Ammattiliukumaa

Erilainen elektroniikka, suomeksi filosofian kannalta vähän virheellisestikin usein tietokoneeksi mainittu on tullut jäädäkseen myös sairaanhoidon järjestelmiin. Elektroniset laskentalaitteet ja tiedonkäsittelylaitteet ovatkin vallan näppäriä tiedon tallentamiseen, siirtoon ja säilyttämiseen.

Pekka Vuoria

Terävämpiä kuvia elävistä soluista

Uusi valomikroskooppi rakentaa tarkkoja kolmiulotteisia kuvia elävistä soluista tuhoamatta samalla soluja.

Erkki Karjalainen

Sairaala työyhteisönä - vuorovaikutuksen uudet haasteet

Edelleen kuulee usein, että sairaalayhteisöjen rakenteita vertaillaan armeijan yhteisörakenteisiin - usein kielteisessä mielessä siitä huolimatta, että puolustusvoimissa on viime aikoina kehitelty uudentyyppistä yliopistokurssikelpoista johtamiskoulutusta. Jotta voisimme vapautua vanhoista yksipuolisista yhteisödynamiikan tulkinnoista, on syytä avoimesti tarkastella tämän päivän sairaalayhteisön vuorovaikutuksen haasteita. Kirjoittaja tarkastelee tässä sairaalayhteisöjen koulutus- ja työnohjaustilanteissa saamiensa kokemusten pohjalta, mitä todella tapahtuu yhteisöllisessä kentässä.

Helena Tornberg

Pihtisynnytys - uhanalainen laji, toivottavasti!

Kollegojen Päivi Kivelän ja Mikael Gardbergin kirjoituksesta Lääkärilehdessä 12/98 saa sen kuvan, että kirjoittajien mielestä pihtisynnytys on turvallinen toimenpide ja pihtisynnytysten määrää tulisi jopa lisätä. Kirjoittajat ihmettelevät vielä, miksi pihtisynnytykset ovat maassamme vähentyneet.

Matti Kairaluoma

Vastine edelliseen

Kiitämme kollega Kairaluomaa hänen osoittamastaan kiinnostuksesta artikkeliamme kohtaan!

Päivi Kivelä, Mikael Gardberg

Sisätautiopin perusteoksen uudistunut 14. painos

Lähes 50 vuoden ikään ehtinyt amerikkalainen Suomessakin hyvin tuttu sisätautiopin oppi- ja käsikirja on 14. painoksensa esipuheen mukaan uudistunut huomattavasti: lähes jokainen luku on kirjoitettu joko kokonaan tai ainakin huomattavalta osalta uudelleen, ja kirjaan on sisällytetty kokonaan uusia lukuja. Niinpä teosta ryhtyy selaamaan ja vertaamaan edeltäneeseen painokseen uteliaan odotuksin. Kirjaa on ollut tekemässä 8 toimittajaa ja noin 350 kirjoittajaa joukossaan yksi suomalainenkin, Detroitissa toimiva apulaisprofessori Helena Kuivaniemi, Kari Kivirikon koulukuntaa.

Olli Suhonen

Johan Fredrik Sacklén ja hänen lääkärimatrikkelinsa

Suomen lääkärikunnan matrikkelin vuodelta 1997 ilmestyessä jälleen vuoden 1998 aikana on mielenkiintoista palauttaa muistiin ensimmäinen vastaavanlainen teos, joka sisältää suomalaisten lääkärien elämäkertatietoja. Sen tekijä oli suomalaissyntyinen lääkäri Johan Fredrik Sacklén (1763-1851), joka tosin teki elämäntyönsä Ruotsissa.

Arno Forsius

U-bisnes ja tropiniadit

Olympiadien saatossa on nähty bromantaniadit, erytropoietiniadit ja testosteroniadit. Nyt seurataan geno- eli somatotropiniadeja. Huippu-urheiluun, u-bisnekseen, tuppaa liittymään suurten rahavirtojen ahneus, omanvoitonpyynti, itsekkyys, pyrkyryys, keinojen kaihtamattomuus, faktojen salailu ja vääristely, hämäys, valehtelu, lahjonta, korruptio, kiristys ja uhkailu.

Lääkärikoulutuksen lisäys ylimitoitettu

Suomessa on pitkään käyty keskustelua lääkäriksi koulutettavien määrästä. Koulutustarvetta on arvioitu 1950-luvulta alkaen monissa eri työryhmissä ja komiteoissa. Lääkäriksi koulutettavien määriä lisättiin 1950-luvun runsaasta sadasta opiskelijasta aloittamalla lääkärikoulutus Oulussa vuonna 1960 ja sittemmin yhtä aikaa Tampereella ja Kuopiossa vuonna 1972. Näiden lisäysten jälkeen uusien opiskelijoiden määrä oli enimmillään 615 vuonna 1976. Tämän lisäksi suomalaisia lääkäreitä on opiskellut ulkomaisissa korkeakouluissa. 1980-luvun ajan uusien opiskelijoiden vuosittainen sisäänotto vaihteli välillä 457-547.

Hannu Halila

Nimesulidi - uusi tulehduskipulääke

Nimesulidi (Nimed) on Suomen markkinoilla uusi tulehduskipulääke, jonka viralliset käyttöaiheet ovat tilapäiset kipu- ja kuumetilat, nivelrikkoon liittyvä kivun hoito ja primaarinen dysmenorrea. Vaikutusmekanismiltaan nimesulidi eroaa perinteisistä tulehduskipulääkkeistä: se on COX-2-selektiivinen ja edustaa tulehduskipulääkkeiden uutta sukupolvea. COX-2-selektiivisillä lääkkeillä on perinteisten tulehduskipulääkkeiden kaltainen analgeettinen, antipyreettinen ja anti-inflammatorinen teho, mutta ne aiheuttavat vähemmän mahaärsytystä ja muita tulehduskipulääkkeille tyypillisiä haittavaikutuksia.

Eeva Moilanen, Markku Kerola