Henkinen kuntoutus - onko sitä?

Henkiseen kuntoutukseen tähtäävät psykoterapeuttiset interventiot on todettu erinomaisen tuloksellisiksi. Niiden tarkoituksenmukaista käyttöä ennaltaehkäisevässä mielessä rajoittaa se, että käytännössä kuntoutuksen rahoituksen edellytyksenä on jo todettu sairaus. Uudenlaisten ennaltaehkäisevän psykoterapiakuntoutuksen toimintamallien kiireellinen kehittäminen olisi tarpeellista uupumisen ehkäisyä varsinkin psyykkisesti kuormittavissa ihmissuhdeammateissa, kuten terveydenhuollossa ja opetustehtävissä toimiville. Tällä hetkellä säästöjen tarve ohjaa kuntoutuksen sisältöä enemmän kuin potilaan yksilöllinen kuntoutustarve.

Kari Pylkkänen

Tamoksifeenitutkimus keskeytettiin

Yhdysvalloissa alkoi muutama vuosi sitten tutkimus, jonka tarkoituksena oli selvittää, voidaanko tamoksifeenilla estää rintasyövän ilmaantuminen naisilla, joilla on rintasyövän vaaratekijöitä, kuten rintasyöpää lähisukulaisilla, myöhäinen ensisynnytys, aikainen menopaussi tai ikää yli 60 vuotta. Preventiokokeilun taustalla oli se, että satunnaistettujen liitännäishoitotutkimusten perusteella tamoksifeenin syönti estää leikkauksella hoidetun syövän uusiutumisia, mutta myös toisen rintasyövän kehittymisen vaara vastakkaiseen rintaan vähenee keskimäärin noin 50 %. Preventiotutkimuksen alkua saatteli pieni kohina, sillä tamoksifeenin tiedettiin lisäävän samalla kohtusyövän vaaraa.

Heikki Joensuu

Finasteridi ja eturauhasoireet pitkäaikaisseurannassa

Finasteridi on 5alfa-reduktaasin estäjä, jota käytetään hyvänlaatuisen eturauhassuureneman oireiden hoitoon. Ennestään tiedetään, että finasteridi helpottaa prostatahyperplasian oireita ja pienentää suurentuneen eturauhasen kokoa, mutta vasta nyt saadaan neljän vuoden seurantatietoja siitä, miten nuo edulliset vaikutukset säilyvät.

Robert Paul

Eturauhassyövän hoitojen sivuvaikutukset

Prostatektomiaa ei ole koskaan verrattu radikaaliin sädehoitoon hyvin tehdyssä satunnaistetussa koeasetelmassa paikallisen eturauhassyövän hoitona. Yllättävää kyllä, myöskään kyseisten hoitojen sivuvaikutuksista ei ole tehty korkeatasoisia vertailevia tutkimuksia. Tähänastiset analyysit ovat olleet pääosin retrospektiivisiä, ja tulokset ovat vaihdelleet huomattavasti mm. sen mukaan, miten tarkkaan sivuvaikutukset on kirjattu. Nyt Massachusetts General Hospitalin Center for Outcomes Researchin tutkijat raportoivat tuloksia prospektiivisesta satunaistamattomasta kohorttitutkimuksesta, jossa 279 eturauhassyöpään sairastunutta miestä hoidettiin New Englandin alueella joko modernilla kirurgialla (yleensä ns. hermoja säästävä leikkaus) tai sädehoidolla. Hoitoa seuranneen vuoden ajan oireiden ja elämän laadun seurantaa varten potilaat saivat täytettäväksi strukturoidun lomakkeen.

Heikki Joensuu

Kasvissyönnin vaikutus kuolleisuuteen

Länsimaissa on tehty viisi prospektiivista, tuoreen koosteartikkelin kirjoittajien mielestä vertailukelpoista tutkimusta, joissa on verrattu kasvisruokavalion terveysvaikutuksia suhteessa vähän eläinproteiinia sisältävään ruokavalioon ja ns. tavalliseen sekaruokavalioon. Tutkimusotos on mahtava: viidessä tutkimuksessa oli mukana yli 76 000 naista ja miestä Saksasta, Yhdysvalloista ja Britanniasta. Heidän ikänsä seurannan alussa vaihteli välillä 16-89 vuotta. Seurantaa kesti keskimäärin lähes 11 vuotta. Tutkimuksissa määriteltiin kasvissyöjäksi henkilö, joka ei syönyt kalaa eikä lihaa. Semivegetariaaneja olivat henkilöt, jotka käyttivät kalaa tai jotka söivät lihaa harvemmin kuin kerran viikossa.

Robert Paul

Rahat tai henki

Sairauksien ehkäisy säästää selvää rahaa - vai säästääkö sittenkään? Hollantilaiset ovat arvioineet mitä terveydenhuollon kustannuksille tapahtuisi, jos erityyppiset sairaudet pystyttäisiin estämään. Tulokset osoittavat, että tappavien sairauksien preventio ei vähentäisi, vaan lisäisi kustannuksia.

Heikki Joensuu

Naurun paikka

Naurun paikka 1. Eletään vuotta 1799. Nuori lääketieteen opiskelija Humphry Davy päätti kokeilla itseensä ja ystäviinsä typpioksiduulin (N20) vaikutusta. Vaikutus oli dramaattinen: naurussa oli pitelemistä pitkään vielä kokeen jälkeenkin. Ilokaasua ei kuitenkaan historiansa alkutaipaleella alettu käyttää kivun lievittäjänä leikkauksissa, vaan kului melkein puolivuosisataa ensimmäisestä ilokaasunaurusta, ennen kuin ainetta jälleen vakavissaan tarjottiin lääketieteelliseen käyttöön. Ilokaasu oli siinä välissä saavuttanut kiistattoman suosion sirkustaiteilijoiden parissa. Eräs amerikkalainen hammaslääkäri seurasikin huvipuistossa ilokaasun voimalla vietyä esitystä ja tuli ajatelleeksi, että kyseisestä aineesta olisi hyötyä hammaslääkärin toimessa. Hän teki ensin alustavia kokeita ja demonstroi sitten ilokaasuanestesian vaikutuksia kollegoilleen. Demonstraatio epäonnistui, ja ilokaasu sai taas painua omaan naurettavaan arvoonsa vuosikausiksi.

Irtikytkijäproteiinit - uudet lihavuuden kandidaattigeenit

Lihavuuden taustalla vaikuttavat useat ympäristö- ja perintötekijät. Äskettäin löydetyt irtikytkijäproteiinit saattavat osallistua energiankulutuksen säätelyyn, ja niitä pidetäänkin lihavuuden kandidaattigeeneinä. Eläintutkimuksissa mm. runsasrasvainen ruokavalio on lisännyt irtikytkijäproteiineja koodittavien geenien aktiivisuutta. Irtikytkijäproteiinien merkitys ihmisen lihavuuden synnyssä on kuitenkin vielä varsin epäselvä.

Virpi Hakkarainen, Raisa Valve

Rintasyövän geneettinen evoluutio

Rintasyövän synnyn ja etenemisen katsotaan olevan pitkällinen monivaiheinen prosessi, jonka syynä ovat soluihin kasautuneet geenivirheet. Vasta pieni osa näistä geenimuutoksista tunnetaan. Tässä tutkimuksessa selvitettiin uusien tutkimusmenetelmien, lähinnä VGH:n (= vertaileva genominen hybridisaatio), avulla syöpäsoluissa tapahtuvia geenimuutoksia sekä varhaisvaiheen rintasyövissä että jo pitkälle edenneissä rintasyövissä, joissa tutkittiin saman potilaan primaarikasvaimia ja niiden etäispesäkkeitä.

Tuula Kuukasjärvi

Lääkkeiden vaikutukset laboratoriotuloksiin

Lääkkeet ovat tärkeä mutta toistaiseksi vielä puutteellisesti tiedostettu laboratoriotulosten tulkintaa vaikeuttava tekijä. Lääketieteellisessä kirjallisuudessa tunnetaan kuitenkin jopa tuhansia lääkkeiden vaikutuksia laboratoriotestien tuloksiin. Jos näitä ei oteta huomioon, voidaan päätyä vääriin diagnooseihin tai ainakin turhiin jatkotutkimuksiin ja lisäkustannuksiin. Myös lääkkeiden välisiä haitallisia interaktioita tunnetaan runsaasti. Niiden riski olisi otettava huomioon lääkkeitä määrättäessä. Runsaslukuisuutensa vuoksi sekä lääke-laboratorio- että lääke-lääkeinteraktioiden muistaminen ja tiedon hyödyntäminen käytännössä on vaikeaa. Nämä molemmat lääkkeisiin liittyvät ongelmat soveltuvat monitoroitaviksi tietokoneen avulla, jolloin kliinikoille voidaan automaattisesti antaa vihjeitä/varoituksia potentiaalisissa ongelmatilanteissa.

Paula Grönroos