän pian parantuvan ja vielä vähin sivuvaikutuksin uusilla verisuonten kasvua estävillä aineilla, angiostatiinilla ja endostatiinilla. Uutissähkeissä kerrottiin, että jo heti ensimmäisen tällaista hoitoa saaneen potilaan, illinoislaisen professorin Barry Riccion, mahasyöpä olisi pienentynyt jo kuukauden hoidon jälkeen 70 %. Antiangiogeenistä lääkitystä saanut potilas voi mitä parhaiten, ja yhden viikonlopun aikana lääkkeitä kehittelevän yrityksen EntreMedin osakekurssi ponnahti 12 dollarista 83 dollariin.

Heikki Joensuu

gammad-T-solut ja astma

Immunologian kehitystä parin vuosikymmenen ajan seuranneet varmaan muistavat, miten kuumeisesti etsittiin T-solujen pintareseptoria. Kun tämä reseptori sitten löydettiin, sen todettiin koostuvan kahdesta ketjusta, joille annettiin nimet alfa ja beeta. Viime vuosina on kuitenkin käynyt ilmi, että T-solujen joukossa on pieni alaryhmä, jolla on erilainen reseptori kuin valtapopulaatiolla. Tämän reseptorin ketjuille annettiin nimeksi kreikkalaiset aakkoset gamma ja delta, ja vastaavia soluja alettiin kutsua gammad-T-soluiksi. Näitä soluja on vain pieni osa perifeerisen veren T-soluista, limakalvojen immuunijärjestelmässä ne sen sijaan saattavat paikoin olla jopa vallitseva solutyyppi.

Matti Viljanen

Tupakasta hyötykasvi

Luonto on varustanut limakalvomme erittämään vasta-aineita, jotka ovat tehokkaita suojaamaan ulkomaailman mikrobeilta ja muilta vierailta. Rakenteeltaan ne ovat mutkikkaita, monesta osasta koostuneita. Epiteelisolun läpi erittyessään ne saavat vielä viimeisen silauksen eli osan, joka suojaa niitä hajottavilta entsyymeiltä. Jos vasta-aineita osattaisiin tuottaa teollisesti, niillä olisi käyttöä esimerkiksi suun kautta nautittuina ehkäisemään infektioita. Nyt on tällainen tehdas saatu aikaan. Se on kasvi - tupakka. Sen tuotteella on tehty ensimmäiset kokeet ihmisillä.

Heikki Arvilommi

Harjoitus tekee mestarin - vai laatugeenistö?

Varhaislapsuuden kasvuympäristö ja virikkeet vaikuttavat lapsen kehitykseen ratkaisevalla tavalla. Aivot ovat ensimmäisten ikävuosien aikana herkimmillään vastaanottamaan aistimuksia ja vaikutteita. Vaikka aivojen muovautumiskyky on voimakkaimmillaan varhaislapsuudessa, aikuisillakin systemaattinen harjoittelu vaikuttaa harjoittelusta vastaavien aivoalueiden toimintaan ja laajuuteen.

Konjugoitunut linolihappo kiinnostaa syöpätutkijoita, laihduttajia ja kehonrakentajia

Konjugoitunutta linolihappoa (CLA) syntyy välituotteena linolihapon kaksoissidosten tyydyttyessä bakteerien toimesta eläinten pötsissä ja sitä on pienehköjä määriä märehtijöiden maidossa ja lihassa. Kemiallisesti tuotetun CLA-seoksen on eläinkokeissa todettu ehkäisevän syövän kehitystä. Sillä on todettu eläimissä myös anabolisia vaikutuksia, joiden perusteella on arveltu sen voivan edistää laihduttamista ja lihasmassan kasvattamista. Tuloksia ihmiskokeista ei vielä ole tiedossa eikä tiedetä, missä määrin kemiallisesti tuotetun rasvahapposeoksen ja luonnostaan ravinnossa esiintyvän isomeerin vaikutukset eroavat toisistaan.

Antti Aro

Joka kolmannella suomalaisella koululaisella astma- tai allergiaoireita

Astma- ja allergiapotilaiden määrän kasvaminen on viime vuosina havaittu terveydenhuoltomme kaikilla tasoilla. Osaltaan kasvu selittyy diagnostiikan herkistymisellä ja allergiapalvelujen kysynnän lisääntymisellä parantuneiden hoitomahdollisuuksien myötä, mutta myös näiden sairauksien absoluuttisen esiintyvyyden on arvioitu lisääntyneen Suomessa sekä useimmissa muissakin länsimaissa. Syitä allergisten sairauksien esiintyvyyden kasvuun ei tiedetä. Todennäköisesti viime vuosikymmeninä tapahtuneet suuret muutokset länsimaiden elämäntavoissa ja elinympäristöissä ovat vaikuttaneet atopiaa lisäävästi. Myötävaikuttavia tekijöitä ei vielä riittävästi tunneta, mutta varhaislapsuuden ympäristöaltisteilla, infektiot mukaanlukien, näyttää olevan keskeinen merkitys.

Sami Remes

Aktiivinen selkäkuntoutus

Pitkittyneiden selkäsairauksien konservatiivinen hoitokäytäntö on kokenut Suomessa selvän murroksen 1980-luvun lopulta lähtien. Selkäpotilaan kuntoutus muuttui tuolloin aikaisempaa aktiivisemmaksi ja selkää monipuolisesti kuormittavaksi. Tämä muutos oli erittäin suuri verrattuna perinteiseen kipuja kunnioittavaan harjoittelu- ja hoitotapaan. Aktiivinen kuntoutusote vaatii kuitenkin huolellisen potilasvalinnan. Objektiiviset ja luotettavat mittarit kuntoutustoimien tuloksellisuuden toteamiseksi ovat myös välttämättömiä, jotta aktiiviset kuntoutustoimet voidaan kohdistaa oikein. Aktiivisessa selkäkuntoutuksessa on meillä ja muualla hyödynnetty lukuisia erilaisia kuntoutuksen lopputulosmittareita, joista osa on sangen subjektiivisia ja siten häiriöalttiita. Osaa näistä mittareista on testattu tieteellisesti, osa on käytössä vanhasta rutiinista tai muotioikusta.

Markku Hupli